Väisälänsaaren perhesurma

On turha kysyä miksi teki noin, miten pystyi siihen. Eihän tuollaisen teon tehnyt henkilö enää ajattele järjellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minuakin häiritsee näissä perhesurmissa juuri se, kuinka surmaaja ei ollenkaan tunnu ajattelevan sitä, että perheenjäsenet eivät ole hänen jatkeitaan. Että vaikka hän itse kokisi kuoleman parhaaksi vaihtoehdoksi, niin muut perheenjäsenet eivät todennäköisesti koe lainkaan samoin. Lisäksi näissä Hirvensalmen ja Seinäjoen tapauksissa lapset eivät edes olleet enää vanhemmistaan riippuvaisia taaperoikäisiä, vaan jo aikuistuneita/aikuisuuden kynnyksellä olevia. Oma elämä kaikilla edessä. En siis tarkoita sitä, että pikkulapsiperheissä perhesurmat olisivat hyväksyttäviä, vaan että pitää olla todella kipeä tai itsekeskeinen, jos meinaa, että elämäänsä vasta aloittelevat nuoret haluavat kuolla samassa rytäkässä kuin itse.

Ei se surmaaja ajattele etteivätkö lapset haluaisi elää. Hän ajattelee ehkä että lapsilla olisi edessä elämä surun, häpeän, vihan katkeruuden ja/tai syyllisyyden kanssa. Kuolleesta mikään ei tunnu kurjalta, kuollut on kuollut, kuollut ei kärsi.

En yritä siis selittää tekoa oikeaksi, vaan ihan oikeasti sen sairaan ihmisen aivoissa kyse voi olla lasten suojelemisesta. Toinen mahdollinen selitys on kosto, esim. erotilanteessa jossa lapset näyttäisivät jäävän puolisolle, et sinäkään saa jos en minä. Se on itsekästä, mutta ei siinäkään ajatella että ne kuolleet lapset kärsisivät, ei kuollut kärsi.

Toisinaan voi ne bisnekset olla lasten nimissä velkoineen takaajineen ja jos menee nurin on puolen kylän vihat päällä. Voi tulla halu "pelastaa" lapset siltä, jos on itse lähdössä.

Vierailija kirjoitti:

Siellä ei ole ammuttu, mikä on mahtanut aiheuttaa noin pahat vammat kaikille.

Niinpä. Siellä on perheen äitiä odottanut kamala näky töistä kotiin tullessa. Toivottavasti saisi nyt pätevää kriisiapua ja muuta tukea. Henkirikosten uhrien omaiset kun ovat usein kertoneet, että ovat jääneet lähestulkoon täysin vaille mitään akuuttiapua, jälkihoidosta nyt puhumattakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minuakin häiritsee näissä perhesurmissa juuri se, kuinka surmaaja ei ollenkaan tunnu ajattelevan sitä, että perheenjäsenet eivät ole hänen jatkeitaan. Että vaikka hän itse kokisi kuoleman parhaaksi vaihtoehdoksi, niin muut perheenjäsenet eivät todennäköisesti koe lainkaan samoin. Lisäksi näissä Hirvensalmen ja Seinäjoen tapauksissa lapset eivät edes olleet enää vanhemmistaan riippuvaisia taaperoikäisiä, vaan jo aikuistuneita/aikuisuuden kynnyksellä olevia. Oma elämä kaikilla edessä. En siis tarkoita sitä, että pikkulapsiperheissä perhesurmat olisivat hyväksyttäviä, vaan että pitää olla todella kipeä tai itsekeskeinen, jos meinaa, että elämäänsä vasta aloittelevat nuoret haluavat kuolla samassa rytäkässä kuin itse.

Ei se surmaaja ajattele etteivätkö lapset haluaisi elää. Hän ajattelee ehkä että lapsilla olisi edessä elämä surun, häpeän, vihan katkeruuden ja/tai syyllisyyden kanssa. Kuolleesta mikään ei tunnu kurjalta, kuollut on kuollut, kuollut ei kärsi.

En yritä siis selittää tekoa oikeaksi, vaan ihan oikeasti sen sairaan ihmisen aivoissa kyse voi olla lasten suojelemisesta. Toinen mahdollinen selitys on kosto, esim. erotilanteessa jossa lapset näyttäisivät jäävän puolisolle, et sinäkään saa jos en minä. Se on itsekästä, mutta ei siinäkään ajatella että ne kuolleet lapset kärsisivät, ei kuollut kärsi.

Hupsaa, nyt tulen perumaan nöyrästi sanani! Tietoni tai "tietoni" perustui pariin artikkeliin ja dokkariin aiheesta, mutta Lauerma taitaa olla tässä minua himppasen parempi asiantuntija ja luin hänen artikkelinsa vasta vastattuani ketjuun. Aina oppii uutta, vaikka tässä tosin aihe josta toivoisi ettei kenenkään tarvitsisi oppia, kumpa koko aihetta olisi olemassa.

Älä suotta peru. Olen enemmän sinun kanssasi samoilla linjoilla kuin Lauerman. Tuskin on montaa perhesurmaajaa jäänyt kertomaan tekoonsa johtaneista syistä, joten kaikki on vain arvailua. Itseäni estää tekemästä itsemurhaa juurikin perhe. En halua, että he jäävät kärsimään minun takiani surusta ja itsesyytöksistä. Helpompaa olisi, jos kaikki kuoltaisiin samalla kertaa eikä kukaan meistä jäisi yksin selviytymään. En halua aiheuttaa heille kärsimystä, joten sinnittelen tässä tuskassani.

Vierailija kirjoitti:

Siellä ei ole ammuttu, mikä on mahtanut aiheuttaa noin pahat vammat kaikille.

Kirves?

Vierailija kirjoitti:

Siellä ei ole ammuttu, mikä on mahtanut aiheuttaa noin pahat vammat kaikille.

Onko tieto fakta vai keksitkö omasta päästä? Mä en ole nähnyt missään lukevan.

Oletan isän olleen surmaaja mutta missäänhän ei ole niin sanottu.

Periaatteessa voisi olla vaikka toinen pojista.

No jos isän kuolemaan ei liity rikosta...

Mitenhän on oman hengen saanut, kun ei kerran pyssyä ollut?

Esim jos toisia on lyöty kirveellä, niin tuskin itseään voi niin tappaa.

Ei se ketään hävetä jos joku perheenjäsen tekee itsemurhan. Mutta ei niitä lapsia, ei minkään ikäisiä "oteta" mukaan. Kyllä ne lapset pärjää, eivätkä he häpeä sitä että nyt pitäisi muuttaa pienempään taloon tai isin bisnekset on menneet nurin. Turhaa nämä itselleen vain näin vakuuttelevat nämä murhaajat.

Itsekin ajatellut,että perhesurmien tekijät ovat narsistisia. Täytyyhän heidän olla ajatellessaan olevansa niin suuria ja korvaamattomia,ettei lapset muka ilman heitä pärjää tai että heillä on OIKEUS riistää muiden henki. Ei ymmärretä että lapset ei ole itsen jatkeita,vaan erillisiä ihmisiä joilla oma tahto ja oma elämänsä. Vanhemmilleen lapset on lainaa vain.

Vierailija kirjoitti:

Minuakin häiritsee näissä perhesurmissa juuri se, kuinka surmaaja ei ollenkaan tunnu ajattelevan sitä, että perheenjäsenet eivät ole hänen jatkeitaan. Että vaikka hän itse kokisi kuoleman parhaaksi vaihtoehdoksi, niin muut perheenjäsenet eivät todennäköisesti koe lainkaan samoin. Lisäksi näissä Hirvensalmen ja Seinäjoen tapauksissa lapset eivät edes olleet enää vanhemmistaan riippuvaisia taaperoikäisiä, vaan jo aikuistuneita/aikuisuuden kynnyksellä olevia. Oma elämä kaikilla edessä. En siis tarkoita sitä, että pikkulapsiperheissä perhesurmat olisivat hyväksyttäviä, vaan että pitää olla todella kipeä tai itsekeskeinen, jos meinaa, että elämäänsä vasta aloittelevat nuoret haluavat kuolla samassa rytäkässä kuin itse.

Näin. On vielä olemassa sellainen idioottimainen termi kuin "laajennettu itsemurha", jota joskus käytetään näissä tapauksissa ja joka oikein alleviivaa ajatusta, että perheenjäsenet ovat näiden isukkien jatkeita ja alaisia, joiden elämästä isukeilla on oikeus päättää. Perheenjäsenen tappaminen nyt vaan ei oikeasti ole mikään itsemurha.

Päädyin isän FB-profiilin kautta ensin poikien, sitten äidin profiiliin. Tavattoman fiksun, aktiivisen, elämäniloisen ja humaanin oloinen tuo äiti. Ulkoilmaihminen ja eläinystävä. Tosin kyllä tuolla murhaajaisukillakin on kuvia perheen kissasta ja koirasta tsiljoonan autokuvan perässä.

Ehkä vähän makaaberia sanoa, mutta toivottavasti jätti edes nuo elukat rauhaan.

Merkittävä osa naisten.kohtaamasta henkeä uhkaavasta väkivallasta tapahtuu niinä hetkinä, kun nainen on jättämässä miehen. Jotkut vaan eivät kestä hylkäämistä. Ansaitsee kyllä palaa helvetissä, jos motiivina oli äidin elämän rampauttaminen kostona. Onneksi sentään nuorempi poika jäi henkiin, toivottavasti heistä on lohtua toisilleen.

Kyllä vanhemman itsemurha tai puolison itsemurha aiheuttaa häpeää, syyllisyyttä, kärsimystä ja surua. Siltä perhesurmaaja haluaa perheensä säästää. Se, joka muuta väittää, ei tiedä mistä puhuu.

Entä jos tapahtumat menivätkin esimerkiksi näin:

Pojat riitautuivat ja alkoivat tapella. Tappelun tuoksinassa käteen tarttui lähistöllä ollut keittiöveitsi, kirves yms.

Isä tulee kotiin ja näkee pojat verissään lattialla. Menee paniikkiin ja hirttäytyy.

Tulipalo? Sattumaa kuka siitä jää henkiin.

Vierailija kirjoitti:

Entä jos tapahtumat menivätkin esimerkiksi näin:

Pojat riitautuivat ja alkoivat tapella. Tappelun tuoksinassa käteen tarttui lähistöllä ollut keittiöveitsi, kirves yms.

Isä tulee kotiin ja näkee pojat verissään lattialla. Menee paniikkiin ja hirttäytyy.

Tutuu todennäköisemmältä, että isä raivonpuuskassa iskee jollain mikä käsiin sattui osumaan. Varsinaisena kohteena on ehkä ensin ollut vain toinen lapsista ja toinen joutuu kohteeksi menessään väliin. Raivon laannuttua isä tajuaa mitä on tehnyt ja epätoivoisena tappaa itsensä. En tietenkään väitä, että näin on käynyt, koska asiasta on kerrottu julkisuuteen niin vähän, että erilaiset tulkinnat ovat mahdollisia.

Tuli niin paha mieli kun löysin tuon äidin Facebook-profiilin :( Huomaa selvästi, miten nuo lapset ovat olleet äidille ihan kaikki kaikessa. Voi kun edes toinen selviäisi!

Tässäkin tapauksessa naapurit ja "ystävät" väittivät tuntevansa tämän perheen. hehheh...surullinen tapaus toki. Lähinnä huvittaa tuo ihmisten kaksinaamaisuus.