Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kertokaa järkyttäviä/yllättäviä faktoja töistänne, joita muut ei tiedä
29.04.2017 |
Olen itse hotellisiivooja, aikaa yhdelle huoneelle on 10 min. Juomalaseja ei koskaan pestä, itse pyyhin ne märällä rätillä puhtaaksi. Työkaveri pelkästään hönkäisee lasiin ja kuivaa liinalla. En juo koskaan hotellien laseista.
Kommentit (910)
Työskentelin kymmenisen vuotta takaperin yhden kesän krematoriossa kesätyöntekijänä ja itselleni tuli yllätyksenä se, että arkun luokse siunaustilaisuuden yhteydessä tuodut toinen toistaan näyttävämmätkin kukkalaitteet menevät käytännössä poikkeuksetta roskiin muutamia päiviä vainajan tuhkauksen jälkeen. Omaiset eivät useimmiten edes halunneet kukkien mukana olleita kortteja ym. itselleen vaan ne kaikki survottiin samaan roskikseen kukkien kanssa muutaman päivän varastossa säilyttämisen jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
I'm lovin' it kirjoitti:
Olin vielä vuosi sitten töissä pikaruokaketjussa. Hampurilaissämpylät käyvät lattialla, kanapihvit seisovat lämpökaapissa puoli päivää ja lämmitetään ehkä nopsaa uudestaan, käärepaperit pyörivät välillä lattioilla, kumihanskoja ei käytetä, käsiä ei pestä, tuotteita maistellaan sormista ja jatketaan purilaisen tekoa, salaatti on nahistunutta ja rusehtavaa, keittiössä ei kaikilla ole pitkät hiukset ohjeiden mukaisesti kiinni, välineitä ei pestä kunnolla, likaa ja paskaa jokapuolella. En ensimmäisen viikon jälkeen ole syönyt ainuttakaan kertaa pikaruokapaikassa.
Mäkkäristäkö on kyse vai?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen työskennellyt koulussa siivoojana. Opettajanhuoneessa siivoillessa tai tauolla kuuli kyllä kaikenlaista, oppilaille oli erinäisiä halventavia lempinimiä, vanhemmista puhuttiin vielä enemmän pahaa. Yksi ykkösluokkalainen tyttö pissasi housuun yhtenä päivänä, sitä jaksettiin päivitellä monta päivää ja tyttöä kutsuttiin kusihousuksi. Olin silloin aikeissa hakea opiskelemaan opettajaksi, tämä ehkä vähän sysäsi minua eri alalle.
Ja minua tosiaan perehdytettiin käyttämään yhtä samaa siivousliinaa monen vessan siivoukseen. Näin en tehnyt, vaan pesin sitten pyykkiä taukoamatta kun siivousliinoja ei saanut lisää. Muutaman kerran näin kun perehdyttäjäni siirtyi suoraan ripulipöntöstä pyyhkimään käsienpesualtaita, ei auttanut huomauttelut kun kuulemma aina oli niin tehnyt.
Koulusiivoojana ennen meillä ainakin siivottiin opettajanhuone silloin kun opettajat pitivät tunteja joten ei siellä opettajia ollut..välillä 1-2 mutta nekin yleensä lukivat päivän lehteä/herkutteli suklaalla, pullalla jne/tarkasti kokeita.
Tottakai oletusarvo oli, että siivottaisiin tuntien aikana, mutta tämä ei aina onnistunut muiden aikataulujen takia. Usein siis paikalla oli muutama opettaja. Kaksinkin saa hyvät juorupiirit aikaan.
Ja tauotkin tosiaan vietin samaisessa opettajanhuoneessa, se siinä työpaikassa oli mukavaa, kun siivooja, keittiöhenkilöstö ja talonmies kutsuttiin viettämään tauot opettajien sekaan. Sitä en tiedä alkoiko meistäkin paskanpuhuminen heti kun poistuimme paikalta :D
Olen yliopistolla tutkijana. Kaikki vaativimmat työt on tehtävä kotona, koska työpaikalla ei ole keskittymisrauhaa eikä admin-oikeuksia tietokonelle. Opiskelijoita kutsumme yleisesti "lapsiksi" tai "pikku riiviöiksi".
Vierailija kirjoitti:
Jos haluat laadukkaan kuvantamistutkimuksen (erityisesti MRI, CT), mene julkiselle. Verovaroin pystytään hankkimaan uutta, hyvää tekniikkaa ja ylläpitämään sitä, yritysmaailma investoi laitteisiin niin vähän kuin mahdollista. Sama koskee myös leikkaussalilaitteistoa; museokama anestesiakoneissa ei vaan ole kiva juttu.
Kukkua puhut. MRI-kuvissa olen ravannut yksityisellä ja julkisella puolella.
Yksityisellä otettua kuvia katsoessaan lääkäri ihasteli että onkin hyvät kuvat, oli tuliterät 6Teslan koneet.
Julkisella otettiin huonot kuvat rekassa ja lausuntokin oli ihan alaarvoista tuupaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huoltsikalla työssä olleena voin kertoa että juoma-automaatit joita ei pestä päivittäin keräävät esim. sokerijäämiä limukoista ja alkavat käydä ja homehtua. Epäpuhtaudet kerääntyvät suuttimiin, jotka tulisi päivittäin avata ja huuhdella saippuavedellä. Kaikissa paikoissa tätä ei jakseta tehdä.
Kun oppilaan huoltaja ärsyttää, teen lapsesta lastensuojeluilmoituksen. Valehtelen härskisti ja keksin omasta päästäni kaikenlaisia huolia, yleensä käytän samaa kaavaa joka kerta, vaihdan vain nimet ja muutamia huolia. Teen ilmoituksen aina joulukuussa tai loppukeväästä, jotta saan pilattua perheen joulun ja kesäloman. Toimii joka kerta! Olen siis ala-asteen opettaja pääkaupunkiseudulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä puhutaan suljetusta osastosta siten, kuin sinne olisi laitettu vain tahdosta riippumatta. Ilmeisesti todellakin sellainen kuvitelma elää vahvana, mikä on aika sääli. Kyllä sinne suljettujen ovien taakse suuri osa kävelee ihan vapaaehtoisesti, täysin tietoisena siitä mitä tapahtuu.
Voin kertoa, että sieltä saa tapauskohtaisesti poistua vaikka kaupungille pyörimään, lapsen vasu-keskusteluun tai minne vaan. Ihminen, joka seisoo kaupan kassalla sinun edessäsi ja pakkaa lapsensa kanssa ostoksia, saattaa viettää yönsä suljetulla osastolla.
Siellä saa pitää puhelimensa. Ei ne osastot ole mitään amerikkalaista elokuvaa viime vuosisadan puolivälistä.
Vierailija kirjoitti:
Se että minulla ylipäätään on työ mitä työkseni teen tuntuu olevan joillekin suorastaan absurdia. Onhan se nyt outoa että tälläinen tatuoitu, lävistetty ja shokkivärisessä tukassa kulkeva eukko tekee henkilökohtaisen avustajan hommia. Käyn siis pitämässä seuraa eräälle vahemmalle kehitysvammaiselle herralle. Käydään ulkona kävelyllä tai kahvilla, jutellaan, pelataan pelejä, kesäisin käydään kesäteatterissa, sen sellaista. Miehellä kun ei ole sukulaisia tai ystäviä eikä hoitokodin henkilökunnalla ole aikaa istua vain juttelemaan niin minä sitten hoidan sen puolen. Ja joillekin tämä tulee järkytyksenä tälläisessä pikkukylässä. :)
Jaa. En itsekään ole ihan perinteisin ulkonäöltäni ja olin henk.koht. avustajana opintojen ohessa. Samoin moni kaverini, joista monella myös tatuointeja/lävistyksiä ym. Aivan normiasia täällä Helsingissä ainakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siellä saa pitää puhelimensa. Ei ne osastot ole mitään amerikkalaista elokuvaa viime vuosisadan puolivälistä.
Kun itse olin suljetulla potilaana, ulkoilemaan pääsi, kun pyysi. Jotkut pääsivät ulkoilemaan vain hoitajan kanssa. Käsilaukku tarkistettiin, kun tuli kaupoilta. Puhelimen laturit kerättiin pois ja puhelinta sai ladata vain kansliassa. Olisko joku joskus yrittänyt hirttäytyä laturin johtoon?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos haluat laadukkaan kuvantamistutkimuksen (erityisesti MRI, CT), mene julkiselle. Verovaroin pystytään hankkimaan uutta, hyvää tekniikkaa ja ylläpitämään sitä, yritysmaailma investoi laitteisiin niin vähän kuin mahdollista. Sama koskee myös leikkaussalilaitteistoa; museokama anestesiakoneissa ei vaan ole kiva juttu.
Kukkua puhut. MRI-kuvissa olen ravannut yksityisellä ja julkisella puolella.
Yksityisellä otettua kuvia katsoessaan lääkäri ihasteli että onkin hyvät kuvat, oli tuliterät 6Teslan koneet.
Julkisella otettiin huonot kuvat rekassa ja lausuntokin oli ihan alaarvoista tuupaa.
Niin, mitäpä sitä suotta ammattilaisia uskomaan. Kerrotko vielä, missä Suomessa on 6 Teslan MRI??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisitteko tehdä myös oman ketjun tosta pakkohoitopaskasta, ei tarvis tässä jauhaa samaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se että minulla ylipäätään on työ mitä työkseni teen tuntuu olevan joillekin suorastaan absurdia. Onhan se nyt outoa että tälläinen tatuoitu, lävistetty ja shokkivärisessä tukassa kulkeva eukko tekee henkilökohtaisen avustajan hommia. Käyn siis pitämässä seuraa eräälle vahemmalle kehitysvammaiselle herralle. Käydään ulkona kävelyllä tai kahvilla, jutellaan, pelataan pelejä, kesäisin käydään kesäteatterissa, sen sellaista. Miehellä kun ei ole sukulaisia tai ystäviä eikä hoitokodin henkilökunnalla ole aikaa istua vain juttelemaan niin minä sitten hoidan sen puolen. Ja joillekin tämä tulee järkytyksenä tälläisessä pikkukylässä. :)
Jaa. En itsekään ole ihan perinteisin ulkonäöltäni ja olin henk.koht. avustajana opintojen ohessa. Samoin moni kaverini, joista monella myös tatuointeja/lävistyksiä ym. Aivan normiasia täällä Helsingissä ainakin.
Helsingissä tosi vaikea saada avustajia, maahanmuuttajataustaisia nykyään usein avustajat. Avustajat saattavat jättää tulematta työvuoroon ilmoittamatta asiakkaalle tai asiakkailta varastetaan, tällä en siis viittaa maahanmuuttajataustaisiin avustajiin vaan yleisesti. Pitää ottaa avustajaksi kenet saa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen sairaanhoitaja. Vihaan SPR:ää ja ihmisiä jotka luovuttavat verta sille verimafialle. SPR saa veren ilmaiseksi ja myy ne riistohintaan sairaalaan. Veripulaa ei ole, se on SPR:n mainoskikka.
Miksi SPR:llä on monopoli veren suhteen? Kai sairaalatkin voisivat kerätä itse verensä mutta ovat ulkoistaneet sen.
Kai se veren keräys, hoitajien palkat, kuljetusten kustannukset, veren säilytys ja tutkiminenkin jotain maksaa? Voiton tavoittelua en ymmärtäisi.
Vierailija kirjoitti:
Entisessä työpaikassa asiakkaille näytettiin virheellisiä diagrammeja, jotta pystyttiin vaikuttamaan ostopäätökseen. Vaitiolovelvollisuus estää kertomasta mitä työtä tein.
Tämä on aika perus. Siis tottakai asiakkaita huijataan ja siitä syystä en koskaan voisi työskennellä missään mainos- tai myyntialalla, vaikka siellä meitä psykologejakin on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siellä saa pitää puhelimensa. Ei ne osastot ole mitään amerikkalaista elokuvaa viime vuosisadan puolivälistä.
Kun itse olin suljetulla potilaana, ulkoilemaan pääsi, kun pyysi. Jotkut pääsivät ulkoilemaan vain hoitajan kanssa. Käsilaukku tarkistettiin, kun tuli kaupoilta. Puhelimen laturit kerättiin pois ja puhelinta sai ladata vain kansliassa. Olisko joku joskus yrittänyt hirttäytyä laturin johtoon?
Varmasti osasto- ja tapauskohtaista. Itse kuljin sovitusti asioilla ja mitään laukkuja tms. ei koskaan katsottu. Kännykkää latasin huoneessani, mistä kuka tahansa olisi kyllä sen laturin voinut hakea, jos olisi halunnut. Suurin osahan on lääkityksestä niin väsyneitä, että meininki on erittäin hiljaista ja potilaat hyvin pitkälti omissa oloissaan.
Jotkut ulkoilivat vain tosi rajoitetusti, esim. anorektikot, hyvästä syystä. Kyllä se suurin riski potilaalle on potilas itse ja rajoitukset ovat olemassa pääosin sen vuoksi.
T: se, joka kertoi kauppajonosta ja suljetusta. Kokemuksella.
Surullinen totuus on se, että kuluttaja-ihmiset ovat vain karjaa, jolle myydään mitä tahansa, keinolla millä hyvänsä.
Useimmat uskovat että esimerkiksi kuntien palvelut ym. toimisivat jotenkin kansalaisten hyväksi. Ei se niin ole. Toiminnan tarkoituksena ei nimittäin ole palvella yksilöitä eli ihmisiä, vaan tehdä yksilöiden palvelusta liiketoimintaa, joka tuottaa voittoa omistajilleen. Mahdollisimman paljon voittoa. Toisin sanoen, hoitokertasi kunnallisessa terveyskeskuksessa on vain instrumentti, joka yrityksen on toteutettava mahdollisimman halvalla, jotta se voidaan laskuttaa asuinpaikkakunnaltasi mahdollisimman kalliilla.
Toiminta on suoraan verrattavissa lypsyrobottiin. Mene karsinaan, poista maito kehostasi, astu takaisin laitumelle.
Kuvitteletko olevasi vapaa?
Ammuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se että minulla ylipäätään on työ mitä työkseni teen tuntuu olevan joillekin suorastaan absurdia. Onhan se nyt outoa että tälläinen tatuoitu, lävistetty ja shokkivärisessä tukassa kulkeva eukko tekee henkilökohtaisen avustajan hommia. Käyn siis pitämässä seuraa eräälle vahemmalle kehitysvammaiselle herralle. Käydään ulkona kävelyllä tai kahvilla, jutellaan, pelataan pelejä, kesäisin käydään kesäteatterissa, sen sellaista. Miehellä kun ei ole sukulaisia tai ystäviä eikä hoitokodin henkilökunnalla ole aikaa istua vain juttelemaan niin minä sitten hoidan sen puolen. Ja joillekin tämä tulee järkytyksenä tälläisessä pikkukylässä. :)
Jaa. En itsekään ole ihan perinteisin ulkonäöltäni ja olin henk.koht. avustajana opintojen ohessa. Samoin moni kaverini, joista monella myös tatuointeja/lävistyksiä ym. Aivan normiasia täällä Helsingissä ainakin.
Helsingissä tosi vaikea saada avustajia, maahanmuuttajataustaisia nykyään usein avustajat. Avustajat saattavat jättää tulematta työvuoroon ilmoittamatta asiakkaalle tai asiakkailta varastetaan, tällä en siis viittaa maahanmuuttajataustaisiin avustajiin vaan yleisesti. Pitää ottaa avustajaksi kenet saa.
Henk.koht. avustejien työssä vaihtuvuus on tosiaan suurta, lähinnä siksi, että se on todella turvatonta, henkisesti ja fyysisesti raskasta sekä äärimmäisen huonosti palkattua. Mutta en ole varma mihin kommenttisi liittyi, vai tarkoitatko, että ihmisen ulkonäkö vaikuttaa siihen, kuinka hyvä avustaja on? Että otetaan jopa tatuoitu, kun ei parempaa saada :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En pysty valitettavasti osallistumaan tähän ketjuun mutta pakko kommentoida ison päivittäistavaraketjun edustajana, että meillä ei ikinä, oikeasti ikinä myydä asiakkaalle tarkoituksella vanhaa tavaraa. Mitään vanhaksi mennyttä ei laiteta palvelutiskiin, jauheliha tehdään vain tuoreista raaka-aineista.
Ostan itsekin meidän palvelutiskistä, enkä tekisi niin jos vähänkin arveluttaisi.Lisäksi vielä kommentti asiakkaista. Meillä tiedetään että asiakas on se joka meidänkin palkat maksaa, siksi meillä ei asiakkaita haukuta.
Halusin vaan oikoa näitä kauhutarinoita, mitä luin tästä ketjusta. Kaikkialla ei niin toimita.
Hyvä, että tällaisiakin ruokakauppoja on. Olisi mukava tietää, mikä ketju. Stockmannhan on jäänyt kiinni vanhojen juustojen myynnistä irtotiskistä.
Haluaisin tietää myös, mikä hotelli /-ketju on se, jossa lasit pyyhitään luutulla tai hönkäillään puhtaaksi ja kylppäri kuivataan edellisen asiakkaan likaisella pyyhkeellä. Ilmoittaisin hotellin johdolle ja terveysviranomaisille.
Hei, kyseinen päivittäistavarakauppa on Citymarket pääkaupunkiseudulla.
Valitettavasti meilläkin jää joskus inhimillisestä syystä yksittäisiä vanhentuneita tuotteita hyllyyn, mutta ei koskaan tarkoituksella! Ja jos vanhaa löytyy, niin siitä ollaan noloja ja asiakasta hyvitetään reilulla kädellä!
Menetettyä asiakasta ei takaisin saa, siksi yritetään tehdä asiat niin hyvin kuin suinkin.
Alue: Aihe vapaa
Ravintolamaailma on tosiaan täynnä salaisuuksia. Eräässä harjoittelupaikassa tarjoilijat napsivat ranskalaisia perunoita asiakkaan lautaselta odottaessaan muita annoksia. Toisessa paikassa kokki teki ison kattilallisen sienikastiketta ja otti tilauksen tullen hellalle koko kattilan, sit taas kylmiöön. Sama kastike käytössä niin pitkään kun riitti. Lattialle tippuneet leivät tms eivät todellakaan menny roskiin.