Lue keskustelun säännöt.
Vaimo ei ota toteuta toiveitani/ehdota koskaan mitään uutta seksissä
Nii-i.
24.04.2017 |
Otsikossa se tulikin. Esim, olen monesti ehdottanut että haluaisin hänen sormettavan peppuani, johon todennut että kokeillaan vaan joku kerta. Noh, oon muutaman kerran uudestaan ottanut asian esille lähiaikoina ja aina voidaan kokeilla, mutta ei sit kuitenkaan. Vaikka oon sanonut että tykkäisin kovasti, eikä ole mitenkään vastustellutkaan ideaa. Ei jaksais aina ite jankata asiasta mitä pyytänyt, ja jonka toinen on kuitannut kokeilemisen arvoiseksi.
Toinen samanlainen on se, että rakastan kun hän nuolee nännejäni samalla kun runkkaa minua. Ainoa vaan, ettei sitäkään koskaan tee oma-alotteisesti vaan aina saa pyytää erikseen.
Ylipäätään seksielämän parantaminen (se ei ole kovinkaan hyvää, aina saman kaavan mukaan hänestä johtuen, vaikka yrittäisin viritellä ties mitä) ei tunnu olevan kovinkaan korkeall intresseissä.
Oisko jotain vinkkejä millä saisin hämet innostumaan ja etsimään vaikka netistä vinkkejä mitä tehdä.
Itse tosiaan olen valmis tekemään hänen kanssaan sängyssä ihan mitä tahansa, ja ehdottelisinkin uusia juttuja jos niille saisi jotain vastakaikua.
Tulee vaan sellainen olo etten ole sen vaivan arvoinen ja ei välitä minun nautinnostani/toiveistani.
Seksiä lukuunottamatta parisuhde voi hyvin ja kotityöt jakautuvat tasan ja toisia huomioidaan arjessa. Haluaisin vaan mieluummin enemmän seksuaalista huomiota, mutta se tuntuu olevan liikaa pyydetty.
Kommentit (142)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä nelikymppinen nainen, jonka mies on täysin haluton. Nuorempana halusi, viime vuosina ei ole halunnut.
Suhteemme on muuten minun käsityksen mukaan hyvä ja rakastava, ja näin olen ymmärtänyt hänenkin ajattelevan.
Lapsia ei ole ja olen nuoruuteni mitoissa.
Kun otan asian puheeksi, hän kertoo haluttomuuden syyksi jonkin ajankohtaisen asian, esimerkiksi töissä on paljon huolia ja stressiä. Lomalla hän kertoo haluttomuuden syyksi huolensa jostain muusta asiasta. Eli aina on jokin syy, ja kun se poistuu, niin tulee uusi syy.
En tee aloitteita, en painosta, mutta joskus otan asian puheeksi ja kerron, miten surullinen olen seksielämämme loppumisesta. Hänellä on vain aina joku estävä juttu, vika ei kuulemma ole minussa.
En ole koskaan aiemmin torjunut häntä, koska olen aina halunnut häntä ja pitänyt seksistä hänen kanssaan. Olen kovasti kehunut häntä.
Lopulta hän suostui testosteroninittaukseen, ja tulos oli matala. Hän ei kuitenkaan halua korvaushoitoa, koska seksinpuute ei mitenkään kuulemma haittaa häntä.
Tämä loukkaa minua suunnattomasti, mutta en tiedä, mitä tekisin, koska rakastan häntä. En voi ymmärtää, ettei hän halua seksielämäämme takaisin, vaikka keinot olisi.
Olen melko neuvoton. Kommentoikaa, kiitos.
Vierailija kirjoitti:
Täällä nelikymppinen nainen, jonka mies on täysin haluton. Nuorempana halusi, viime vuosina ei ole halunnut.
Suhteemme on muuten minun käsityksen mukaan hyvä ja rakastava, ja näin olen ymmärtänyt hänenkin ajattelevan.
Lapsia ei ole ja olen nuoruuteni mitoissa.
Kun otan asian puheeksi, hän kertoo haluttomuuden syyksi jonkin ajankohtaisen asian, esimerkiksi töissä on paljon huolia ja stressiä. Lomalla hän kertoo haluttomuuden syyksi huolensa jostain muusta asiasta. Eli aina on jokin syy, ja kun se poistuu, niin tulee uusi syy.
En tee aloitteita, en painosta, mutta joskus otan asian puheeksi ja kerron, miten surullinen olen seksielämämme loppumisesta. Hänellä on vain aina joku estävä juttu, vika ei kuulemma ole minussa.
En ole koskaan aiemmin torjunut häntä, koska olen aina halunnut häntä ja pitänyt seksistä hänen kanssaan. Olen kovasti kehunut häntä.
Lopulta hän suostui testosteroninittaukseen, ja tulos oli matala. Hän ei kuitenkaan halua korvaushoitoa, koska seksinpuute ei mitenkään kuulemma haittaa häntä.
Tämä loukkaa minua suunnattomasti, mutta en tiedä, mitä tekisin, koska rakastan häntä. En voi ymmärtää, ettei hän halua seksielämäämme takaisin, vaikka keinot olisi.
Olen melko neuvoton. Kommentoikaa, kiitos.
Miten voit rakastaa miestä, joka ei yhtään ole kiinnostunut siitä, miltä sinusta tuntuu ja miten olet jo pitkään uhrannut elämänilosi itsekkään miehen takia? Miksi ihmeessä olet yhä suhteessa, kun lapsiakaan ei ole? Itse olen päättänyt hankkia itselleni tyydyttävän seksielämän ennen kuin täytän 40, vaikka lapsiakin on. Ja jos nykyinen mies ole juonessa mukana sitten, niin varmasti löytyy joku mies, joka on. Nykyistä tilannetta jaksan tämän päätökseni voimalla.
3
Aikuinen nainen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikuinen nainen kirjoitti:
Itse olin kyllä melko haluton pari vuotta lasten syntymästä. Ei vaan seksi käynyt mielessä juuri ollenkaan, ei jaksanut, lapset veivät kaiken energian ja e-pillerit veivät käytännössä myös kaiken haluni, tällä hetkellä en käytä mitään ehkäisyä ja lapset ovat jo isoja. Nyt 40+ ja halut ovat valtavat, olleet siis jo useamman vuoden. Aina olen kuitenkin tykännyt seksistä. Haluaisin seksiin vaihtelua mutta mies ei innostu tai hänelle on vaikea puhua asiasta. Tympäsee kun hän ottaa minulta sen peruspanon ja minä jään monesti ilman. Suuseksiä tosin saan mutta sitäkään hän ei yleensä kauan jaksa. Itse voisin leikitellä ja keksiä uusia juttuja vaikka kuinka paljon mutta se vain on vaikeaa toteuttaa henkilön kanssa jolle se peruspano tuntuu riittävän. Harmittaa myös, että hän ei tunnu pitävän minun antamasta suuseksistä, tai sitten on siinäkin touhussa jotenkin varautunut. Ei minua haittaisi jos joskus laukeaisi vaikka suuhuni, tietäisin että se ainakin tuntuu hyvältä. Tässä kohtaa täytyy tunnustaa, että kerran annoin suuseksiä yhden illan tutulle ja hän kyllä nautti siitä suunnattomasti, se teki hyvää itsellenikin. Lisäksi olen keskustellut erään miehen kanssa, jolla on samanlaisia haluja kuin minulla ja halut vetävät älyttömästi hänen puoleensa... mitään ei ole vielä tehty. Mutta en voi kieltää etteikö houkuttaisi. Kyllä hyvällä seksillä on suuri rooli ainakin minun elämässäni. Ja joo, nyt vanhempana vasta olen tajunnut mitä se hyvä seksi voisikaan olla...
Sinä olet nyt tilanteessa, jossa miehesi eli aiemmin suhteessanne. Niin se elämä aaltoilee. Toivottavasti osaat suhtautua asiaan rauhallisesti ja odottaa, että miehesikin innostuu hyvästä seksistä. Olihan tuo yhden illan suuhoito ennen miehesi tapaamista, olihan?
Niin, olethan sille ukollesi muistanut kertoa, että et ole täällä enää?
Itse olin kyllä melko haluton pari vuotta lasten syntymästä. Ei vaan seksi käynyt mielessä juuri ollenkaan, ei jaksanut - -
Se varmaan luulee edelleen, että sinua ei innosta pätkääkään ja on lakannut vuosia sitten yrittämästä edes? Mitä olet tehnyt asian eteen?
Kuten otsikkokin kertoo, kyse ei ole seksin vähyydestä vaan siitä että joskus voisi tehdä uusiakin juttuja ja minutkin huomioida sinne loppuun saakka... minun halut ei nyt kyllä jää yhtään epäselväksi, jostain syystä panettaa niin että voisin joka päivä vaikka... ja olen siitä suoraan sanonutkin ja sen peruspanon monesti saanutkin. Tosin pari päivää sitten sain mieheltä semmoista kyytiä että jospa parempaan suuntaan ollaan jo menossa. Liekö käynyt näitä juttuja lukemassa :D
Lukekaapa yhdessä!
Hyvää kevättä sinulle.
En tiedä onko tädtä mitään spua mutta kerron oman puoleni haluttomuudesta.
Saimme lapsen ja toki äitinä olin siinä kiinni ekan vuoden paljon. Mies ratkaisi asian salasuhteella jo ennenkuin vauva täytti puolta vuottakaan. Saimme asian käsiteltyä mutta kyllähän se seksielämän lamaannutti.
Lapsia siunaantui kolme lyhyen ajan sisään ja vaikka olivat helppoja enkä valvonut, ei halut heränneet. Itsekkin tuskastuin ja kävimme terapiassa (ei apua) sekä mua tutkittiin ja hutkittiin. Ei vaan mikään auttanut.
Tässä talvella se sitten iski. Alkoi haluttamaan. Joka kerran käytin hyödykseni ja hoitelin itseni miehellä ( kauniisti sanottu..) tai omin voimin. Nyt halut sitä luokkaa että miestä hirvittää.
En tiedä, äitiys, sitovuus, huolet, jatkuva saatavilla olo... ehkä nämä kaikki vei energian kuitenkin eikä annettavaa enä ollut miehelle. Nyt kun kuopuskin jo iso ( 3,5v) niin helpotti kunnolla ja energiaa vapautui.
Kaikkinensa todella yllättävää että "sairastuin" haluttomuuteen. Olen aina ollut todella seksuaalinen, isotarpeinen. Olin mieluummin syömättä kuin naimatta. Halusin aina ja sytyin sekunnissa, rakastan irstailla ja orgasmeja.
Nyt, lähestyessä keski-ikää seksi on vieläkin syvempää. Miehellä oli pitkiä ja kuivia vuosia kanssani mutta yritän nyt korvata niitä parhaani mukaan :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aina ne miehet on heti vieraissa.
Ihmekös se sitten, että vaimoja ketutta (eivät nai).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä nelikymppinen nainen, jonka mies on täysin haluton. Nuorempana halusi, viime vuosina ei ole halunnut.
Suhteemme on muuten minun käsityksen mukaan hyvä ja rakastava, ja näin olen ymmärtänyt hänenkin ajattelevan.
Lapsia ei ole ja olen nuoruuteni mitoissa.
Kun otan asian puheeksi, hän kertoo haluttomuuden syyksi jonkin ajankohtaisen asian, esimerkiksi töissä on paljon huolia ja stressiä. Lomalla hän kertoo haluttomuuden syyksi huolensa jostain muusta asiasta. Eli aina on jokin syy, ja kun se poistuu, niin tulee uusi syy.
En tee aloitteita, en painosta, mutta joskus otan asian puheeksi ja kerron, miten surullinen olen seksielämämme loppumisesta. Hänellä on vain aina joku estävä juttu, vika ei kuulemma ole minussa.
En ole koskaan aiemmin torjunut häntä, koska olen aina halunnut häntä ja pitänyt seksistä hänen kanssaan. Olen kovasti kehunut häntä.
Lopulta hän suostui testosteroninittaukseen, ja tulos oli matala. Hän ei kuitenkaan halua korvaushoitoa, koska seksinpuute ei mitenkään kuulemma haittaa häntä.
Tämä loukkaa minua suunnattomasti, mutta en tiedä, mitä tekisin, koska rakastan häntä. En voi ymmärtää, ettei hän halua seksielämäämme takaisin, vaikka keinot olisi.
Olen melko neuvoton. Kommentoikaa, kiitos.
Miten voit rakastaa miestä, joka ei yhtään ole kiinnostunut siitä, miltä sinusta tuntuu ja miten olet jo pitkään uhrannut elämänilosi itsekkään miehen takia? Miksi ihmeessä olet yhä suhteessa, kun lapsiakaan ei ole? Itse olen päättänyt hankkia itselleni tyydyttävän seksielämän ennen kuin täytän 40, vaikka lapsiakin on. Ja jos nykyinen mies ole juonessa mukana sitten, niin varmasti löytyy joku mies, joka on. Nykyistä tilannetta jaksan tämän päätökseni voimalla.
3
Tässä se, jolle vastasit.
Sitä minäkin ihmettelen, miten voin rakastaa miestäni. Ristiriitaiset tunteet repivät minut kappaleiksi.
Kuitenkin rakastan. Meillä on ollut hyvä elämä yhdessä. Paljon ihania muistoja, myös kiihkeistä hetkistä. Hän on tukenut ja kannustanut, kun olen ollut todella pahoissa paikoissa.
Jokin toive on, että hän muuttuu entiselleen, halukkaaksi mieheksi ja meillä olisi taas hyvä yhdessä.
Mutta luulen, että jos tilanne jatkuu ennallaan, alan katkeroitua ja rakkaus alkaa vähetä ihan itsessään. Olen kyllä jo katkera. Olen myös todella hämmästynyt ja järkyttynyt, en olisi voinut kuvitella, että hän toimii kuten toimi, eli kieltäytyy hormonihoidosta välittämättä tunteistani ja tarpeistani.
Jos hän olisi edes kokeillut hoitoa ja se olisi osoittautunut toimimattomaksi tai sivuvaikutukset olisivat olleet häiritseviä, asia olisi täysin eri. Mutta tämä "en hoida, en välitä" asenne on tyrmäävä.
Minun täytyisi ehkä hyväksyä tosiasiat ja lähteä hakemaan iloa elämääni. Varmaan teen sen pian.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näyttää siltä, että meillä tämä meni ihan klassisesti. Kun lapsiluku tuli täyteen alkoi homma viilentyä. Ensin kerta kuukaudessa, sitten kerta puolessa vuodessa. Asiasta yritettiin keskustella monta kertaa, aina se meni riitelyksi jonka jälkeen tilanne parani pariksi viikoksi ja sen jälkeen taas entiselleen.
Pyytäminen ja ehdottelu tulkittiin painostamiseksi ja jatkuva kieltäytyminen alkoi syömään itsetuntoa. Lopulta lakkasin ehdottelemasta ja sen jälkeen tilanne kotona on ollut paljon parempi.
Odotin vuoden ja hankin itselleni seuraa kodin ulkopuolelta. Nyt on mennyt kaksi vuotta niin että kaikki vaikuttavat olevan tyytyväisiä. Itse toki en pidä tilannetta optimaalisena, mutta niillä korteilla pelataan jotka on jaossa saanut.
Täällä haluton nainen. Minulla haluttomuuden syy on kadotettu seksuaalisuus lapsen jälkeen. Synnytys oli kamala, vaikka menikin ns.hyvin. Minun naiseuteni jäi synnytyssaliin. Seksuaaliterapiasta ei hyötyä. Olisin halunnut sektion, mutta en saanut. Jos olisin, tilanne olisi toinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
3kk mennyt nyt seksittä. Viimeisen vuoden aikana vain 2 kertaa. Nekin kerrat vain keskustelujen jälkeen, jossa ottanut asian esille.
Tein päätöksen. Odotan vielä kuukauden ja yritän samalla keskustella asiasta. Pyydän häntä parisuhdeterapiaan.
Jos ei asia etene toukokuun aikana, niin sen jälkeen annan hänelle kaksi mahdollisuutta. Ero tai saan ottaa rakastajattaren.M42
Pieni päivitys tähän.
Olen odottanut, että hän ottaisi asian itse esille. Ei ole ottanut.
Eilen yritin ottaa asian esille ja kerroin, että olen varannut ajan parisuhdeterapeutille. Vastauksena oli poistuminen paikalta ja toteaminen, että hän ei mihinkään terapeutille lähde.
Mitä tässä voin tehdä? Ottaa eron vai jatkaa tässä ja etsiä rakastajatar?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
3kk mennyt nyt seksittä. Viimeisen vuoden aikana vain 2 kertaa. Nekin kerrat vain keskustelujen jälkeen, jossa ottanut asian esille.
Tein päätöksen. Odotan vielä kuukauden ja yritän samalla keskustella asiasta. Pyydän häntä parisuhdeterapiaan.
Jos ei asia etene toukokuun aikana, niin sen jälkeen annan hänelle kaksi mahdollisuutta. Ero tai saan ottaa rakastajattaren.M42
Pieni päivitys tähän.
Olen odottanut, että hän ottaisi asian itse esille. Ei ole ottanut.
Eilen yritin ottaa asian esille ja kerroin, että olen varannut ajan parisuhdeterapeutille. Vastauksena oli poistuminen paikalta ja toteaminen, että hän ei mihinkään terapeutille lähde.
Mitä tässä voin tehdä? Ottaa eron vai jatkaa tässä ja etsiä rakastajatar?
Minä ottaisin eron. Vaikeaa on jo se, että edellisen 3 kk:n aikana on ollut seksiä pikaisesti kahdesti. Jos sama määrä koskisi kahta vuotta ja toinen toteaisi noin, niin ero ja samana päivänä tinderiin.
3
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
3kk mennyt nyt seksittä. Viimeisen vuoden aikana vain 2 kertaa. Nekin kerrat vain keskustelujen jälkeen, jossa ottanut asian esille.
Tein päätöksen. Odotan vielä kuukauden ja yritän samalla keskustella asiasta. Pyydän häntä parisuhdeterapiaan.
Jos ei asia etene toukokuun aikana, niin sen jälkeen annan hänelle kaksi mahdollisuutta. Ero tai saan ottaa rakastajattaren.M42
Pieni päivitys tähän.
Olen odottanut, että hän ottaisi asian itse esille. Ei ole ottanut.
Eilen yritin ottaa asian esille ja kerroin, että olen varannut ajan parisuhdeterapeutille. Vastauksena oli poistuminen paikalta ja toteaminen, että hän ei mihinkään terapeutille lähde.
Mitä tässä voin tehdä? Ottaa eron vai jatkaa tässä ja etsiä rakastajatar?Minä ottaisin eron. Vaikeaa on jo se, että edellisen 3 kk:n aikana on ollut seksiä pikaisesti kahdesti. Jos sama määrä koskisi kahta vuotta ja toinen toteaisi noin, niin ero ja samana päivänä tinderiin.
3
Katson tämän toukokuun loppuun. Alan sitten avoimin mielin etsimään rakastajatarta. Eroakin järjestelemään loppukesästä.
Ei tätä jaksa. En voi ymmärtää miten toinen jatkaa elämää ihan niin kuin kaikki olisi hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä sama vaihe menossa, itse haluaisin erikoisempia vivahteita sänkyleikeissä vaikka alusvaatteita vaimolle mutta ei niin ei. Ei mitään.
Kiltti olen ja uskollinen mutta seksitreffit alkaa olemaan vaihtoehto, turhautunut olen.
Naiset pihtaavat, koska se on vallankäyttöä, henkisesti julmaa. Jos jotain naisellle ehdottaa, voit olla varma, että juuri sitä et koskaan koe. Samat naiset uhoavat täällä "että meillä tehdään vaikka mitä". Ja jos kertovat jostain, niin on selvä, että mies tekee sen mistä nainen pitää. TASA-ARVOAKO?
Täällä näyttää olevan vain miehiä, jotka osallistuvat kotona. Mulla meni oikeesti halut, kun hoidin oman työni lisäksi kodin ja lapset. En voinut haluta miestä, joka kohteli minua niin huonosti. Pitkään kärsittiin molemmat, mutta saimme asian selvitettyä terapiassa ja nyt peitto heiluu :)
Vierailija kirjoitti:
Täällä näyttää olevan vain miehiä, jotka osallistuvat kotona. Mulla meni oikeesti halut, kun hoidin oman työni lisäksi kodin ja lapset. En voinut haluta miestä, joka kohteli minua niin huonosti. Pitkään kärsittiin molemmat, mutta saimme asian selvitettyä terapiassa ja nyt peitto heiluu :)
Meillä myös sama: minä hoidan miehenä valtaosan kotitöistä, ostan lahjoja, kehun, huomioin, teen paljon asioita ihan vain puolisoani miellyttääkseen. Seksiä meillä ei ole juuri koskaan ja jos on, niin mennään vaimon ehdoilla. Orgasmin saatuaan hän runkkaa minua niin kovakouraisesti, ikäänkuin varmistaakseen, ettei minulla vaan tuntuisi liian hyvältä. Yksi vakiojuttu on myös nöyryyttää siten, että hän käyttäytyy aluksi mahdollisimman torjuvasti ja sitten kun itselläni lerpahtaa, hän syyllistää, että mikä on kun ei onnistu ja pakottaa, vaikka sanoisin useaan kertaan, etten enää halua tällä kertaa. Alkaa sitten runkkaamaan löysää munaani, kunnes siihen lopulta tulee eloa. Jää todella nöyryytetty olo.
Vierailija kirjoitti:
Naiset pihtaavat, koska se on vallankäyttöä, henkisesti julmaa. Jos jotain naisellle ehdottaa, voit olla varma, että juuri sitä et koskaan koe. Samat naiset uhoavat täällä "että meillä tehdään vaikka mitä". Ja jos kertovat jostain, niin on selvä, että mies tekee sen mistä nainen pitää. TASA-ARVOAKO?
Mitäs vikaa siinä on, että mies tekee sen mistä nainen pitää? Ja minä "uhosin" että meillä tehdään vaikkamitä, ja niin tehdäänkin, ja ihan jokikinen päivä! Ja syykin on selvä: mun mies ei ole itsekäs paskiainen, vaan antaa mulle nautintoja jokapäviä. En kait minä niin hullu vois olla, että sitten kieltäytyisin seksistä? Ei, me tehdään toisillemme mitätoinen haluaa, aivan varmasti ja ilolla tehdäänkin. Aamulla viimeksi kysyin häneltä että mitä tai miten herra haluaa tänään...
Jos nainen saa hyvää seksiä, ei kyllä kieltäydy (ellei ole oikeasti hyvä syy). Uskosin, että sama koskee miehiäkin.
Ja juu vaihteluakin halutaan, minä enemmän kuin mies; minä tilailen seksileluja, hän ei juuri niitä välitä, vaikk ihan hänellekkin on niitä laatikoissa monia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä näyttää olevan vain miehiä, jotka osallistuvat kotona. Mulla meni oikeesti halut, kun hoidin oman työni lisäksi kodin ja lapset. En voinut haluta miestä, joka kohteli minua niin huonosti. Pitkään kärsittiin molemmat, mutta saimme asian selvitettyä terapiassa ja nyt peitto heiluu :)
Meillä myös sama: minä hoidan miehenä valtaosan kotitöistä, ostan lahjoja, kehun, huomioin, teen paljon asioita ihan vain puolisoani miellyttääkseen. Seksiä meillä ei ole juuri koskaan ja jos on, niin mennään vaimon ehdoilla. Orgasmin saatuaan hän runkkaa minua niin kovakouraisesti, ikäänkuin varmistaakseen, ettei minulla vaan tuntuisi liian hyvältä. Yksi vakiojuttu on myös nöyryyttää siten, että hän käyttäytyy aluksi mahdollisimman torjuvasti ja sitten kun itselläni lerpahtaa, hän syyllistää, että mikä on kun ei onnistu ja pakottaa, vaikka sanoisin useaan kertaan, etten enää halua tällä kertaa. Alkaa sitten runkkaamaan löysää munaani, kunnes siihen lopulta tulee eloa. Jää todella nöyryytetty olo.
Vika on varmaa siinä, ettet käyttäydy kuin mies ja pidä puoliasi. Teillä ei toteudu tasa-arvo, koska vaimo pystyy pomputtamaan sinua miten tahtoo ja teettää kotityöt. Puhalla peli poikki ja pidä pintaisi. Päätät omista tekemisistäsi. Tuossa maitoilulla et saa vaimosi arvostusta ja hän lähtee ennemmin tai myöhemmin. Vaimosi taitaa haluta, että sinä viet ja hän vikisee.
Kuten otsikkokin kertoo, kyse ei ole seksin vähyydestä vaan siitä että joskus voisi tehdä uusiakin juttuja ja minutkin huomioida sinne loppuun saakka... minun halut ei nyt kyllä jää yhtään epäselväksi, jostain syystä panettaa niin että voisin joka päivä vaikka... ja olen siitä suoraan sanonutkin ja sen peruspanon monesti saanutkin. Tosin pari päivää sitten sain mieheltä semmoista kyytiä että jospa parempaan suuntaan ollaan jo menossa. Liekö käynyt näitä juttuja lukemassa :D