Lue keskustelun säännöt.
Miksi Itä-Saksa oli aikoinaan köyhempi mitä Länsi-Saksa?
Kommentit (102)
Niin on käynyt kaikille muillekin maille, joiden olemassaolo on perustunut valheisiin, kyttäämiseen ja kansalaisten terrorisointiin. Ei kukaan kestä sellaista loputtomiin. Odotan sitä päivää, kun Pohjois-Korea vapautuu DDR:än tavoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Entinen kollegani oli DDR:ssä syntynyt ja viettänyt lapsuutensa ja nuoruutensa siellä, oli 25 v. muurin murtuessa. Hänen mielestään DDR ei ollut niin köyhä, järjestihän valtio heille asunnot, työpaikat, ilmaisen terveydenhuollon, eikä nälkää nähty koskaan, mutta järjestelmä oli muuten niin syvältä, että ihmiset olivat lopen kyllästyneitä ja kyynisiä kaikkea kohtaan. 30 vuotta myöhemmin monet jopa kaipaavat takaisin noita aikoja, koska silloin oli kuulemma asiat paremmin.
Mutta DDR on kaatuessaan valtiona maksukyvytön, eli konkurssissa. Jatkomahdollisuutta ei enää ollut vaan maan oli pakko ruinalta muilta valtioilta apua. Länsi-Saksa tuli apuun, pitkälti lainsäädäntönsä velvoittamanakin, koska saksalainen on heille saksalainen.
Verrattuna muihin Itä-Blokin maihin, niin DDR:n elintaso oli itse asiassa korkein. DDR:ssä myös koulutus oli korkeatasoista ja näkyy edelleen, eli idässä koulutulokset taitavat olla vieläkin paremmat kuin lännessä.
Mutta usea seikka asetti DDR:n länttä heikompaan asemaan heti sodan loputtua:
- suuremmat sodan tuhot idässä, eli jälleenrakentaminen tuli kalliimmaksi
- DDR joutui maksamaan sotakorvauksia NL:lle ja joutui muutenkin NL:n hallintaan eikä voinut hyötyä lännen tapaan USA:n ja länsimaisten järjestöjen avusta
- monet yritykset siirtyivät idästä länteen, loput kansallistettiin
- DDR ei enää saanut edullista kivihiiltä energiaan ja muita raaka-aineita lännestä
- kylmän sodan takia alkoi asevarustelu ja kun keskityttiin raskaaseen teollisuuteen, eikä kulutustavaroihin, asukkaiden elintaso kärsi, eikä ollut mitä myydä länteen, joten vienti sinne romahti
- NL otti teollisuuden hallintaansa, teki tilauksia kalliista tuotteista, muttei maksanut kuin osan hinnasta
- kommunistisessa suunnittelutaloudessa ei voi oikein omistaa mitään, palkat ovat valtion määrämiä, jne... eli rikastuminen yksilönä ei ole kovin helppoa
- työtekijöillä ei ollut oikeuksia, jos pyrkivät lakkoilemaan, tuli Stasi ja neukut
DDR:n viimeisinä vuosikymmeninä.
- vaihtelevat epäonnistuneet sosialistiset taloussuunnitelmat
- raaka-aineiden hintojen nousu kansainvälisesti
- dominovaikutus muiden sosialististen maiden talousromahduksista
- suuri ulkomaanvelka
- sitten muuri murtui ja suuri osa työvoimasta siirtyi länteen, joten siihen loppu DDR:n satu.
Suosittelen kaikkia vierailemaan DDR-museossa, jos olette menossa Berliiniin. Museossa saa nimittäin aika hyvän tuntuman siitä, millainen paikka DDR oli. DDR:ssä tuntui olevan kaikkea, toisin kuin esimerkiksi Neuvostoliitossa, jossa elintarvikkeiden ja kulutustuotteiden saanti oli tiukasti säännösteltyä, ja tuotteet olivat usein vielä huonolaatuisiakin. Museossa pääsee myös istahtamaan itäsaksalaisen olohuoneen sohvalle ja TV:stä voi valita, mitä ohjelmaa haluaa katsoa.
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen kaikkia vierailemaan DDR-museossa, jos olette menossa Berliiniin. Museossa saa nimittäin aika hyvän tuntuman siitä, millainen paikka DDR oli. DDR:ssä tuntui olevan kaikkea, toisin kuin esimerkiksi Neuvostoliitossa, jossa elintarvikkeiden ja kulutustuotteiden saanti oli tiukasti säännösteltyä, ja tuotteet olivat usein vielä huonolaatuisiakin. Museossa pääsee myös istahtamaan itäsaksalaisen olohuoneen sohvalle ja TV:stä voi valita, mitä ohjelmaa haluaa katsoa.
Itä-Saksaa voi ymmärtää parhaiten juttelemalla entisten itäsaksalaisten kanssa. Museo antaa melko pintapuoleisen kuvan turistille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Verrattuna muihin Itä-Blokin maihin, niin DDR:n elintaso oli itse asiassa korkein. DDR:ssä myös koulutus oli korkeatasoista ja näkyy edelleen, eli idässä koulutulokset taitavat olla vieläkin paremmat kuin lännessä.
Mutta usea seikka asetti DDR:n länttä heikompaan asemaan heti sodan loputtua:
- suuremmat sodan tuhot idässä, eli jälleenrakentaminen tuli kalliimmaksi
- DDR joutui maksamaan sotakorvauksia NL:lle ja joutui muutenkin NL:n hallintaan eikä voinut hyötyä lännen tapaan USA:n ja länsimaisten järjestöjen avusta
- monet yritykset siirtyivät idästä länteen, loput kansallistettiin
- DDR ei enää saanut edullista kivihiiltä energiaan ja muita raaka-aineita lännestä
- kylmän sodan takia alkoi asevarustelu ja kun keskityttiin raskaaseen teollisuuteen, eikä kulutustavaroihin, asukkaiden elintaso kärsi, eikä ollut mitä myydä länteen, joten vienti sinne romahti
- NL otti teollisuuden hallintaansa, teki tilauksia kalliista tuotteista, muttei maksanut kuin osan hinnasta
- kommunistisessa suunnittelutaloudessa ei voi oikein omistaa mitään, palkat ovat valtion määrämiä, jne... eli rikastuminen yksilönä ei ole kovin helppoa
- työtekijöillä ei ollut oikeuksia, jos pyrkivät lakkoilemaan, tuli Stasi ja neukut
DDR:n viimeisinä vuosikymmeninä.
- vaihtelevat epäonnistuneet sosialistiset taloussuunnitelmat
- raaka-aineiden hintojen nousu kansainvälisesti
- dominovaikutus muiden sosialististen maiden talousromahduksista
- suuri ulkomaanvelka
- sitten muuri murtui ja suuri osa työvoimasta siirtyi länteen, joten siihen loppu DDR:n satu.
Saksan parhaat koulut eivät löydy idästä vaan etelän rikkaista osavaltioista, Baden-Württembergistä ja Bayernista.
No just, heti kun vihreät pääsi hallitukseen alkoi suussa maistua DDR.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotenkin käsittämätöntä kuvitella miltä tuntuisi elää maassa, jossa pääkaupunkikin pitää jakaa/reunustaa muurilla ettei asukkaat karkaa länteen. Siis kaikki asukkaista valtionjohtoa myöten tiesi ettei se mikään kummoinen maa ollut. Niinkuin vankilassa asuisi.
Koska pelokkaat kapitaistit asettivat kauppasaarron kommunismin voittokulkua pysäyttämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itä-Saksassa kaikilla oli hyvä olla ja erinomainen elintaso! Kaikilla oli varaa elää hyvin, matkustella ja nauttia elämästä. Toisin on nyt monella saksalaisella työläisellä!
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin käsittämätöntä kuvitella miltä tuntuisi elää maassa, jossa pääkaupunkikin pitää jakaa/reunustaa muurilla ettei asukkaat karkaa länteen. Siis kaikki asukkaista valtionjohtoa myöten tiesi ettei se mikään kummoinen maa ollut. Niinkuin vankilassa asuisi.
Samaa mietin ollessani Berliinissä. Hassu tunne, kun mietti usein miten tämä kaupunki on ollut vielä melko vähän aikaa sitten jaettuna kahtia. Kyllä kai kaikki tiesi siellä miten älytön systeemi se oli, ja senhän se olisi kaatanut ennemmin tai sitten myöhemmin, näin uskon itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itä-Saksassa kaikilla oli hyvä olla ja erinomainen elintaso! Kaikilla oli varaa elää hyvin, matkustella ja nauttia elämästä. Toisin on nyt monella saksalaisella työläisellä!
En tiedä oletko tosissasi, mutta eihän itä-Saksalaiset edes saaneet vapaasti matkustaa, ainoastaan tiettyihin kohteisiin tai poikkeusluvalla. Siinähän oli aina se loikkaamisen riski.
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen kaikkia vierailemaan DDR-museossa, jos olette menossa Berliiniin. Museossa saa nimittäin aika hyvän tuntuman siitä, millainen paikka DDR oli. DDR:ssä tuntui olevan kaikkea, toisin kuin esimerkiksi Neuvostoliitossa, jossa elintarvikkeiden ja kulutustuotteiden saanti oli tiukasti säännösteltyä, ja tuotteet olivat usein vielä huonolaatuisiakin. Museossa pääsee myös istahtamaan itäsaksalaisen olohuoneen sohvalle ja TV:stä voi valita, mitä ohjelmaa haluaa katsoa.
Aivan Neuvostoliiton loppuaikoina 1980-luvulla oli pulaa elintarvikkeista yms. mutta esimerkiksi 1970-luvulla asiat oli hyvin. Suurin osa Neuvostoliiton ajasta oli erittäin miellyttävää ja ihmiset edelleen kaipaavat Neuvostoliittoa, jossa oli korkeatasoinen ilmainen koulutus, ilmaiset asunnot, hyvät harrastusmahdollisuudet, varma työpaikka, turvallista jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koska kaikki energia siellä meni toistensa kyttäämiseen. Oikeasti joka kymmenes DDR:n kansalainen oli joka stasin palveluksessa tai stasin ilmiantaja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen kaikkia vierailemaan DDR-museossa, jos olette menossa Berliiniin. Museossa saa nimittäin aika hyvän tuntuman siitä, millainen paikka DDR oli. DDR:ssä tuntui olevan kaikkea, toisin kuin esimerkiksi Neuvostoliitossa, jossa elintarvikkeiden ja kulutustuotteiden saanti oli tiukasti säännösteltyä, ja tuotteet olivat usein vielä huonolaatuisiakin. Museossa pääsee myös istahtamaan itäsaksalaisen olohuoneen sohvalle ja TV:stä voi valita, mitä ohjelmaa haluaa katsoa.
Aivan Neuvostoliiton loppuaikoina 1980-luvulla oli pulaa elintarvikkeista yms. mutta esimerkiksi 1970-luvulla asiat oli hyvin. Suurin osa Neuvostoliiton ajasta oli erittäin miellyttävää ja ihmiset edelleen kaipaavat Neuvostoliittoa, jossa oli korkeatasoinen ilmainen koulutus, ilmaiset asunnot, hyvät harrastusmahdollisuudet, varma työpaikka, turvallista jne.
Lueppa Taisto Huuskosen, entisen änkyräkommunistin kirja Laps Suomen, tai vaimonsa Ennin tarina kirja niin huomaat miten auvoista neukkulassa oli jopa poliittisista syistä sinne halunneiden mielestä.
Aluksi lähinnä hyvin kun yhteinen valuutta ja sen jälkeen pelkästään Berliinin kriisikin kun Neuvostoliitolle jo tuli takkiin Länsi-Saksan markka.Miten ihmeessä Saksalainen osaaminen ja tietotaito sitten täytyi valjastaa lähes romuautojen tekoon ja muutkin hyödykkeet oli sitten itämaisesti hiukan sinnepäin millä varmaan ylpeyttä nujerrettiin.Myös todella pitkään oli paikat raunioinakin.Kun sitten Neuvostoliiton tukeminen loppui oli jo loppu lähellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
mistä tämä eroavaisuus johtu?
koska kommunismi ei ole toimiva talousjärjestelmä
Se olisi jos a. kaikki olisivat kommunisteja b. kommunismia pyörittäisi omaa etuaan ajamaton pyhimys.
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen kaikkia vierailemaan DDR-museossa, jos olette menossa Berliiniin. Museossa saa nimittäin aika hyvän tuntuman siitä, millainen paikka DDR oli. DDR:ssä tuntui olevan kaikkea, toisin kuin esimerkiksi Neuvostoliitossa, jossa elintarvikkeiden ja kulutustuotteiden saanti oli tiukasti säännösteltyä, ja tuotteet olivat usein vielä huonolaatuisiakin. Museossa pääsee myös istahtamaan itäsaksalaisen olohuoneen sohvalle ja TV:stä voi valita, mitä ohjelmaa haluaa katsoa.
Niin, perus-Trabiakin joutui jonottamaan vain 8 vuotta... Trabissa oli kyllä se hyvä puoli (sitten kun sen lopulta sai, kun oli tarpeeksi nuoleskellut puoluepamppujen pehvoja), että sen korjaamiseen tarvittiin vain sukkahousuja ja kuminauhoja. Ai niin, mutta niitäKÄÄN ei saanut mistään päin DDR:ää.
Edelleenkään maailmassa ei ole yhtäkään maata, jonka vasemmisto olisi tehnyt rikkaaksi. Venezuelassa on maailman suurimmat öljyvarat. Kyllä, MAAILMAN suurimmat. Silti Venezuela on käsittämättömän köyhä maa.
Aber warum?