"Lohtu"ohjelmia tms., onko muilla?
Olen huomannut, että ikävissä fiiliksissä saan lohtua joistain tietyistä ohjelmista tai jopa sivustoista. Monty Donin Gardeners world on yksi tällainen (en omista puutarhaa :D) ja sitten taas Hellapoliisin instagram-sivut (en harrasta ruoanlaittoakaan :D).
Jotenkin nämä ovat sellaisia, miten sen nyt kuvailisi, vahvoja, hyvällä tavalla. Vähän kuin äiti, joka jaksaa aina vaan ja sanoo, että asiat järjestyvät. Todella outoa, olen 50+..
Muilla vastaavaa?
Kommentit (27)
Tahdon asia-sarja. Olen katsonut sen varmaan 10 kertaa.
Minulla tuo Frii-kanavan Viestejä tuonpuoleisesta. Olen katsonut kohta koko sarjan Youtubesta. Tuo Theresa on vaan niin positiivinen ihminen ja ne viestit joita välittää, antavat toivoa. Näiden viestin saavien omaisten rektiot vaikuttavat aidoilta, itken itsekin. Oikeastaan koen nykyään, että on jopa ihanaa kuolla sitten joskus.
Keeping up with the Kardashians on ollut mun guilty pleasure jo vuodesta 2009. Kaikki jaksot löytyy koneelta ja oon katsonut ne ainakin 10 kertaa. Heti kun saan jaksot katsottua, alotan alusta. Toimii ainakin mulla, aina saa hyvälle tuulelle.
Karjalan kunnailla ja dirty dancing toimii mulla.
Kaikki historiasarjat. Siis draamat. Downton Abbey, Poldark, Outlander, Viikingit, Victoria... you name it. Sanomattakin selvää, että haluaisin paeta (romanttiseen) menneisyyteen.
On! Mulla ne on leppoisia brittisarjoja kylämurhineen ja mysteereineen, esimerkiksi tuo yllä mainittu Oi ihana toukokuu tai vaikka Hercule Poirotit, Miss Marplet, Midsomerin murhat, Puutarhaetsivät, Lovejoy, Downton Abbey, Selfridges, Jeeves.. DVD koneeseen jos Netflixistä ei löydy ja kaikki on paremmin :D
En siis olekaan outo :D. Minäkin katson Monty Donin viikonloppuisin Youtubesta, telkusta muutenkin yleensä brittisarjat, mutta tuo antaa jotenkin sellaisen "elämä jatkuu, vaikka mitä tapahtuisi" -tunteen.
Joo, höpsöt kdramat on samalla mun guilty pleasure ja mielenpiristäjä.
Minua lohduttaa astraaliteeveen huuhaapuheet taustalla. En todellakaan tue edes ajatuksen tasolla sellaista vedätystä, mutta Stiinan puhetapa on jotenkin... lohduttava. Usein laitan sen vain taustalle tuomaan tunnetta, että en ole yksin. Upea lihava elämäni on toinen. Whitneynkin ääni on jollain tavalla lohdullinen.
En oikein pysty nukahtamaan ilman gilmoren tyttöjä... Olen oikeasti katsonut sitä sarjaa lähes joka ilta kymmenen vuoden ajan.
Isä Brown ja hänen laumansa. Harmiton ja hauska.
Vierailija kirjoitti:
Minua lohduttaa astraaliteeveen huuhaapuheet taustalla. En todellakaan tue edes ajatuksen tasolla sellaista vedätystä, mutta Stiinan puhetapa on jotenkin... lohduttava. Usein laitan sen vain taustalle tuomaan tunnetta, että en ole yksin. Upea lihava elämäni on toinen. Whitneynkin ääni on jollain tavalla lohdullinen.
Whitney on mustakin ihana, katson, vaikka en muuten amerikkalaisista sarjoista välitäkään. Jotenkin niin vahva myös.
Ap, 8 siis myös ap
Islantilaisen kissakameran suloiset pennut emoineen rauhoittavat, lohduttavat ja laskevat mun verenpainetta. Olen ollut viime aikoina stressaantunut ja ahdistunut, mutta nuo viattomat luontokappaleet ovat auttaneet mua paljon.
Skins (joo, se takavuosien teinisarja) ja Rooma on sellaiset, joita katson aina vaan uudestaan varsinkin, kun oma elämä tuntuu tyhjältä tai on jossain taitekohdassa (esim. viime kesänä, kun olin raskaana ja muutto edessä). Olen 24-vuotias.
Vierailija kirjoitti:
Minulla tuo Frii-kanavan Viestejä tuonpuoleisesta. Olen katsonut kohta koko sarjan Youtubesta. Tuo Theresa on vaan niin positiivinen ihminen ja ne viestit joita välittää, antavat toivoa. Näiden viestin saavien omaisten rektiot vaikuttavat aidoilta, itken itsekin. Oikeastaan koen nykyään, että on jopa ihanaa kuolla sitten joskus.
Miksi minua alapeukutettiin, kun kerroin lemppari lohtuohjelmastani? Siis ei teidän ole pakko siitä tykätä, jos minä tykkään.
# 3
Meikäläisen turvariepu-sarjoja ovat Frasier, The Big Bang Theory, Sinkkuillallinen ja Simpsonit. Tykkään myös Australian MasterChef-versiosta, todella sympaattinen ja leppoisa ohjelma ollakseen kilpailu.
Larkinin perhe!