Miten ilmaista nätisti, "kiitos kutsusta, mutta ei kiinnosta"?
En halua loukata mutta ei vaan kiinnosta tapaaminen/juhla joten jotenkin nätisti ja loukkaamatta pitäisi ilmaista ettei kiinnosta.
Kommentit (39)
Nosto. Entä jos sanot että on muuta menoa ja sitten kutsuja tai kutsujat on valmiita siirtämään tapahtuman ajankohtaa että pääset mukaan? Siksi toi on huono että minulla on muuta menoa. Vai jatketaanko ketjua vain kunnes viesti menee perille. Ei käy silloinkaan, eikä silloinkaan...
On kinkkistä kun saa kutsun josta ei oikein voi kieltäytyä ilman että vaikuttaa oudolta tyypiltä.
Kiitos, mutta olen sopinut muuta. Onnea juhlakalulle.
Vierailija kirjoitti:
"Kiitos kutsusta! Valitettavasti minulla on jo muuta, ennalta sovittua menoa tuona ajankohtana. Mutta tavataan joskus toiste paremmalla ajalla! Viettäkää hauskat juhlat." Tai jotain.
No tää on kyllä suoraa valehtelua.
Et pääse paikalle tai et voi osallistua on parempi ja totuudenmukaisempi.
Vierailija kirjoitti:
Tästä ketjusta huomaa, että juhlat ja kutsut ovat ihmisille näköjään lähinnä rangaistus! Surullista. Enpä olettanut, että ne ovat taakka, jotenkin olen kuvitellut että ihmiset tulevat juhlimaan mielellään.
Jos järjestän juhlat, näen paljon vaivaa, mietin juhlien kulun, tarjottavat, vieraat, kaiken. Ja luonnollisesti kaikki maksaa. Jos vaikka syntymäpäivät tai häät järjestää, niin kuluja tulee helpostikin vähintään 50 €/hlö. Ja on aika kamalaa että minä maksan 50 € että ihminen tulee juhliini kärsimään.
Niin suomalaista.. ei muualla varmaan noin ikävästi juhliin suhtaudutakaan.
Vierailija kirjoitti:
Nosto. Entä jos sanot että on muuta menoa ja sitten kutsuja tai kutsujat on valmiita siirtämään tapahtuman ajankohtaa että pääset mukaan? Siksi toi on huono että minulla on muuta menoa. Vai jatketaanko ketjua vain kunnes viesti menee perille. Ei käy silloinkaan, eikä silloinkaan...
On kinkkistä kun saa kutsun josta ei oikein voi kieltäytyä ilman että vaikuttaa oudolta tyypiltä.
Ei sun tarvitse tehdä tiliä ihmisille sun elämästäsi. Sanot, että nyt on aika hektistä elämässä tällä hetkellä, etkä voi luvata mitään. Pitävät silloin juhlansa kuin heille sopii. Toivotat onnea ja sillä sipuli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä ketjusta huomaa, että juhlat ja kutsut ovat ihmisille näköjään lähinnä rangaistus! Surullista. Enpä olettanut, että ne ovat taakka, jotenkin olen kuvitellut että ihmiset tulevat juhlimaan mielellään.
Jos järjestän juhlat, näen paljon vaivaa, mietin juhlien kulun, tarjottavat, vieraat, kaiken. Ja luonnollisesti kaikki maksaa. Jos vaikka syntymäpäivät tai häät järjestää, niin kuluja tulee helpostikin vähintään 50 €/hlö. Ja on aika kamalaa että minä maksan 50 € että ihminen tulee juhliini kärsimään.
Niin suomalaista.. ei muualla varmaan noin ikävästi juhliin suhtaudutakaan.
Muualla ei aleta selittelemään. Otetaan kutsu vastaan ja joko ilmoitetaan, että päästään
tai sitten ei.
T. Ulkosuomalainen
Nostaja vielä tässä. Tilanne on siis se että sain kutsun vanhojen koulukaverien tapaamiseen. Ei mitään näitä ihmisiä vastaan, mukavia ihmisiä. Kouluajoista on vain tosi kauan, en ole ollut heidän kanssaan oikeasti sydänystävä enkä tekemisissä kymmeniin vuosin vaikka olimmekin aikanaan kavereita. Ja tiedän että jos menen tapaamiseen, kaikki kuulumiseni leviävät lapsuudenkodin aikaiseen yhteisöön ja jotenkin se ajatus ei innosta. Lisäksi yläkouluaikoihin liittyy myös kurjia muistoja ja totta puhuen en haluaisi palata muistelemaan sitä elämänvaihetta. Mutta kuinka sanoa vanhoille kavereille joita ei missään nimessä halua loukata että ei kiitos.
Vierailija kirjoitti:
Nosto. Entä jos sanot että on muuta menoa ja sitten kutsuja tai kutsujat on valmiita siirtämään tapahtuman ajankohtaa että pääset mukaan? Siksi toi on huono että minulla on muuta menoa. Vai jatketaanko ketjua vain kunnes viesti menee perille. Ei käy silloinkaan, eikä silloinkaan...
On kinkkistä kun saa kutsun josta ei oikein voi kieltäytyä ilman että vaikuttaa oudolta tyypiltä.
Sä oot outo, jos tollassia murehdit. Oikeesti, ketään ei kiinnosta.
Entäs sitten, jos kutsun esittäjä tekee "Ovet ja Anettet" eli ei hyväksy kieltävää vastausta. Miten toimia, kun on astetta haastavampaa?
Sano et oot ylitöissä. Ja sen jälkeen linnoittaudut kotiin.
Sitten on nämä ihmiset, jotka eivät tyydy siihen ”En valitettavasti nyt pääse” -vastaukseen. Alkaa kauhea utelu, miksi et, mihin olet menossa jne.
Vierailija kirjoitti:
"Kiitos kutsusta! Valitettavasti minulla on jo muuta, ennalta sovittua menoa tuona ajankohtana. Mutta tavataan joskus toiste paremmalla ajalla! Viettäkää hauskat juhlat." Tai jotain.
Ihan liikaa selittelyä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nosto. Entä jos sanot että on muuta menoa ja sitten kutsuja tai kutsujat on valmiita siirtämään tapahtuman ajankohtaa että pääset mukaan? Siksi toi on huono että minulla on muuta menoa. Vai jatketaanko ketjua vain kunnes viesti menee perille. Ei käy silloinkaan, eikä silloinkaan...
On kinkkistä kun saa kutsun josta ei oikein voi kieltäytyä ilman että vaikuttaa oudolta tyypiltä.
Sä oot outo, jos tollassia murehdit. Oikeesti, ketään ei kiinnosta.
Ei tosiaan kiinnostakaan jos on kyse Edvard-ukin 80-vuotispäivistä. Tilanne ei kuitenkaan ole toi vaan kinkkisempi.
”Kiitos kutsusta, mutta minulla on liput varattuna Munsalan kansallipukuriehaan”
Sano ihan suoraan että ei vois hiekanjyvää enempää kiinnostaa pascat juhlanne. Näin sinua ei enää jatkossakaan kutsuta juhliin. Problem solved.
Vierailija kirjoitti:
Tästä ketjusta huomaa, että juhlat ja kutsut ovat ihmisille näköjään lähinnä rangaistus! Surullista. Enpä olettanut, että ne ovat taakka, jotenkin olen kuvitellut että ihmiset tulevat juhlimaan mielellään.
Jos järjestän juhlat, näen paljon vaivaa, mietin juhlien kulun, tarjottavat, vieraat, kaiken. Ja luonnollisesti kaikki maksaa. Jos vaikka syntymäpäivät tai häät järjestää, niin kuluja tulee helpostikin vähintään 50 €/hlö. Ja on aika kamalaa että minä maksan 50 € että ihminen tulee juhliini kärsimään.
Niin. Kaikki eivät pidä samoista asioista.
Minustakaan suora valehtelu ei tunnu hyvältä. Koen myös että mun ei tarvitse valehdella. Mulla on oikeus olla haluamatta ja oikeus olla sitä selittelemättä. Yleensä käytän ilmaisua "minulla on muuta sovittuna", sillä se on todenperäistä vaikka se muu olisikin vain kotona makoilua, itseni kanssa sovittuna. Minä kun en siis pidä sosiaalisista riennoista ja rentoutuminen vapaa-ajalla on lähtökohtaisesti kotona oleilua.
Totta on kuitenkin sekin että itsestäni tuntuu hieman pahalta, jos järjestämiini "isoihin juhliin" (rippijuhlat, lakkiaiset...) ei olla kiinnostuneita tulemaan. Tiedän vaivannäön ja turhautumisen tunteen ja siksi itse osallistun sellaisiin kutsun saatuani ihan jo velvollisuudentunteesta ja kohteliaisuudesta. Toisaalta huomaan myös tuntevani mielihyvää kutsun saamisesta, että juuri minut halutaan paikalle. Ja yleensä juhlissa on oikeasti mukavaa kun paikalle on päässyt.
Vierailija kirjoitti:
Olen miettinyt monesti samaa. Monilla ihmisillä on ärsyttävä tapa aloittaa keskustelu kysymällä "Mitä suunnitelmia viikonlopulle?" ja kun erehdyt vastaamaan, ettei ole vielä mitään suunnitelmia ja seuraavaksi tulee pyyntö johonkin joka ei yhtään kiinnosta, ei tilanteesta ole käytännössä hyvää poistumistietä. Olen itse ottanut tästä opikseni, ja kysyn aina ihmisiä paikkoihin ilmaisten heti alkuun selkeästi mitä missä ja milloin jotta toisella on helppo kieltäytyä vastaamalla että on muita suunnitelmia. Ihan sama onko oikeasti, tällaisissa tilanteissa pieni valhe on ihan sallittua enkä siitä pahoita mieltäni. Paljon tympeämpää on, että toinen kohteliaisuuttaan lupautuu jonnekin ja sitten peruu joko viime tingassa tai tulee ja ihmisestä näkee ettei oikeasti haluaisi olla paikalla.
Ihan hyvin voi sanoa että ihan kiva kun kysyit, mutta ei oo oikein mun juttu.
Tästä ketjusta huomaa, että juhlat ja kutsut ovat ihmisille näköjään lähinnä rangaistus! Surullista. Enpä olettanut, että ne ovat taakka, jotenkin olen kuvitellut että ihmiset tulevat juhlimaan mielellään.
Jos järjestän juhlat, näen paljon vaivaa, mietin juhlien kulun, tarjottavat, vieraat, kaiken. Ja luonnollisesti kaikki maksaa. Jos vaikka syntymäpäivät tai häät järjestää, niin kuluja tulee helpostikin vähintään 50 €/hlö. Ja on aika kamalaa että minä maksan 50 € että ihminen tulee juhliini kärsimään.