Suosittele koirarotua

Haluatko harrastaa koiran kanssa? Entäs minkälainen luonne ja koulutettavuus pitäisi olla? Rauhallinen vai vilkas?

Minkä kokoista koiraa eetitte? Minkälainen turkki?

Sheltti olisi varmaan ainakin sopiva. Kunhan ottaa sellaisesta yhdistelmästä, ettei vanhemmat ole kovin arkoja. Kannattaa tutustua eri roduille tyypillisiin ominaisuuksiin ja miettiä ,mitä koiralta haluaa. Ja miettiä, millainen koira soveltuu parhaiten omaan perheeseen. Oikea rotuvalinta on a ja o, pitää ottaa rotu, jonka kanssa pärjää ja jolle pystyy tarjoamaan sopivat elinolosuhteet. 

Unohdinkin mainita, että siis ihan kotikoira hakusessa. Ei siis suunnitelmissa mitään erityistä harrastamista koiran kanssa. Koulutettavuus siis sellainen, että oppii ns talon tavoille, ei muita vaatimuksia. Luonne saisi olla aika seurallinen, mielummin vilkkaanpuoleinen.

Mieluiten keskikokoinen koira, ei siis mitään kirppua mutta ei mitään jättiläistäkään, korkeintaan jokin kultaisennoutajan kokoinen.

Ja turkki. Jaksan kyllä harjata ja pestä yms, mutta en mieluusti ottaisi sellaista, jota pitää käyttää trimmattavana joka toinen viikko.

Ap

Mä olisin kanssa tullut ehdottomaan shetlanninlammaskoiraa. Meillä ollut shelttejä siitä asti, kun olen ollut 7-vuotias, ja todella lapsirakas rotu on kyseessä. Tarpeeksi pienikokoinen, joten vähän pienempikin voi ulkoiluttaa, ilman, että on pelkoa, että vetää lapsen nurin. Ainoa miinus on haukkuherkkyys, jonka saa kyllä kasvatuksella kitkettyä pois. Suosittelen narttua, nyt meillä uros, ja narttu on kyllä helpompi, vaikka pääsääntöisesti helppo rotu kyseessä. 

 

Pomerian

Seropi.

Vesikoira

Cavalier

Staffi

Katelkaa löytöeläinkodeista. Käykää sitten tutustumassa luonteeseen. Mikä on hienompaa kuin antaa hylätylle koiralle koti tappotuomion sijasta.

Taas tämä sama sälli kyselemässä. Hei sulla on jo ketju olemassa, pysy siinä äläkä avaa uutta, samanlaista ketjua. Vai taisit saada paskaa niskaan siinä ketjussa niin piti uus tehdä? Edelleen ne sun 1h lenkkeilyt on liian vähän. Ei auta, että se koira joskus välillä saattaa saada peräti 2h lenkkeilyä päivässä. Usko jo.

Vierailija kirjoitti:

Taas tämä sama sälli kyselemässä. Hei sulla on jo ketju olemassa, pysy siinä äläkä avaa uutta, samanlaista ketjua. Vai taisit saada paskaa niskaan siinä ketjussa niin piti uus tehdä? Edelleen ne sun 1h lenkkeilyt on liian vähän. Ei auta, että se koira joskus välillä saattaa saada peräti 2h lenkkeilyä päivässä. Usko jo.

Anteeksi vaan mutta en kyllä ole kyseinen henkilö johon viittaat. Ikävää että näin pahoitin mielesi kun tein tämän keskustelun..

Ap

itsellä ollut islannin lammaskoira, ei liian pieniä eikä liian isoja vaan justiinsa sopivia, sopii myös agilitystä kiinnostuneille, ne isommathan vaatii sitten enemmän lenkittelyä ja sellaiset pienet väsähtää varmaan aika nopiaan niin siitä puolivälistä sitten!

Vaikka koira saisi tunnin lenkin, mutta muutoin asuisi kerrostalossa sisällä koko muun ajan, en suosittele koiraa. Jos sen sijaan pystyisit ja jaksaisit/ehtisit käydä useammin ulkona, vaikka kolme kertaa päivässä se tunnin lenkki, niin olisi jo paljon parempi tilanne. Toivon kaikille koirille luonnonläheistä ulkonaliikkumista, metsässä tai kaukana maanteistä kaupungilta kuitenkin. Saisivat muutakin kuin kävellä, kuten tonkia, kuopia, kaivaa, nuuhkia jälkiä ym.

Ei ainakaan metsästysviettistä koiraa eikä noutajaakaan. Eikä ajavaa koiraa, sellainen pienempi kuin se kultainennoutaja.

Keskikaljan noutaja!

Anteeksi, mikä kommentissani aiheutti alapeukkuja? Itse en edes ottaisi koiraa kerrostaloon.

Seropi

Koira kerrostaloon on puhdasta rääkkäystä. Ihan sama vaikka sitä koiraa käyttäis lenkillä 20 kertaa päivässä. Jokainen koira tarvitsee TILAA, eli PIHAA. Ihan sama vaikka se kerrostalo ois 200 neliöinen. Koirat nauttii pihalla olosta.

Noutajat - kultsu, labbis, flatti. Tolleri voi jäädä tuosta painorajasta ja rodussa on jonkin verran luonneongelmia. Noutajat voivat olla teini-ikäisinä aika rasittavia, mutta eivät ne syyttä ole suosittuja perhekoiria. Yleensä ovat koulutettavissa pihassa pysyviksi. Terveydessä on sanomista - kultsuilla ja labbiksilla on mm. luusto-ongelmia, flateilla syöpiä. Kasvattajaan ja yhdistelmään tulee kiinnittää huomiota. Ja jos ei teininoutajan kanssa tee töitä ja liiku paljon, seiniin voi ilmaantua reikiä. Lähtisin siitä, että tavoite liikuntamääristä voisi olla lähempänä tuota kahta tuntia myös arjessa. 

Pk tai sk collie voisivat tosiaan myös sopia sillä ehdolla, että liikuntamäärät olisivat enemmän kuin tuo 1h ainakin koiran ollessa nuori. Mukavia koiria, jotka taipuvat lapsiperheen arkeen. Arkuutta ja voimakastakin pehmeyttä voi olla. 

Yksi ehdoin soveltuva voisi olla suomenlapinkoira- tai porokoiranarttu. Liikuntaa enemmän kuin 1h ja riittävä jämäkkyys koiran ollessa teini, niin voisi mennä. Turkissa yllättävän vähän töitä. Erityisesti lapinkoirissa taipumusta haukkuherkkyyteen, joten siihen on tartuttava heti pennusta. Terveys on aika hyvällä tolalla. Riistaviettiä löytyy kyllä erityisesti porkkiksilta. 

Dallukin toki voisi mennä, mutta on kyllä rotu, joka edustaa juurikin ulkonäköperustein jalostamista. Pilkkujen ja väripelleilyn myötä rodussa on virtsakiviä, kuuroutta jne. Koska on jalostettu ulkonäkö ja pilkkujen symmetria edellä, luonteissa on paljonkin hajontaa ja jopa salakavalia yksilöitä löytyy. Näillä voi olla myös riistaviettiä. 

Mites spanielit, esim. näyttölinjainen springerspanieli tai cockeri? Karvassa on töitä, sairauksia ja luonteen hajontaa on, mutta monesti kuitenkin kivoja perhekoiria. Tiibetinterrieri on myös tuollainen pieni keskikokoinen, terve ja ihan täyspäinen rotu. Jos turkinhoito ei kiinnosta, niin pinseri on peruskoira. Liikunnasta kylllä nauttii ja riistalle voi joku yksilö syttyä. Bonuksena voisin heittää whippetin: terve rotu, ihmisistä tykkää ja huonolla kelillä ei välttämättä halua lähteä pihaa pidemmälle. Pärjää hyvin, jos pääsee maltillisten remmilenkkien lisäksi pari kertaa viikossa revittelemään kunnolla vaikka hiekkakuopalle. Näkölähdön ottaa, jos riista lähtee ihan vierestä, mutta aktiivisesti ei yleensä hae riistaa. Rotuun on aikanaan sekoitettu terrieriä, joten on "koiramaisempi" kuin moni muu vinttari. Tulee lähes aina toimeen muiden koirien kanssa. 

Sheltti on pieni, mutta onhan se muuten kiva moneen puuhaan sopiva rotu. Pehmeitä, arkojakin yksilöitä on liikaa ja lisäksi shelteillä on rotutyypillisenä vaivana kinnervika, joka löytyessään vaatii usein (aina?) leikkauksen. Islanninlammaskoirien haukkuherkkyys voi olla hyvin vaikeasti rajoitettava, siinä on tosiaan rotu, joka rakastaa ääntään!  Staffi on ihmisrakas, mutta lapsiperheessä haasteita voi tuoda sen fyysisyys ja varomattomuus. Staffi vaatii hyvin jämäkät rajat eikä välttämättä kunnioita lasta. Liikunnantarve on myös melkoinen eikä terveyskään ole kaikilla mikään priima. Eivät myöskään useinkaan tule toisten koirien kanssa toimeen. 

Noissa aloittajan kriteereissä vartiointitaipumus on se, josta kannattaisi ensimmäisenä luopua. Harva vartioiva koira pärjää kovin vähällä liikunnalla tai toiminnalla alkuperäisestä käyttötarkoituksestaan johtuen. Vahtimisviettiä on toki perus seurasesseilläkin (haukkuvat vaikka mökin pihaan tulevan, mutta eivät tee sen enempää). Oikeasti vartioivan koiran kanssa tulee myös vastuu: voiko esim. lapsi tulla turvallisesti kotiin kaverinsa kanssa, kun vastassa on isokokoinen, vartioiva koira, joka ei välttämättä lasta kunnioita eikä suvaitse vieraita ihmisiä reviirillään?