Naiset vaativat liikaa tai liian tasokasta miestä, pitäisi tyytyä vähempään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naisten nirsoudesta valittavat miehet elävät ilmeisesti edelleen jossain 50-luvulla. Naisen pitäisi vain ottaa joku mies, tai oikeammin miehen pitäisi saada valita itselleen vaimo. Siinä sitten elettäisiin rinnakkain, ja mies saisi kodinhoitajan ja lapsille äidin.

Ei käsitetä, että nykynainen ei tarvitse elättäjää ja "perheen päätä". Nainen käy itse töissä, raskaat "miesten työt" voi tehdä itse tai ulkoistaa, lapsetkin voi tehdä yksin eikä kukaan paheksu kuten ennen.

Miehille tuo on vaikea käsittää, ei osata suhtautua siihen etteivät he ole naiselle enää välttämättömyys. Tämän takia ei osata ajatella, että heillä pitäisi olla naiselle jotain muuta tarjottavaa kuin vain oma läsnäolonsa: se henkinen yhteys, tasavertainen kumppani elämään. Näkeehän sen täälläkin olevista keskusteluista, etteivät miehet edes ymmärrä mitä kemialla tarkoitetaan ja että kumppanin suhteen on täysin sallittua esittää jonkinlaisia kriteerejä.

No näinpä, hyvin kiteytit.

Ja itse asiassa.. Minä, nainen, olen ja aion olla se perheen pää. Joko sinkkuna itse itseni pää. Tai sitten jos olen parisuhteessa, niin kyllä minä olen se perheen pää. Ja en jaksa asiasta tapella enkä vängätä. Mies joko hyväksyy tämän tai sitten ei, mutta jos ei hyväksy niin saa mennä menojaan, kyllä minulle miehiä on riittänyt siltikin. Jotka ovat hyväksyneet, että minä olen se perheen pää.

Haluatko mieheksesi nöyrän alamaisen, nössön tossukan ja ehkä vielä aisankannattajan?

Miksi pitää kaikki aina kärjistää?? Minulla itse asiassa on mies. Hän on ihan miehinen ja miehekäs mies. Ei aisuri, ei nössö. Mutta hän ymmärtää, että tietyissä asioissa minä ajattelen fiksummin, ja siksi teen päätökset, niin se on kannattavaa vaan. Ei hän ole mikään mukamiehekäs pikkupip*e*i, jonka pitäisi pomottaa ja isotella. Sen sijaan sängyssä hän on se joka johtaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitkähän mahtoivat olla vaatimukset miehille suurten ikäluokkien äideillä? Eivät varmaankaan samat kuin nykyisillä prinsessoilla.

Eivät tietenkään samat. Silloin oli tärkeää, että miehestä oli naiselle jotain hyötyä. Siis mies teki asiat, joihin nainen ei yksin pystynyt. Nykyisin tilanne on aivan toinen. Nainen voi asua kerrostalossa eikä tarvitse miestä kaatamaan ja  pilkkomaan puita. Ei korjaamaan vessanpönttöäkään, koska nainen kilauttaa huoltoyhtiöön. Ei viljelemään maata, koska nainen voi kipausta ruokakauppaan.  Ei tienaamaan rahaa, koska nainen tienaa itse riittävästi rahaa. Aiemmin parisuhde oli enemmänkin töiden jakamista kuin rakkautta, intohimoa, keskustelua yms. 

Kyllä se on vieläkin sitä töiden jakamista duunareilla ja muilla pieneläjillä. Jossain hienostokuplassa voi olla toisin ja arki on silkkaa diskuteeraamista.

Hienostokuplassa...? Eli kaikki akateemiset elävät mielestäsi hienostokuplassa?? Vaikka heitä on lähes puolet väestöstä.

Töiden jakamista kerrostalokaksiossa..? Mitä "töitä" siellä muka on. Pyykkäystä ehkä. 

Kumpikin joutuu käymään töissä sen 1300-1500 € palkan eteen ja väsyneenä vänkäämään kotitöiden päältä.

Ei käy siivooja eikä handyman remppaamassa paikkoja. Ei jakseta käydä niitä henkeviä keskusteluja joita varten mies ilmeisesti nykyään otetaan. Siellä kuplassa raha virtaa ja tilit pursuilee. Oma meklari hoitelee pääomia eikä itse tarvitse poistua kotoa mihinkään

Minä ilmeisesti olen tuossa kuvaamassasi kuplassa. Siivooja on käynyt ja remppamiehet hoitavat vaativammat rakennustyöt, varainhoitajakin löytyy. Silti minä ainakin kaipaan miestä muuhunkin kuin henkeviin keskusteluihin, vaikka niitä arvostankin enkä ymmärrä ollenkaan näitä itseensä tyytyväisiä sinkkunaisia. Minusta on mukavaa jakaa arjen töitä, toinen tekee ruuat, toinen hoitaa pyykit tms. Toki voisin tehdä molemmat itse, mutta mitä iloa siitä sitten saisin enemmän? Arvostan miehen seuraa vaikkapa matkakumppanina. Toki voisin matkustella yksin tai kaverin kanssa, mutta minusta on mukava matkustaa miehen kanssa. Ja isänä ei pärjää kukaan muu kuin lapsen oma isä. Enkä minä makuuhuoneeseenikaan päästä ketä tahansa, on iloinen asia jakaa se ihmisen kanssa, jota rakastaa. Pakosta en elämääni miestä tarvitse, mutta on se hemmetin mukavaa, että se mies siinä elämässä on.

Tottahan tuo on, että on mukavaa kun elämässä on hyvä mies. Mies, joka on aikuinen, jonka kanssa yhteispeli sujuu ja joka kantaa vastuunsa. Harmi vaan, että niin moni mies ei ole tällainen ja se hankaloittaa parisuhdetta ja yhteistä elämää niin, että suhde muuttuu taakaksi.

Minä en suoraan sanottuna käsitä mistä naiset jatkuvasti repivät että miehet tahtovat että ei saisi olla "minkäänlaisia" kriteerejä. Kyllä kriteerejä saa ja pitää olla, mutta moni mies kyseenalaistaa niiden kriteerien järkevyyden. Ihmeellisen mustavalkoista ajattelua. En vaan usko hetkeäkään että kenelläkään nyt vain sattuu olemaan esimerkiksi täydellisen samanlainen ajatusmaailma. Voi olla että mies ajattelee kyseiselle naiselle tärkeistä asioista samalla tavalla, mutta ennemmin tai myöhemmin löytyy myös pienempi ja isompia erilaisia mieltymyksiä, mikä on varmaan kaikille ihan ok. Ja tuskin nainen vaihtaa miestä, koska se ei nyt pitänytkään pinaattikeitosta vaikka vaatimuksena oli että miehen piti omata samanlainen ajatusmaailma. En osaa ajatella tätä myöskään tyytymisenä vaikka nainen selkeästi alentaa kriteeriään täydellisestä lähes täydelliseen ajatusmaailmaan. Ei se mies ole välttämättä poikaystävänä/aviomiehenä sen paskempi vaikka se söis pinaattikeiton sijasta lihakeittoa ja tällöin kriteeri on minusta turha jos nainen ei ole vegaani. Turhien kriteerien poistaminen ei ole mitenkään pois naiselta vaan pikemminkin vaan helpottaa Sen Oikean löytämistä. Esimerkiksi jos nainen on 175 cm pitkä, niin vaatimus 180 cm+ miehestä voi olla hyvinkin validi, mutta 150 cm naisen tapauksessa kyseenalaistasin onko miehen välttämättä oltava noin pitkä. Itse olen 179 cm ja olen törmännyt tinderimatchiin jolle se puuttuva sentti oli liikaa, kun hän halusi vähintään 180 cm miehen vaikka itse oli hädintuskin 160 cm. 

Vierailija kirjoitti:

Minä en suoraan sanottuna käsitä mistä naiset jatkuvasti repivät että miehet tahtovat että ei saisi olla "minkäänlaisia" kriteerejä. Kyllä kriteerejä saa ja pitää olla, mutta moni mies kyseenalaistaa niiden kriteerien järkevyyden. Ihmeellisen mustavalkoista ajattelua. En vaan usko hetkeäkään että kenelläkään nyt vain sattuu olemaan esimerkiksi täydellisen samanlainen ajatusmaailma. Voi olla että mies ajattelee kyseiselle naiselle tärkeistä asioista samalla tavalla, mutta ennemmin tai myöhemmin löytyy myös pienempi ja isompia erilaisia mieltymyksiä, mikä on varmaan kaikille ihan ok. Ja tuskin nainen vaihtaa miestä, koska se ei nyt pitänytkään pinaattikeitosta vaikka vaatimuksena oli että miehen piti omata samanlainen ajatusmaailma. En osaa ajatella tätä myöskään tyytymisenä vaikka nainen selkeästi alentaa kriteeriään täydellisestä lähes täydelliseen ajatusmaailmaan. Ei se mies ole välttämättä poikaystävänä/aviomiehenä sen paskempi vaikka se söis pinaattikeiton sijasta lihakeittoa ja tällöin kriteeri on minusta turha jos nainen ei ole vegaani. Turhien kriteerien poistaminen ei ole mitenkään pois naiselta vaan pikemminkin vaan helpottaa Sen Oikean löytämistä. Esimerkiksi jos nainen on 175 cm pitkä, niin vaatimus 180 cm+ miehestä voi olla hyvinkin validi, mutta 150 cm naisen tapauksessa kyseenalaistasin onko miehen välttämättä oltava noin pitkä. Itse olen 179 cm ja olen törmännyt tinderimatchiin jolle se puuttuva sentti oli liikaa, kun hän halusi vähintään 180 cm miehen vaikka itse oli hädintuskin 160 cm. 

Ihan tästä mitä otsikossa sanotaan, joka on erittäin usein vastaus tai kommentti sinkkunaiselle:

Naiset vaativat liikaa tai liian tasokasta miestä, pitäisi tyytyä vähempään.

Vierailija kirjoitti:

Itse olen 179 cm ja olen törmännyt tinderimatchiin jolle se puuttuva sentti oli liikaa, kun hän halusi vähintään 180 cm miehen vaikka itse oli hädintuskin 160 cm. 

Luultavasti nyt on käynyt niin että nainen ei halunnut kertoa sulle miksi oikeasti ei halunnut tutustua. Ajatteli ehkä, että pituus on vähiten loukkaava asia, kun naiset ei välttämättä hoksaa että jollekin itsestään epävarmalle miehelle juuri pituus on se kipupiste.

Vierailija kirjoitti:

Minä en suoraan sanottuna käsitä mistä naiset jatkuvasti repivät että miehet tahtovat että ei saisi olla "minkäänlaisia" kriteerejä. Kyllä kriteerejä saa ja pitää olla, mutta moni mies kyseenalaistaa niiden kriteerien järkevyyden. Ihmeellisen mustavalkoista ajattelua. En vaan usko hetkeäkään että kenelläkään nyt vain sattuu olemaan esimerkiksi täydellisen samanlainen ajatusmaailma. Voi olla että mies ajattelee kyseiselle naiselle tärkeistä asioista samalla tavalla, mutta ennemmin tai myöhemmin löytyy myös pienempi ja isompia erilaisia mieltymyksiä, mikä on varmaan kaikille ihan ok. Ja tuskin nainen vaihtaa miestä, koska se ei nyt pitänytkään pinaattikeitosta vaikka vaatimuksena oli että miehen piti omata samanlainen ajatusmaailma. En osaa ajatella tätä myöskään tyytymisenä vaikka nainen selkeästi alentaa kriteeriään täydellisestä lähes täydelliseen ajatusmaailmaan. Ei se mies ole välttämättä poikaystävänä/aviomiehenä sen paskempi vaikka se söis pinaattikeiton sijasta lihakeittoa ja tällöin kriteeri on minusta turha jos nainen ei ole vegaani. Turhien kriteerien poistaminen ei ole mitenkään pois naiselta vaan pikemminkin vaan helpottaa Sen Oikean löytämistä. Esimerkiksi jos nainen on 175 cm pitkä, niin vaatimus 180 cm+ miehestä voi olla hyvinkin validi, mutta 150 cm naisen tapauksessa kyseenalaistasin onko miehen välttämättä oltava noin pitkä. Itse olen 179 cm ja olen törmännyt tinderimatchiin jolle se puuttuva sentti oli liikaa, kun hän halusi vähintään 180 cm miehen vaikka itse oli hädintuskin 160 cm. 

Olen 154 cm pitkä nainen ja viehätyn pitkistä miehistä. Se sinun puuttuva senttisi ei varmaankaan ole useimmille se ongelma vaan asenteesi. Sinkkuna ollessani minulakin oli nettideittiprofiili ja siinä maininta vähimmäispituudesta. Sain päivittäin yhteydenottoja lyhyiltä miehiltä, hyvä jos 160cm täyttyi. Monelta tuli myös huoritteluja jos en heille vastannut, koska kyllähän minun kuului luopua kriteereistäni, joita he kokivat typeriksi. Lienee sanomattakin selvää ettei pakottamisen yritykset tai huorittelut lisänneet kiinnostustani heitä kohtaan.

Lapsen hankkiminen yksin onnistuu vain niin kauan kuin löytyy luovuttaja. Syntyvyys laskee jo muutenkin ja voi olla, ettei Väestöliiton pankki kovin pitkään kiinnosta miehiä.

Olen täysin samaa mieltä, ihan kauheat ämmät toivovat itselleen jotain lakimiestä... Muuuuuu ei kelpaa, yyyyy. Miks kukaan ei huoli mua....  No miksiköhän? 

Vierailija kirjoitti:

Lapsen hankkiminen yksin onnistuu vain niin kauan kuin löytyy luovuttaja. Syntyvyys laskee jo muutenkin ja voi olla, ettei Väestöliiton pankki kovin pitkään kiinnosta miehiä.

Pah. Perehdyhän vähän aiheeseen ennen kuin huutelet. Tietyt nettifoorumit vilisee miehiä, jotka haluaa vapaaehtoisiksi luomuluovuttajiksi..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä en suoraan sanottuna käsitä mistä naiset jatkuvasti repivät että miehet tahtovat että ei saisi olla "minkäänlaisia" kriteerejä. Kyllä kriteerejä saa ja pitää olla, mutta moni mies kyseenalaistaa niiden kriteerien järkevyyden. Ihmeellisen mustavalkoista ajattelua. En vaan usko hetkeäkään että kenelläkään nyt vain sattuu olemaan esimerkiksi täydellisen samanlainen ajatusmaailma. Voi olla että mies ajattelee kyseiselle naiselle tärkeistä asioista samalla tavalla, mutta ennemmin tai myöhemmin löytyy myös pienempi ja isompia erilaisia mieltymyksiä, mikä on varmaan kaikille ihan ok. Ja tuskin nainen vaihtaa miestä, koska se ei nyt pitänytkään pinaattikeitosta vaikka vaatimuksena oli että miehen piti omata samanlainen ajatusmaailma. En osaa ajatella tätä myöskään tyytymisenä vaikka nainen selkeästi alentaa kriteeriään täydellisestä lähes täydelliseen ajatusmaailmaan. Ei se mies ole välttämättä poikaystävänä/aviomiehenä sen paskempi vaikka se söis pinaattikeiton sijasta lihakeittoa ja tällöin kriteeri on minusta turha jos nainen ei ole vegaani. Turhien kriteerien poistaminen ei ole mitenkään pois naiselta vaan pikemminkin vaan helpottaa Sen Oikean löytämistä. Esimerkiksi jos nainen on 175 cm pitkä, niin vaatimus 180 cm+ miehestä voi olla hyvinkin validi, mutta 150 cm naisen tapauksessa kyseenalaistasin onko miehen välttämättä oltava noin pitkä. Itse olen 179 cm ja olen törmännyt tinderimatchiin jolle se puuttuva sentti oli liikaa, kun hän halusi vähintään 180 cm miehen vaikka itse oli hädintuskin 160 cm. 

Olen 154 cm pitkä nainen ja viehätyn pitkistä miehistä. Se sinun puuttuva senttisi ei varmaankaan ole useimmille se ongelma vaan asenteesi. Sinkkuna ollessani minulakin oli nettideittiprofiili ja siinä maininta vähimmäispituudesta. Sain päivittäin yhteydenottoja lyhyiltä miehiltä, hyvä jos 160cm täyttyi. Monelta tuli myös huoritteluja jos en heille vastannut, koska kyllähän minun kuului luopua kriteereistäni, joita he kokivat typeriksi. Lienee sanomattakin selvää ettei pakottamisen yritykset tai huorittelut lisänneet kiinnostustani heitä kohtaan.

Miksi muka ei lisännyt :D . Nehän oli oikeita alfoja, kun noin sinua tylyttivät :D . Sehän kuulemma vie naiselta kuin naiselta jalat alta..

Samalainen ajatusmaailma on mielestäni ns. yleinen ajattelutapa asioista, ei mikään pinaattikeitto/lihakeitto omana yksityiskohtana.

Mutta toki on otettava huomioon jos toinen on täysvege ja toinen rakastaa verisiä pihvejä. Eli laitetaanko kahta erilaista ruokaa tms.

Jos toinen ei ei ole kiinnostunut kuin urheilusta ja toinen haluaisi keskustella muistakin asioista, niin pitää miettiä etukäteen tyydyttääkö se kumpaakin pitemmän päälle.

Toinen on harras uskovainen ja toinen ateisti, onko liian erilaiset elämänkatsomukset, vai onko mahdollista elää samassa huushollissa molempia tyydyttävällä tavalla.

Näitä nyt on vaikka mitä esimerkkejä.

En oikein usko, että mitään pikkutarkkoja asioita tässä haetaan vaan pääsuuntia.

Vastauksena otsikon kysymykseen: Ei laadukkaat miehet koskaan sano, että naisten pitäisi jotenkin laskea kriteereitään tai tyytyä vähempään. Eikä naiset sano koskaan niin. Niin sanoo vain sellaiset miehet, jotka ei kelpaa kellekään naiselle. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä en suoraan sanottuna käsitä mistä naiset jatkuvasti repivät että miehet tahtovat että ei saisi olla "minkäänlaisia" kriteerejä. Kyllä kriteerejä saa ja pitää olla, mutta moni mies kyseenalaistaa niiden kriteerien järkevyyden. Ihmeellisen mustavalkoista ajattelua. En vaan usko hetkeäkään että kenelläkään nyt vain sattuu olemaan esimerkiksi täydellisen samanlainen ajatusmaailma. Voi olla että mies ajattelee kyseiselle naiselle tärkeistä asioista samalla tavalla, mutta ennemmin tai myöhemmin löytyy myös pienempi ja isompia erilaisia mieltymyksiä, mikä on varmaan kaikille ihan ok. Ja tuskin nainen vaihtaa miestä, koska se ei nyt pitänytkään pinaattikeitosta vaikka vaatimuksena oli että miehen piti omata samanlainen ajatusmaailma. En osaa ajatella tätä myöskään tyytymisenä vaikka nainen selkeästi alentaa kriteeriään täydellisestä lähes täydelliseen ajatusmaailmaan. Ei se mies ole välttämättä poikaystävänä/aviomiehenä sen paskempi vaikka se söis pinaattikeiton sijasta lihakeittoa ja tällöin kriteeri on minusta turha jos nainen ei ole vegaani. Turhien kriteerien poistaminen ei ole mitenkään pois naiselta vaan pikemminkin vaan helpottaa Sen Oikean löytämistä. Esimerkiksi jos nainen on 175 cm pitkä, niin vaatimus 180 cm+ miehestä voi olla hyvinkin validi, mutta 150 cm naisen tapauksessa kyseenalaistasin onko miehen välttämättä oltava noin pitkä. Itse olen 179 cm ja olen törmännyt tinderimatchiin jolle se puuttuva sentti oli liikaa, kun hän halusi vähintään 180 cm miehen vaikka itse oli hädintuskin 160 cm. 

Olen 154 cm pitkä nainen ja viehätyn pitkistä miehistä. Se sinun puuttuva senttisi ei varmaankaan ole useimmille se ongelma vaan asenteesi. Sinkkuna ollessani minulakin oli nettideittiprofiili ja siinä maininta vähimmäispituudesta. Sain päivittäin yhteydenottoja lyhyiltä miehiltä, hyvä jos 160cm täyttyi. Monelta tuli myös huoritteluja jos en heille vastannut, koska kyllähän minun kuului luopua kriteereistäni, joita he kokivat typeriksi. Lienee sanomattakin selvää ettei pakottamisen yritykset tai huorittelut lisänneet kiinnostustani heitä kohtaan.

Miksi muka ei lisännyt :D . Nehän oli oikeita alfoja, kun noin sinua tylyttivät :D . Sehän kuulemma vie naiselta kuin naiselta jalat alta..

Kuulema = perustuu neitsytautistien teorianmuodotukseen ja asiantuntemukseen naisista. Tervetuloa todelliseen maailmaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä en suoraan sanottuna käsitä mistä naiset jatkuvasti repivät että miehet tahtovat että ei saisi olla "minkäänlaisia" kriteerejä. Kyllä kriteerejä saa ja pitää olla, mutta moni mies kyseenalaistaa niiden kriteerien järkevyyden. Ihmeellisen mustavalkoista ajattelua. En vaan usko hetkeäkään että kenelläkään nyt vain sattuu olemaan esimerkiksi täydellisen samanlainen ajatusmaailma. Voi olla että mies ajattelee kyseiselle naiselle tärkeistä asioista samalla tavalla, mutta ennemmin tai myöhemmin löytyy myös pienempi ja isompia erilaisia mieltymyksiä, mikä on varmaan kaikille ihan ok. Ja tuskin nainen vaihtaa miestä, koska se ei nyt pitänytkään pinaattikeitosta vaikka vaatimuksena oli että miehen piti omata samanlainen ajatusmaailma. En osaa ajatella tätä myöskään tyytymisenä vaikka nainen selkeästi alentaa kriteeriään täydellisestä lähes täydelliseen ajatusmaailmaan. Ei se mies ole välttämättä poikaystävänä/aviomiehenä sen paskempi vaikka se söis pinaattikeiton sijasta lihakeittoa ja tällöin kriteeri on minusta turha jos nainen ei ole vegaani. Turhien kriteerien poistaminen ei ole mitenkään pois naiselta vaan pikemminkin vaan helpottaa Sen Oikean löytämistä. Esimerkiksi jos nainen on 175 cm pitkä, niin vaatimus 180 cm+ miehestä voi olla hyvinkin validi, mutta 150 cm naisen tapauksessa kyseenalaistasin onko miehen välttämättä oltava noin pitkä. Itse olen 179 cm ja olen törmännyt tinderimatchiin jolle se puuttuva sentti oli liikaa, kun hän halusi vähintään 180 cm miehen vaikka itse oli hädintuskin 160 cm. 

Olen 154 cm pitkä nainen ja viehätyn pitkistä miehistä. Se sinun puuttuva senttisi ei varmaankaan ole useimmille se ongelma vaan asenteesi. Sinkkuna ollessani minulakin oli nettideittiprofiili ja siinä maininta vähimmäispituudesta. Sain päivittäin yhteydenottoja lyhyiltä miehiltä, hyvä jos 160cm täyttyi. Monelta tuli myös huoritteluja jos en heille vastannut, koska kyllähän minun kuului luopua kriteereistäni, joita he kokivat typeriksi. Lienee sanomattakin selvää ettei pakottamisen yritykset tai huorittelut lisänneet kiinnostustani heitä kohtaan.

Miksi muka ei lisännyt :D . Nehän oli oikeita alfoja, kun noin sinua tylyttivät :D . Sehän kuulemma vie naiselta kuin naiselta jalat alta..

Kuulema = perustuu neitsytautistien teorianmuodotukseen ja asiantuntemukseen naisista. Tervetuloa todelliseen maailmaan.

Juuh. Olen nainen, ja tuo kommenttini oli sarkasmia :) . 

Vierailija kirjoitti:

Tottahan tuo on, että on mukavaa kun elämässä on hyvä mies. Mies, joka on aikuinen, jonka kanssa yhteispeli sujuu ja joka kantaa vastuunsa. Harmi vaan, että niin moni mies ei ole tällainen ja se hankaloittaa parisuhdetta ja yhteistä elämää niin, että suhde muuttuu taakaksi.

Mutta et kuitenkaan häntä oikeasti tarvitse.

Aina voi erota/elää yksin, jos homma on liian vaikeaa.

Voinko siis olettaa että olette kanssani samaa mieltä myös siitä että näillä palstan setämiehillä on yhtäläinen oikeus olla joustamatta kriteereistään ja jahdata ja kuolata muiden naisten mielipiteistä välittämättä niitä parikymppisiä fitnesspimuja. Vai onko heidän kriteerinsä sitten jotenkin vääriä, kun hekin varmaan haluavat löytää naisen kriteereistä joustamatta? Ehkä he ovat jopa se kolikon toinen puoli?

Vierailija kirjoitti:

Voinko siis olettaa että olette kanssani samaa mieltä myös siitä että näillä palstan setämiehillä on yhtäläinen oikeus olla joustamatta kriteereistään ja jahdata ja kuolata muiden naisten mielipiteistä välittämättä niitä parikymppisiä fitnesspimuja. Vai onko heidän kriteerinsä sitten jotenkin vääriä, kun hekin varmaan haluavat löytää naisen kriteereistä joustamatta? Ehkä he ovat jopa se kolikon toinen puoli?

Setämiesten kanssa on se ongelma että ne nuoret ei oikeasti halua setämiesten lähestymisiä ja sitä pitäisi kunnioittaa. En usko että parikymppiset nuoret miehet haluaisivat mummoja ehdottelemaan itselleen eikä mulla ole vaikeuksia kunnioittaa nuoria sen verran etten väkisin tunge itseäni hyvin vastahakoiselle kohderyhmälle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voinko siis olettaa että olette kanssani samaa mieltä myös siitä että näillä palstan setämiehillä on yhtäläinen oikeus olla joustamatta kriteereistään ja jahdata ja kuolata muiden naisten mielipiteistä välittämättä niitä parikymppisiä fitnesspimuja. Vai onko heidän kriteerinsä sitten jotenkin vääriä, kun hekin varmaan haluavat löytää naisen kriteereistä joustamatta? Ehkä he ovat jopa se kolikon toinen puoli?

Setämiesten kanssa on se ongelma että ne nuoret ei oikeasti halua setämiesten lähestymisiä ja sitä pitäisi kunnioittaa. En usko että parikymppiset nuoret miehet haluaisivat mummoja ehdottelemaan itselleen eikä mulla ole vaikeuksia kunnioittaa nuoria sen verran etten väkisin tunge itseäni hyvin vastahakoiselle kohderyhmälle.

Olen samaa mieltä että heidän olisi tingittävä kriteereistään tai oltava ilman ja ilmeisesti tämä kriteereistään tinkiminen on myös hyvin paheksuttavaa naisten hyväksikäyttöä, joten ilmeisesti heidän on todettava kuten moni on täällä todennut että seksielämä meni jo kolmevitosena, nyt voi keskittyä työhön ja harrastuksiin.

Vilpitön kysymys:

haluaisitko olla mies, johon joku nainen on "tyytynyt" paremman puutteessa?