Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Lapset käyttäytyvät häiriintyneesti isällä vietetyn viikonlopun jälkeen
01.05.2017 |
Erosimme noin 2,5 kuukautta sitten ja lapset asuvat pääosin luonani, mutta olivat nyt viikonlopun isänsä luona. Esikoinen on olöut tänään erittäin villi ja pakkomielteinen, eikä tottele mitään sääntöjä ja tekee kiusaa ja rikkoo tavaroita. Kuopus haluaisi koko ajan istua sylissäni ja kiehnätä siinä ja jos menen viereiseen huoneeseen, niin hän alkaa itkeä hysteerisesti.
Mikä lienee syynä? Exäni oli ainakin täysin raivoissaan siitä, että joutui viettämään kokonaisen viikonlopun heidän kanssaan, vaikka tapaamissopimuksessa hänellä olisi lapset luonaan yhdeksän päivää kuukaudesta. Mutta onko tämä normaalia?
Kommentit (43)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toi edestakas reissaaminen on oikeasti raskasta lapsille. Olen itsekin eronnut alakouluikäisenä ja aina viikonlopunvietosta kotiin palattua sitä oli ylivirittyneessä tilassa sunnuntai-illan ja äksyily jatkui maanantainakin. Tiistaihin mennessä palattiin normaaliin arkeen ennen seuraavaa tapaamisviikonloppua. Ja erosta huolimatta, mulla oli ihan normaalit vanhemmat, kumpikaan ei haukkunut toista ja tapaamisia oli hyvin säännöllisesti sopimuksen mukaan. Mä myös tykkäsin viikonlopputapaamisista, siitä huolimatta kotiinpaluu ja arkimoodiin siirtyminen oli raskasta pitkälle teini-ikään.
"Olen itsekin eronnut alakouluikäisenä." :D
Kyllä, olen eronnut alakouluikäisenä eikä se ollut mikään naurunasia. Ero koskee myös niitä perheen lapsia, eivät he ole ulkopuolisia.
Itse muutin eron yhteydessä maalaiskunnasta Helsinkiin. Koti vaihtui, koulu vaihtui, äiti meni palkkatöihin, tuli uudet kaverit, uusi puhekieli ja miljoona pienempää muutosta elämään.
Kyllä ne on vanhemmat jotka eroaa, ei lapsi ole kenenkään kanssa naimisissa.
Ei tietenkään ole helppoa lapsille mutta käyttäkää oikeita termejä niin kuin niitä kuuluu käyttää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen, miksi suostuit sopimukseen, että lapset ovat kolmasosan kuukaudesta isänsä luona, kun kerran tiesit, että isä on ainakin sinua kohtaan väkivaltainen. Tuollaisissa tapauksissa ei lapsia edes yleensä päästetä yksin isän luo, vaan tapaamiset ovat valvottuja isän kodin ulkopuolella, esim. sosiaalitoimistossa. Tuo sopimus on sellainen, että jos et ala puuhata siihen muutosta, niin pian ex-miehesi alkaa kiristää sinua tavalla tai toisella, vaikka ei itse halua lapsia kovin pitkiksi ajoiksi luokseen, sillä viikonloppukin näyttää olleen liikaa. Mene keskustelemaan lastenvalvojan kanssa ja kerro rehellisesti lasten käyttäytymisestä isän luona vietetyn ajan jälkeen, mutta älä tee muutoksia omin päin. Odota, rauhoittuvatko lapset vai jatkuuko tuo muuttuva käytös joka kerta isän luona käynnin jälkeen. Jos se jatkuu pitkään, on aika alkaa toimia.
En olisi halunnutkaan suostua, mutta mies alkoi uhata oikeusjutulla huoltajuusasioihin liittyen sekä sillä, että haluaa sitten viikko/viikko -systeemin käyttöön. Lapset saivat muuttaa kanssani ja olla suurimman osan kuukaudesta, kunhan taivuin miehen tahtoon.
Kieltämättä käytös on ollut levotonta jokaisen isällä vietetyn muutaman päivän jakson jälkeen. Lapset eivät myöskään haluaisi mennä isänsä luokse ja haluaisivat sieltä pois kesken siellä olon, vaikka kyseessä on aiempi kotiosoite, jossa asuimme perheenä yhdessä.
Kuuntele lapsiasi, ota yhteys lastenvalvojaan ja vaadi valvotut tapaamiset. On ihan liikaa ikäviä esimerkkejä siitä mitä voi tapahtua ja kaikki katsoo läpi sormien eikä lasten ääntä kuulla.
Vanhempien ero on lapselle rankka kokemus ja lapsi yleensä toivoo että vanhempansa olisivat jälleen yhdessä. Varsinkin tietyn ikäisille pojille ero isästä voi olla kohtalokas ja eron elämää huonontavat jäljet ovat ikuiset Lapsi ei unohda koskaan vanhempiensa eroa.
Normaali lapsi ei käyttäydy noin jos viikonloppu isän luona on mennyt hyvin.
Olet ääliö, jos annat lastesi olla valvomatta väkivaltaisen tuuliviirin luona. Hae valvotut tapaamiset tai yksinhuoltajuus . Lastesi paikka ei selvästikkään ole hullun isänsä luona.
Tee se lastesi takia. Ei tuo ole normaalia ero-oireilua, varsinkin jos tiedät isän olevan väkivaltainen paskiainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Isä raivoissaan että joutuu olemaan omien lasten kanssa??
Anteeksi, tämä on taas niin erillään omasta maailmastani etten pysty käsittämään ja sitä kautta en usko sanaakaan. Olen pahoillani.
M
MLL - Vanhempien ero
http://www.mll.fi/vanhempainnetti/kipupisteita/perheen_kriisit_ja_muutokset/vanhempien_ero/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen, miksi suostuit sopimukseen, että lapset ovat kolmasosan kuukaudesta isänsä luona, kun kerran tiesit, että isä on ainakin sinua kohtaan väkivaltainen. Tuollaisissa tapauksissa ei lapsia edes yleensä päästetä yksin isän luo, vaan tapaamiset ovat valvottuja isän kodin ulkopuolella, esim. sosiaalitoimistossa. Tuo sopimus on sellainen, että jos et ala puuhata siihen muutosta, niin pian ex-miehesi alkaa kiristää sinua tavalla tai toisella, vaikka ei itse halua lapsia kovin pitkiksi ajoiksi luokseen, sillä viikonloppukin näyttää olleen liikaa. Mene keskustelemaan lastenvalvojan kanssa ja kerro rehellisesti lasten käyttäytymisestä isän luona vietetyn ajan jälkeen, mutta älä tee muutoksia omin päin. Odota, rauhoittuvatko lapset vai jatkuuko tuo muuttuva käytös joka kerta isän luona käynnin jälkeen. Jos se jatkuu pitkään, on aika alkaa toimia.
En olisi halunnutkaan suostua, mutta mies alkoi uhata oikeusjutulla huoltajuusasioihin liittyen sekä sillä, että haluaa sitten viikko/viikko -systeemin käyttöön. Lapset saivat muuttaa kanssani ja olla suurimman osan kuukaudesta, kunhan taivuin miehen tahtoon.
Kieltämättä käytös on ollut levotonta jokaisen isällä vietetyn muutaman päivän jakson jälkeen. Lapset eivät myöskään haluaisi mennä isänsä luokse ja haluaisivat sieltä pois kesken siellä olon, vaikka kyseessä on aiempi kotiosoite, jossa asuimme perheenä yhdessä.
Vaatiko mies nyt lapset koko viikonlopuksi vai olitko sinä asiassa aloitteellinen sen vuoksi, että niin on alunperin sovittu? Sopimuksessa sovitut tapaamiset ovat kuitenkin miehen/lasten oikeus eikä velvollisuus, eli sinun ei tarvitse aktiivisesti asiaa järjestää. Mies voi ihan vapaasti olla noudattamatta tapaamisia, mutta sinun pitää tietenkin lapset miehelle antaa sopimuksen mukaisesti, jos hän tapaamisia haluaa.
Sinun ei tarvitse tapaamisia järjestää, vaan voit odottaa että mies itse pyytää tapaamista. Tässä tilanteessa lisäksi voisi olla parempi, että mies tapaa lapsia muutaman tunnin kerrallaan esim. iltaisin, jos te kerran asutte lähekkäin. Jos mies ei siis itse vaadi lapsia kokonaiseksi viikonlopuksi, älä sinäkään vaadi häntä niitä ottamaan. Voit häneltä kysyä, ottaako hän lapset, mutta jätä käytännön asioiden sopiminen miehen vastuulle.
Vierailija kirjoitti:
Isä raivoissaan että joutuu olemaan omien lasten kanssa??
Anteeksi, tämä on taas niin erillään omasta maailmastani etten pysty käsittämään ja sitä kautta en usko sanaakaan. Olen pahoillani.
M
En ole ap, mutta itselläni on kokemusta siitä, että lapseni isä oli todella raivoissaan siitä kun joutui "tuhlaamaan" kokonaisen viikonlopun kaksi kertaa kuukaudessa viettämällä sen lapsensa kanssa. Rentoutumiseen tarkoitettu viikonloppu meni kuulemma aivan pilalle kun joutui sen oman lapsensa kanssa viettämään. Pakkohan ei toki ole lapsensa kanssa aikaa viettää jos ei kiinnostusta ole ja nykyisin tämä superisi näkeekin lastensa enää vain pari kertaa vuodessa; useammin ei edelleenkään halua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Isä raivoissaan että joutuu olemaan omien lasten kanssa??
Anteeksi, tämä on taas niin erillään omasta maailmastani etten pysty käsittämään ja sitä kautta en usko sanaakaan. Olen pahoillani.
M
Noin on meillä valitettavasti. Etukäteen hän oli innoissaan, kuten useimmiten, mutta kärsivällisyys alkoi loppua jo yhden vuorokauden jälkeen. Ex-mieheni käyttäytyy valitettavasti hieman erikoisesti muissakin asioissa. Ex-mieheni on erittäin huonohermoinen, kärsimätön ja hetken tuntemusten vietävänä sekä välttelee epämukavuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isä raivoissaan että joutuu olemaan omien lasten kanssa??
Anteeksi, tämä on taas niin erillään omasta maailmastani etten pysty käsittämään ja sitä kautta en usko sanaakaan. Olen pahoillani.
M
En ole ap, mutta itselläni on kokemusta siitä, että lapseni isä oli todella raivoissaan siitä kun joutui "tuhlaamaan" kokonaisen viikonlopun kaksi kertaa kuukaudessa viettämällä sen lapsensa kanssa. Rentoutumiseen tarkoitettu viikonloppu meni kuulemma aivan pilalle kun joutui sen oman lapsensa kanssa viettämään. Pakkohan ei toki ole lapsensa kanssa aikaa viettää jos ei kiinnostusta ole ja nykyisin tämä superisi näkeekin lastensa enää vain pari kertaa vuodessa; useammin ei edelleenkään halua.
Joo, siis ex-mieheni raivosi asiasta jo eilen aamupäivällä. Itse asiassa lapset ehtivät olla vain muutaman tunnin, kun hänen mielialansa oli jo muuttunut äkäiseksi. Kieltämättä soittelemme aika paljon ja itse soitan välillä juuri samasta syystä, kun jännitän, miten hän pärjää. Tosin meillä exäni innostuu aina lasten tulosta, kun muutamia päiviä kuluu välissä, joten en usko, että hänellä on intressejä muuttaa kuitenkaan sopimusta. Hän on siis hyvin impulsiivinen tuossakin asiassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isä raivoissaan että joutuu olemaan omien lasten kanssa??
Anteeksi, tämä on taas niin erillään omasta maailmastani etten pysty käsittämään ja sitä kautta en usko sanaakaan. Olen pahoillani.
M
En ole ap, mutta itselläni on kokemusta siitä, että lapseni isä oli todella raivoissaan siitä kun joutui "tuhlaamaan" kokonaisen viikonlopun kaksi kertaa kuukaudessa viettämällä sen lapsensa kanssa. Rentoutumiseen tarkoitettu viikonloppu meni kuulemma aivan pilalle kun joutui sen oman lapsensa kanssa viettämään. Pakkohan ei toki ole lapsensa kanssa aikaa viettää jos ei kiinnostusta ole ja nykyisin tämä superisi näkeekin lastensa enää vain pari kertaa vuodessa; useammin ei edelleenkään halua.
Joo, siis ex-mieheni raivosi asiasta jo eilen aamupäivällä. Itse asiassa lapset ehtivät olla vain muutaman tunnin, kun hänen mielialansa oli jo muuttunut äkäiseksi. Kieltämättä soittelemme aika paljon ja itse soitan välillä juuri samasta syystä, kun jännitän, miten hän pärjää. Tosin meillä exäni innostuu aina lasten tulosta, kun muutamia päiviä kuluu välissä, joten en usko, että hänellä on intressejä muuttaa kuitenkaan sopimusta. Hän on siis hyvin impulsiivinen tuossakin asiassa.
Anna hänen itse ottaa yhteyttä ja hakea lapset. Hän vain räivehtii, kun pidät liikaa yhteyttä. Jätä täysin hänen vastuulleen hakeminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isä raivoissaan että joutuu olemaan omien lasten kanssa??
Anteeksi, tämä on taas niin erillään omasta maailmastani etten pysty käsittämään ja sitä kautta en usko sanaakaan. Olen pahoillani.
M
En ole ap, mutta itselläni on kokemusta siitä, että lapseni isä oli todella raivoissaan siitä kun joutui "tuhlaamaan" kokonaisen viikonlopun kaksi kertaa kuukaudessa viettämällä sen lapsensa kanssa. Rentoutumiseen tarkoitettu viikonloppu meni kuulemma aivan pilalle kun joutui sen oman lapsensa kanssa viettämään. Pakkohan ei toki ole lapsensa kanssa aikaa viettää jos ei kiinnostusta ole ja nykyisin tämä superisi näkeekin lastensa enää vain pari kertaa vuodessa; useammin ei edelleenkään halua.
Joo, siis ex-mieheni raivosi asiasta jo eilen aamupäivällä. Itse asiassa lapset ehtivät olla vain muutaman tunnin, kun hänen mielialansa oli jo muuttunut äkäiseksi. Kieltämättä soittelemme aika paljon ja itse soitan välillä juuri samasta syystä, kun jännitän, miten hän pärjää. Tosin meillä exäni innostuu aina lasten tulosta, kun muutamia päiviä kuluu välissä, joten en usko, että hänellä on intressejä muuttaa kuitenkaan sopimusta. Hän on siis hyvin impulsiivinen tuossakin asiassa.
Anna hänen itse ottaa yhteyttä ja hakea lapset. Hän vain räivehtii, kun pidät liikaa yhteyttä. Jätä täysin hänen vastuulleen hakeminen.
Tuo on totta. Lopetan sen liian aloitteellisuuden ja hössöttämisen niin hyvässä kuin pahassakin. En enää muistuttele hänen "vuoroistaan ja yritän vältellä perään soittelemista. Täytyy vain sopia ajat hyvissä ajoin etukäteen ja pitää niistä kiinni. Myönnän, että oon itsekin ollut varmaan aika rasittava, kun soittelen pari kertaa päivässä ja kyselen, miten menee. Toisaalta exänikin tekee itse samaa; tosin soittelee muuten vain. Siis mitään romanttista tai muuta kiinnostusta siinä ei ole takana, vain tottumusta vanhastaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isä raivoissaan että joutuu olemaan omien lasten kanssa??
Anteeksi, tämä on taas niin erillään omasta maailmastani etten pysty käsittämään ja sitä kautta en usko sanaakaan. Olen pahoillani.
M
En ole ap, mutta itselläni on kokemusta siitä, että lapseni isä oli todella raivoissaan siitä kun joutui "tuhlaamaan" kokonaisen viikonlopun kaksi kertaa kuukaudessa viettämällä sen lapsensa kanssa. Rentoutumiseen tarkoitettu viikonloppu meni kuulemma aivan pilalle kun joutui sen oman lapsensa kanssa viettämään. Pakkohan ei toki ole lapsensa kanssa aikaa viettää jos ei kiinnostusta ole ja nykyisin tämä superisi näkeekin lastensa enää vain pari kertaa vuodessa; useammin ei edelleenkään halua.
Joo, siis ex-mieheni raivosi asiasta jo eilen aamupäivällä. Itse asiassa lapset ehtivät olla vain muutaman tunnin, kun hänen mielialansa oli jo muuttunut äkäiseksi. Kieltämättä soittelemme aika paljon ja itse soitan välillä juuri samasta syystä, kun jännitän, miten hän pärjää. Tosin meillä exäni innostuu aina lasten tulosta, kun muutamia päiviä kuluu välissä, joten en usko, että hänellä on intressejä muuttaa kuitenkaan sopimusta. Hän on siis hyvin impulsiivinen tuossakin asiassa.
Meillä tuo nykyisin lastaan pari kertaa vuodessa näkevä isi tosiaan ensimmäiset kaksi vuotta eron jälkeen kiukuttelustaan huolimatta piti lasta luonaan 1-2 viikonloppua kuukaudesta. Luulen, että suurin syy tähän valitettavasti oli se, että hän halusi esittää perheelleen ja ystävilleen huolehtivaa isiä eikä se, eikä se että olisi aidosti halunnut viettää aikaa lapsensa kanssa. Viimeiset neljä vuotta on tosiaan nähnyt lastansa sen pari kertaa vuodessa, mutta suurin osa sukulaisistaan ja ystävistään on todennäköisesti edelleen siinä uskossa, että lapsi viettää hänen luonansa viikonloppuja vähintään kuukausittain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isä raivoissaan että joutuu olemaan omien lasten kanssa??
Anteeksi, tämä on taas niin erillään omasta maailmastani etten pysty käsittämään ja sitä kautta en usko sanaakaan. Olen pahoillani.
M
En ole ap, mutta itselläni on kokemusta siitä, että lapseni isä oli todella raivoissaan siitä kun joutui "tuhlaamaan" kokonaisen viikonlopun kaksi kertaa kuukaudessa viettämällä sen lapsensa kanssa. Rentoutumiseen tarkoitettu viikonloppu meni kuulemma aivan pilalle kun joutui sen oman lapsensa kanssa viettämään. Pakkohan ei toki ole lapsensa kanssa aikaa viettää jos ei kiinnostusta ole ja nykyisin tämä superisi näkeekin lastensa enää vain pari kertaa vuodessa; useammin ei edelleenkään halua.
Joo, siis ex-mieheni raivosi asiasta jo eilen aamupäivällä. Itse asiassa lapset ehtivät olla vain muutaman tunnin, kun hänen mielialansa oli jo muuttunut äkäiseksi. Kieltämättä soittelemme aika paljon ja itse soitan välillä juuri samasta syystä, kun jännitän, miten hän pärjää. Tosin meillä exäni innostuu aina lasten tulosta, kun muutamia päiviä kuluu välissä, joten en usko, että hänellä on intressejä muuttaa kuitenkaan sopimusta. Hän on siis hyvin impulsiivinen tuossakin asiassa.
Meillä tuo nykyisin lastaan pari kertaa vuodessa näkevä isi tosiaan ensimmäiset kaksi vuotta eron jälkeen kiukuttelustaan huolimatta piti lasta luonaan 1-2 viikonloppua kuukaudesta. Luulen, että suurin syy tähän valitettavasti oli se, että hän halusi esittää perheelleen ja ystävilleen huolehtivaa isiä eikä se, eikä se että olisi aidosti halunnut viettää aikaa lapsensa kanssa. Viimeiset neljä vuotta on tosiaan nähnyt lastansa sen pari kertaa vuodessa, mutta suurin osa sukulaisistaan ja ystävistään on todennäköisesti edelleen siinä uskossa, että lapsi viettää hänen luonansa viikonloppuja vähintään kuukausittain.
Tuollaista ulkokultaisuutta se on monella. Facebook sivut kuntoon ja sitten lapsi tuijottamaan videoita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isä raivoissaan että joutuu olemaan omien lasten kanssa??
Anteeksi, tämä on taas niin erillään omasta maailmastani etten pysty käsittämään ja sitä kautta en usko sanaakaan. Olen pahoillani.
M
En ole ap, mutta itselläni on kokemusta siitä, että lapseni isä oli todella raivoissaan siitä kun joutui "tuhlaamaan" kokonaisen viikonlopun kaksi kertaa kuukaudessa viettämällä sen lapsensa kanssa. Rentoutumiseen tarkoitettu viikonloppu meni kuulemma aivan pilalle kun joutui sen oman lapsensa kanssa viettämään. Pakkohan ei toki ole lapsensa kanssa aikaa viettää jos ei kiinnostusta ole ja nykyisin tämä superisi näkeekin lastensa enää vain pari kertaa vuodessa; useammin ei edelleenkään halua.
Joo, siis ex-mieheni raivosi asiasta jo eilen aamupäivällä. Itse asiassa lapset ehtivät olla vain muutaman tunnin, kun hänen mielialansa oli jo muuttunut äkäiseksi. Kieltämättä soittelemme aika paljon ja itse soitan välillä juuri samasta syystä, kun jännitän, miten hän pärjää. Tosin meillä exäni innostuu aina lasten tulosta, kun muutamia päiviä kuluu välissä, joten en usko, että hänellä on intressejä muuttaa kuitenkaan sopimusta. Hän on siis hyvin impulsiivinen tuossakin asiassa.
Meillä tuo nykyisin lastaan pari kertaa vuodessa näkevä isi tosiaan ensimmäiset kaksi vuotta eron jälkeen kiukuttelustaan huolimatta piti lasta luonaan 1-2 viikonloppua kuukaudesta. Luulen, että suurin syy tähän valitettavasti oli se, että hän halusi esittää perheelleen ja ystävilleen huolehtivaa isiä eikä se, eikä se että olisi aidosti halunnut viettää aikaa lapsensa kanssa. Viimeiset neljä vuotta on tosiaan nähnyt lastansa sen pari kertaa vuodessa, mutta suurin osa sukulaisistaan ja ystävistään on todennäköisesti edelleen siinä uskossa, että lapsi viettää hänen luonansa viikonloppuja vähintään kuukausittain.
On meilläkin vähän vastaavaa. Exä soittelee parit puhelut vanhemmilleen ja juttelee mukavia vähän aikaa, kun lapset ovat siellä. Kun puhelu päättyy, niin xbox alkaa taas kiinnostaa enemmän ja mies muuttuu tiuskivaksi ja henkisesti poissaolevaksi. Vastaavaa oli silloinkin, kun asuttiin yhdessä. Jos menin kerran-pari vuodessa vaikkapa työpaikan illanviettoon tai ostoksille keskustaan, niin mies marttyyrimaisesti soitti heti vanhemmilleen kuvapuhelun, kun on nyt lasten kanssa, kun äiti lähti "taas illanviettoon/shoppailemaan" (siis yhdet pikkujoulut ja muut juhlat per vuosi ja parit alennusmyynnit). Käytännössähän en muuten käy yhtään missään huvituksissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isä raivoissaan että joutuu olemaan omien lasten kanssa??
Anteeksi, tämä on taas niin erillään omasta maailmastani etten pysty käsittämään ja sitä kautta en usko sanaakaan. Olen pahoillani.
M
En ole ap, mutta itselläni on kokemusta siitä, että lapseni isä oli todella raivoissaan siitä kun joutui "tuhlaamaan" kokonaisen viikonlopun kaksi kertaa kuukaudessa viettämällä sen lapsensa kanssa. Rentoutumiseen tarkoitettu viikonloppu meni kuulemma aivan pilalle kun joutui sen oman lapsensa kanssa viettämään. Pakkohan ei toki ole lapsensa kanssa aikaa viettää jos ei kiinnostusta ole ja nykyisin tämä superisi näkeekin lastensa enää vain pari kertaa vuodessa; useammin ei edelleenkään halua.
Joo, siis ex-mieheni raivosi asiasta jo eilen aamupäivällä. Itse asiassa lapset ehtivät olla vain muutaman tunnin, kun hänen mielialansa oli jo muuttunut äkäiseksi. Kieltämättä soittelemme aika paljon ja itse soitan välillä juuri samasta syystä, kun jännitän, miten hän pärjää. Tosin meillä exäni innostuu aina lasten tulosta, kun muutamia päiviä kuluu välissä, joten en usko, että hänellä on intressejä muuttaa kuitenkaan sopimusta. Hän on siis hyvin impulsiivinen tuossakin asiassa.
Meillä tuo nykyisin lastaan pari kertaa vuodessa näkevä isi tosiaan ensimmäiset kaksi vuotta eron jälkeen kiukuttelustaan huolimatta piti lasta luonaan 1-2 viikonloppua kuukaudesta. Luulen, että suurin syy tähän valitettavasti oli se, että hän halusi esittää perheelleen ja ystävilleen huolehtivaa isiä eikä se, eikä se että olisi aidosti halunnut viettää aikaa lapsensa kanssa. Viimeiset neljä vuotta on tosiaan nähnyt lastansa sen pari kertaa vuodessa, mutta suurin osa sukulaisistaan ja ystävistään on todennäköisesti edelleen siinä uskossa, että lapsi viettää hänen luonansa viikonloppuja vähintään kuukausittain.
On meilläkin vähän vastaavaa. Exä soittelee parit puhelut vanhemmilleen ja juttelee mukavia vähän aikaa, kun lapset ovat siellä. Kun puhelu päättyy, niin xbox alkaa taas kiinnostaa enemmän ja mies muuttuu tiuskivaksi ja henkisesti poissaolevaksi. Vastaavaa oli silloinkin, kun asuttiin yhdessä. Jos menin kerran-pari vuodessa vaikkapa työpaikan illanviettoon tai ostoksille keskustaan, niin mies marttyyrimaisesti soitti heti vanhemmilleen kuvapuhelun, kun on nyt lasten kanssa, kun äiti lähti "taas illanviettoon/shoppailemaan" (siis yhdet pikkujoulut ja muut juhlat per vuosi ja parit alennusmyynnit). Käytännössähän en muuten käy yhtään missään huvituksissa.
Se lähtee siis sieltä. Usein kyseessä on sellainen "Mikko Rouhialan (Tahdon asia-tyylinen)" äiti".
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen, miksi suostuit sopimukseen, että lapset ovat kolmasosan kuukaudesta isänsä luona, kun kerran tiesit, että isä on ainakin sinua kohtaan väkivaltainen. Tuollaisissa tapauksissa ei lapsia edes yleensä päästetä yksin isän luo, vaan tapaamiset ovat valvottuja isän kodin ulkopuolella, esim. sosiaalitoimistossa. Tuo sopimus on sellainen, että jos et ala puuhata siihen muutosta, niin pian ex-miehesi alkaa kiristää sinua tavalla tai toisella, vaikka ei itse halua lapsia kovin pitkiksi ajoiksi luokseen, sillä viikonloppukin näyttää olleen liikaa. Mene keskustelemaan lastenvalvojan kanssa ja kerro rehellisesti lasten käyttäytymisestä isän luona vietetyn ajan jälkeen, mutta älä tee muutoksia omin päin. Odota, rauhoittuvatko lapset vai jatkuuko tuo muuttuva käytös joka kerta isän luona käynnin jälkeen. Jos se jatkuu pitkään, on aika alkaa toimia.
Nää ei ihan totta oo asioita, joista äiti voi tosta vaan päättää. Oon kertonu tän aikaisemminkin täällä, mutta mun sisko joutui antamaan lapset isän luo valvomattomiin tapaamisiin, vaikka isällä oli pahoinpitelytuomio lasta kohtaan tehdystä väkivallasta... Siis sitä samaa lasta, jota sittemmin sai tavata valvomatta!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen, miksi suostuit sopimukseen, että lapset ovat kolmasosan kuukaudesta isänsä luona, kun kerran tiesit, että isä on ainakin sinua kohtaan väkivaltainen. Tuollaisissa tapauksissa ei lapsia edes yleensä päästetä yksin isän luo, vaan tapaamiset ovat valvottuja isän kodin ulkopuolella, esim. sosiaalitoimistossa. Tuo sopimus on sellainen, että jos et ala puuhata siihen muutosta, niin pian ex-miehesi alkaa kiristää sinua tavalla tai toisella, vaikka ei itse halua lapsia kovin pitkiksi ajoiksi luokseen, sillä viikonloppukin näyttää olleen liikaa. Mene keskustelemaan lastenvalvojan kanssa ja kerro rehellisesti lasten käyttäytymisestä isän luona vietetyn ajan jälkeen, mutta älä tee muutoksia omin päin. Odota, rauhoittuvatko lapset vai jatkuuko tuo muuttuva käytös joka kerta isän luona käynnin jälkeen. Jos se jatkuu pitkään, on aika alkaa toimia.
Nää ei ihan totta oo asioita, joista äiti voi tosta vaan päättää. Oon kertonu tän aikaisemminkin täällä, mutta mun sisko joutui antamaan lapset isän luo valvomattomiin tapaamisiin, vaikka isällä oli pahoinpitelytuomio lasta kohtaan tehdystä väkivallasta... Siis sitä samaa lasta, jota sittemmin sai tavata valvomatta!
Kuulostaa omituiselta. Itse olisin vienyt asian oikeuteen.
Alue: Aihe vapaa
Ihmettelen, miksi suostuit sopimukseen, että lapset ovat kolmasosan kuukaudesta isänsä luona, kun kerran tiesit, että isä on ainakin sinua kohtaan väkivaltainen. Tuollaisissa tapauksissa ei lapsia edes yleensä päästetä yksin isän luo, vaan tapaamiset ovat valvottuja isän kodin ulkopuolella, esim. sosiaalitoimistossa. Tuo sopimus on sellainen, että jos et ala puuhata siihen muutosta, niin pian ex-miehesi alkaa kiristää sinua tavalla tai toisella, vaikka ei itse halua lapsia kovin pitkiksi ajoiksi luokseen, sillä viikonloppukin näyttää olleen liikaa. Mene keskustelemaan lastenvalvojan kanssa ja kerro rehellisesti lasten käyttäytymisestä isän luona vietetyn ajan jälkeen, mutta älä tee muutoksia omin päin. Odota, rauhoittuvatko lapset vai jatkuuko tuo muuttuva käytös joka kerta isän luona käynnin jälkeen. Jos se jatkuu pitkään, on aika alkaa toimia.