Mikä sinun ammatissasi on sellainen asia, jonka muut luulevat tietävänsä paremmin kuin sinä?

Kaikki tuntuvat kuvittelevan tekevänsä työni paremmin kuin minä. Toimittaja.

Mun asiakkaat myöntää ihan rehellisesti etteivät löydä mitään Terv. Kirjastovirkailija

Jokainen vanhempi kuvittelee tietävänsä, miten opettajana toimitaan.

Säteily

Voi kuulkaa, kun ihmiset kuvittelevat tietävänsä, mitä säteily tarkoittaa

fyysikko

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen kokki ja kaikki (asiakkaat) tietää paremmin esim. onko tuotteessa laktoosia vai ei vaikka olisin sen varta vasten ko. asiakkaalle valmistanut. Se ärsyttää koska otan erityisruokavaliot aina hyvin vakavasti ja näen vaivaa että erityisruokavalioita noudattava saa yhtä hyvää ruokaa kuin muutkin.

No hei OT, mutta kiitos että huolehdit. Arvostan sitä, etenkin kun itse olen allerginen ja muitakin ruokarajoitteita on.

Tiedän kuitenkin miksi asiakkaat joutuvat kysymään ja pätemään asiassa. Se, johtuu siitä, että kaikki kollegasi eivät ole erikoisruokavalioissa asiantuntevia eivätkä huolehdi asiakkaista kuten sinä. Kun asiakkaalla on useampi negatiivinen kokemus taustalla, hänen on pakko huolehtia asiasta itse ja jankata. Muista tämä kun seuraavan kerran joku asiakas vaikuttaa hankalalta.

Oikeasti olen itse ollut ravintolassa tilanteissa jossa ei tiedä itkeäkö vai nauraako. Kuten:

Asiakas: "Eihän tässä annoksessa ole vehnää?"

Tarjoilija: "Ei ole, se on tehty gluteenittomasta vehnästä."

Meidän pahasti maitoallergiselle nuorelle pojalle oli laitettu pihvin päälle maustevoita. Se oli voita, sanottiin että on margariinia, kun ei haluttu tehdä uutta annosta, mutta hänellä meni maha sekaisin jo kotimatkalla. Tai ei ainakaan ollut maidotonta margariinia. Listassassa ei ollut mainintaa maustevoista ja hän pyysi, ettei mitään maitopitoisia kastikkeita saa laittaa. Poisjättäminen ei luulisi olevan kovin vaikeaa. 

Mulla on varmaan ollut epämääräisiä työtehtäviä, mutta ainoa mitä muut ihmiset luulevat tietävänsä on se mitä minä työssäni teen. Yleensä siis päin honkia. Tosin en ihmettele: Nykyisessä tehtävässäni edes esimieheni  ei tiedä kuin ehkä puolet siitä mitä oikeasti olen koko talven tehnyt.

Harvempi esittää tietävänsä kokonaisuuksia mutta toki aina sen puheeksi tulevan yksityiskohdan.

IT-ala

Että tutkijoilla on yliopistoilla suojatyöpaikkoja. Perse ruvessa haetaan rahoitusta tai ulos.

Vitusti liikaa.

T. Opettaja joka on kyllästynyt vanhempiin (ei kaikkiin mutta joka luokassa niitä on useampia)

Asiakkaat kuvittelevat, että työkkärin täti on aina vastuussa heidän rahantulosta ja tukien määrästä. Olettavat meidän olevan holhoojia ja että meille saa huutaa asiattomuuksia. 

Vierailija kirjoitti:

Mulla on varmaan ollut epämääräisiä työtehtäviä, mutta ainoa mitä muut ihmiset luulevat tietävänsä on se mitä minä työssäni teen. Yleensä siis päin honkia. Tosin en ihmettele: Nykyisessä tehtävässäni edes esimieheni  ei tiedä kuin ehkä puolet siitä mitä oikeasti olen koko talven tehnyt.

Ja tämä siis esiintyy mm. siten, että sukujuhlissa, joku sukulainen intoutuu keskustelemaan tai kyselemään "minun työstäni" tai työpaikastani. Ja sitten joudun vastaamaan, ettei mulla ole harmainta aavistusta kyseessä olevasta asiasta. Viimeksi näin kävi jopa oman mieheni kanssa. Sitten jos erehdyn selittämään innoissani työstäni, 9/10 saan vastaan tyhjän katseen. Eikä mun työni ole mielestäni hirveän erikoista, mutta asiantuntijatyönä ilmeisesti hieman liian abstraktia ainakin sukulaisten seurassa.

Ex-emo kirjoitti:

Lentoemäntä -ei ole tarjoilija vaikka 90% niin luulee. Lentoemännät ovat koneessa turvallisuuden vuoksi ja toimivat tarvittaessa lääkäreinä, palomiehiä, järjestyksenvalvojina ja ohjaamon silminä ja korvina. Nämä "tarjoilijat" ovat evakuoimassa sinut 90 sekunnissa palavasta koneessa ja heidät koulutettu hätätilainteisiin -maalla ja vedessä. Palvelu on vain ekstraa ja ainut näkyvä osa asiakkaalle, kun kaikki menee hyvin.

Tuo on minulle selvää jo ihan sen takia, että lentoemoja ylipäätään on. Jos he eivät olisi pakollisia, heidät olisi saneerattu pois kokonaan viimeistään 1990-luvulla.

Työskentelen lastensuojelun sosiaalityöntekijänä. Todella yleinen käsitys työstäni on, että annan kaiken maailman Eerikoiden kuolla vanhempiensa huonossa hoidossa eikä kaltoinkohdellut lapset kiinnosta lainkaan, kunhan keskityn kiusaamaan Hyviä Vanhempia ja ihan kiusallani huostaanotan heidän lapsiaan. Tässä työssä on myös oppinut nauramaan räkäisesti lauseelle "kyllä jokainen vanhempi tietää mikä on omalle lapselle parasta". Sori, ei todellakaan tiedä. Se, että olet synnyttänyt lapsen jota kasvatat pelolla ja suorastaan pahoinpitelet päivästä toiseen ei tarkoita, että olisit mitenkään oikeassa tai tietäisit, mitä lapsesi tarvitsee. 

Sekin toki tiedetään, että me sossutädit lähinnä otamme huostaan ja kuittaamme siitä jotain bonareitakin. Ei pidä paikkaansa, oma etiikkani käskisi ottamaan huostaan paljon useammin kuin mitä laki oikeasti antaa periksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on varmaan ollut epämääräisiä työtehtäviä, mutta ainoa mitä muut ihmiset luulevat tietävänsä on se mitä minä työssäni teen. Yleensä siis päin honkia. Tosin en ihmettele: Nykyisessä tehtävässäni edes esimieheni  ei tiedä kuin ehkä puolet siitä mitä oikeasti olen koko talven tehnyt.

Ja tämä siis esiintyy mm. siten, että sukujuhlissa, joku sukulainen intoutuu keskustelemaan tai kyselemään "minun työstäni" tai työpaikastani. Ja sitten joudun vastaamaan, ettei mulla ole harmainta aavistusta kyseessä olevasta asiasta. Viimeksi näin kävi jopa oman mieheni kanssa. Sitten jos erehdyn selittämään innoissani työstäni, 9/10 saan vastaan tyhjän katseen. Eikä mun työni ole mielestäni hirveän erikoista, mutta asiantuntijatyönä ilmeisesti hieman liian abstraktia ainakin sukulaisten seurassa.

Ei kannata tehdä niitä epämääräisiä pimeitä töitä niin ei ole tällaisia ongelmia.