Kiitos päiväkodin pakkonukutus - kolmevuotias ei nuku vieläkään

Minä muistan päiväkodin pakkonukutukset näin 20 vuotta myöhemmin. Epäilen, että ne aiheuttivat minulle ahdistuneisuushäiriön.

Olen lapseton, mutta miksi se lapsi haittaa parisuhdeaikaa? Eikö lapsella ole omaa huonetta jossa voisi hiljaa leikkiä itsekseen vaikka leegoilla kun te rentoudutte keskenänne? Tuntuu oudolta nykyajan laspet jotka tarvitsevat kokoajan huomiota, eivätkä pysty olemaan hetkeäkään yksinään tai sisarusten kanssa keskenään. Olen hoitanut siskoni lapsia ja omaa kummilastani ja tämä itsenäisyyden puute on tullut huomattua. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä otin kotihoitoon ja 4-vuotias muistelee vieläkin päiväkodin nähdessään, että "siellä piti nukkua, en tykännyt ".

Kuulostaa erikoiselta ratkaisulta.

Kieltämättä. Jos kotihoito kerran onnistui noin helposti, miksi lapsi oli päiväkodissa ollenkaan?

Vierailija kirjoitti:

Olen lapseton, mutta miksi se lapsi haittaa parisuhdeaikaa? Eikö lapsella ole omaa huonetta jossa voisi hiljaa leikkiä itsekseen vaikka leegoilla kun te rentoudutte keskenänne? Tuntuu oudolta nykyajan laspet jotka tarvitsevat kokoajan huomiota, eivätkä pysty olemaan hetkeäkään yksinään tai sisarusten kanssa keskenään. Olen hoitanut siskoni lapsia ja omaa kummilastani ja tämä itsenäisyyden puute on tullut huomattua. 

Ei pienet vielä ole itsenäisiä. Ei ne pysy omassa huoneessa, jos eivät halua. Ei niitä oikein voi teljetä sinne.

Meillä oli pakko jättää 2-vuotiailta päiväunet pois, koska illat venyivät sitten vähintään klo 23 eli mentiin sitten yhdessä koko perhe nukkumaan ja aamulla aikaisin ylös - eihän sellaiset yöunet riitä lapselle.

Olivat onneksi kotihoidossa niin saattoi itse ohjelmoida päivän siten, ettei ollut pakollisille päiväunille tarvetta. Lapsille riittivät pitkät yöunet - yhteensä unta oli enemmän kuin ne entiset päikkärit ja lyhyet yöunet yhdessä - ja vanhemmat saivat rauhallista ilta-aikaa omiin juttuihinsa.

Tutkimusten mukaan yöunien pituuden vaikutus lapsen kehitykseen ja terveyteen on selkeämpi kuin päiväunien merkitys lapsen kehitykselle. On jopa väittämiä, joiden mukaan keskimäärin 2-vuotiaana kannattaa lopettaa päiväunet, sillä tuolloin ne alkavat syömään yöunista tunteja paljon.

Ja väitänpä, että useamman lapsen vanhemmat, jotka ovat kotona hoitaneet lapsia, tietävät kyllä että maaginen 2v on se ikä jolloin kiistatta suurin osa lapsista alkaa jättää päiväunia pois ainakin muutaman kerran viikossa, jos on kotihoidossa. Päivähoidossa tilanne on vaikea, sillä aamu on virikkeellisempi, mutta ei sekään takaa päiväunien tarvetta. Yli 3-vuotiaille ei ainakaan voida millään järjellä perustella yöunien lyhentämistä päiväunilla, jos lapsi on selvästi väsynyt yöuniensa jälkeen. Yöunien jälkeen lapsen pitäisi herätä virkeänä. Lapsia ei voi myöskään väkisin nukuttaa, nuijanukutus kun on laitonta! Kyllä niistä lapsista vain huomaa, kun eivät enää suostu nukahtamaan, ja minkäs sille tekee. Ei lasta voi teljetä tuntikausiksi pimeään huoneeseen jotta nukahtaisi. Paikallaan voi tuttu aikuinen pitää hetken (tätäkin aivan varmasti iso osa vanhemmista epätoivoisena yrittänyt), mutta ei kokonaista tuntia.

Olen itse päiväkodissa töissä, jossa kaikki lapset ovat nukkarissa tunnin ja meluta siellä ei saa. Taustalla on äänisatuja ja musiikkia. Tämä nukkariaika on tarpeellinen, sillä lapset tarvitsevat päiväkodissa rauhoittumisen hetken. Tuolloin osa lapsista nukahtaa ja jää nukkumaan. Jos joidenkin kohdalla vanhemmat ovat sanoneet että pitää herättää puolen tunnin jälkeen, niin tämä herätetään. Mielestäni se rauhoittumisen hetki voisi olla olla lyhyempikin, esim. 45min.

Kotona hoidettu lapsi ei mielestäni tarvitse edes sitä lepohetkeä jos jättää päiväunet pois. Vanhemman kanssa puuhaillen rauhoittumisen hetket tulevat luonnollisesti, esimerkiksi kirjan lukemisen tai rauhallisen leikin myötä.

Vierailija kirjoitti:

Tää on kiva ikuisuuskysymys. Olen ollut töissä vuosia varhaiskasvatuksessa. Olen ollut ratkomassa perheiden lasten uniongelmia. On kokeiltu herättämistä, annettu nukkua, silitetty uneen, jätetty silittämättä jne. Eipä hirveesti vaikutusta kotien iltojen nukahtamisongelmiin. Olen todennu, et ongelmat perheen käytännöissä kuin siinä nukkuuko lapsi puoli tuntia, ei ollenkaan tai kaksi tuntia.

Hienosti sivuutit ketjussa kaikkien niiden vanhempien (esimerkiksi siis myös minun) kokemukset, joiden illat ovat helpottaneet huomattavasti, kun unia päiväkodissa on alettu rajoittaa. Joo, yksittäistapauksia ei voi yleistää, että päiväunien rajoittaminen on oikotie onneen kaikilla, mutta meillä se "eipä hirveesti vaikutusta" oli noin kolme tuntia. Ja kuten kerroin, minulla oli samaan aikaan lapsi, jonka kanssa päiväunet päiväkodissa eivät olleet mikään ongelma ja lapsi, jonka kanssa ne todellakin olivat ongelma (hyvin vähän aikaa, kiitos joustavan päiväkodin henkilöstön), eli en nyt ihan pelkästään kodin kädettömyydenkään piikkiin laittaisi. Ihanan alentuva asenne tuo "ongelmat perheessä, kyllä me täällä päiväkodissa tiedetään paremmin.

Kannattaisi tulla katsomaan tätä lasten herättelyä kesken päiväunien... Osa nostaa hirveän huutoäläkän niin, että kukaan muukaan ei nuku, osa kyllä herää, mutta nukahtaa lattialle uudestaan, kun muut leikkivät vieressä, osa on seuraavat kaksi tuntia äkäisiä kuin vasta heränneet karhut tai perhe kertoo ongelman jatkuvan kotona illoissa. Tässä kohtaa tulee mietittyä, ettei kesken unien herättämisessä ole mitään järkeä. Emme siis herätä enää ketään.

Meillä Lepohetki kestää hereillä olevilla reilun puoli tuntia. Meillä on vain yksi huone, jolloin heränneet puuhailevat hiljaisia juttuja, kun muut nukkuvat. Jos tuossa pystyy nukkumaan, vaikka unta ei tarvitse, niin morjens vaan. Myös nukkuvilla on oikeus lepoon, ei siihen että yksi väsynyt kiukuttelija herättää kaikki muutkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mites nyt eskari-ikäisen kanssa ap. uniasiat?

Kappas, vanha ketjuni on kaivettu päivänvaloon! Päiväuniasia ratkesi lopulta päiväkotia vaihtamalla. Uudessa paikassa ei ollut pakko nukkua, vain levähtää hetki ja jos uni ei tullut, sai lähteä puuhaamaan hiljaa omiaan.

Eskarissa on niin ikään lepohetki ruoan päälle, mutta nukkua ei tarvitse. Lapsi oikein varmisteli moneen kertaan ennen eskarin alkua, että eihän siellä tarvitse nukkua. Yöunille menee hyvillä mielin ja nukkuu 10-11 tuntia kuin tukki.

Tämä on hyvä käytäntö. Meilläkin lapset olivat päiväkodissa jossa lepäiltiin satuja kuunnellen ja itse valittuja kirjoja selaillen sen aikaa että unen tarvitsijat olivat unessa( pieni päiväkoti siis, kaikki 1-5 vuotiaat nukkuivat samassa, eskaria ei tuolla ollut, mutta saman ketjun päiväkodissa jatkoivat eskarin ja sielläkin oli tuo reiöu puolen tunnin lepohetki). Sen jälkeen sai siirtyä hiljaisiin puuhiin, jotka kestivät välipalaan. Lapseni ihan pitivät noista satuhetkistä ja oman kirjan valitseminen lepohetkelle oli aina tärkeä toimitus☺

Vierailija kirjoitti:

Kannattaisi tulla katsomaan tätä lasten herättelyä kesken päiväunien... Osa nostaa hirveän huutoäläkän niin, että kukaan muukaan ei nuku, osa kyllä herää, mutta nukahtaa lattialle uudestaan, kun muut leikkivät vieressä, osa on seuraavat kaksi tuntia äkäisiä kuin vasta heränneet karhut tai perhe kertoo ongelman jatkuvan kotona illoissa. Tässä kohtaa tulee mietittyä, ettei kesken unien herättämisessä ole mitään järkeä. Emme siis herätä enää ketään.

Meillä Lepohetki kestää hereillä olevilla reilun puoli tuntia. Meillä on vain yksi huone, jolloin heränneet puuhailevat hiljaisia juttuja, kun muut nukkuvat. Jos tuossa pystyy nukkumaan, vaikka unta ei tarvitse, niin morjens vaan. Myös nukkuvilla on oikeus lepoon, ei siihen että yksi väsynyt kiukuttelija herättää kaikki muutkin.

No vituttaahan se minuakin herätä joka kerta, kun kello soi. Mutta ei se tarkoita sitä, etten hetken itseäni keräiltyäni nousisi levänneenä ja jaksaisi loppupäivää.

That said, jos päiväkodin työntekijät olisivat minulle sanoneet, että lapseni on herätettäessä toistuvasti huomattavan väsynyt (eikä siis vain sillä ensimmäisellä kerralla, kun on edellisenä yönä valvonut puolille öin, koska on nukkunut päiväunet edellisenä päivänä), niin toki mun olisi ehkä vaan pitänyt kestää niitä iltakukkumisia ja aamuherätyksiä ja jatkuvasti liian vähän nukkuvaa lasta ja toivoa, että unet jotenkin asettuvat uomiinsa ajan kanssa (ja olla tyytyväinen, ettei päiväkotiin tarvi mennä joka päivä eikä lapseni edes nukahtanut joka kerta, kun päikyssä päivälepäili). Mutta kun ei päiväkodissa ollut mitään ongelmaa sen kanssa, että lapsi satunnaisesti herätettiin (ainakaan minulle asti viestittyä ongelmaa, siis), ja päivät sujuivat kuulemani mukaan hyvin ja lapsi jaksoi ja oli pirteä, niin miksi ihmeessä lasta ei olisi pitänyt herättää? Miksi ihmeessä lapsen yöunista olisi pitänyt leikata kolme tuntia, että lapsi saa päiväkodissa nukkua tunnin (jota ei tarvitse jaksaalseen päiväkodissa), ja miten tätä voisi perustella lapsen hyvinvoinnille?

Sitä en ymmärrä, että joissain päiväkodeissa lapsia ei nähdä sen vertaa yksilöinä, että koska Vili-Pepiina huutaa päiväunilta herätessä ja Martti-Elmeriina nukahtaa sänkynsä viereen, niin Titta-Tanelin herättämistä ei haluta edes kokeilla.

Vierailija kirjoitti:

Ei taida olla se ongelma päiväunissa:)

Päiväunet on hyväksi lapsen hermoston kehitykselle. Ihan eri asia, jos sä haluisit illat omaa aikaa:)))

Vanha viestiketju, mutta vastaan silti. Ruotsissa on pakkonukuttaminen lopetettu, koska on todettu sen aiheuttavan lapsille suuria ongelmia.

Ja mielestäni pakkonukuttaminen on jotain muuta, kuin lapsen edun mukaista, jos lapsi ei ole enää kotonakaan päikkäreitä nukkunut. Se siis pitäisi olla hyvin lapsikohtaista, niin kuin kaikki muukin tänä päivänä eli yksilöllistä lasten kehityksen ja iän mukaista. Minun lapseni lopettivat päiväunet 3 vuotiaana, nuorimmainen jopa aiemmin. Nukkuivat hyvin yöt ja olivat tyytyväisiä, mutta kun päiväkodissa pakotettiin olemaan tunti hiljaa sängyssä alusvaatteisilleen riisuttuna, niin tuli ongelmia sekä päiväkodissaviihtymiseen että nukahtamiseen illalla. Vein asian korkeammalle tasolle kunnassa ja sain nukuttamiseen muutoksen, jonka jälkeen oli nukkumattomia lapsia varten huone, jossa levähdettiin, luettiin kirjoja ja kuunneltiin satua tai katsottiin lasten elokuva. Jopa hoitajatkin kiittelivät, kun kokivat tämän tavan helpommaksi. Vuorottelivat kahvitauot.

Vierailija kirjoitti:

Ei taida olla se ongelma päiväunissa:)

Päiväunet on hyväksi lapsen hermoston kehitykselle. Ihan eri asia, jos sä haluisit illat omaa aikaa:)))

Uni on hyväksi lapsen hermoston kehitykselle. Jos lapsi on vähäuninen, hän on vähäuninen, vaikka joku besserwisser alkaisi huutelemaan päiväunien tärkeydestä.

Oma lapseni lopetti päiväunet alle puolitoistavuotiaana. Nukkui 20-8. En oikeasti ymmärrä miksi hänen olisi pitänyt nukkua päivällä, kun häntä ei nukuttanut.

Sitten meni 2-vuotiaana päiväkotiin ja helvetti oli irti. Pistettiin nukkumaan päiväkodissa ja nukuttamalla nukutettiin, kunnes nukahti. Useimmiten he saivat lapsen nukkumaan vain 15-30min ajaksi, mutta jo tämä sotki illat ja välillä lapsi kukkui hereillä vielä puolen yön aikaan. Ja tietenkin seuraavana päivänä päiväunet maistuivat, kun yöunet olivat jääneet lyhyiksi. Olimme nuoria vanhempia, joten toiveemme jyrättiin suoraan ja naurettiin päin naamaa.

Me ratkaisimme tilanteen niin, että jäin uudestaan hoitovapaalle. Ja haimme lapsen kolmevuotiaana yksityiseen päiväkotiin, jossa vanhempien toiveita kuunneltiin. Hoitovapaalle jäädessä olimme koko perhe ihan zombeja kuukausien huonosti nukkumisen jälkeen. Lapsen rytmi korjaantui viikossa, kun jäimme kotiin ja päiväunet jäi pois.

Vierailija kirjoitti:

Vie perhepäivähoitoon, ei ole pakko nukkua.

Perhepäivähoidossa kyllä nukkuivat kaikki tuon ikäiset. Ensin aamulla ulkoilua ja leikkejä, sen jälkeen syömään ja päiväunille.

Rauhoittumisen ja levon lapset tarvitsevat päiväkodin hektisessä arjessa. On vanhmpien tehtävä touhuta ja ulkoilla lapsen kanssa päiväkodista haun jälkeen ja uni lapselle väsyneenä tulee kyllä. Mutta kun nykyajan vanhemmat ovat kovin itsekkäitä ja tarvitsevat omaa aikaa.

Vierailija kirjoitti:

Rauhoittumisen ja levon lapset tarvitsevat päiväkodin hektisessä arjessa. On vanhmpien tehtävä touhuta ja ulkoilla lapsen kanssa päiväkodista haun jälkeen ja uni lapselle väsyneenä tulee kyllä. Mutta kun nykyajan vanhemmat ovat kovin itsekkäitä ja tarvitsevat omaa aikaa.

Tämä on täyttä p*kaa. Lapset on yksilöitä (ajatella…) toiset tarvitsee vähemmän unta kuin toiset. Mun kolmesta nyt jo aikuisesta lapsesta yksi on AINA nukkunut vähemmän kuin muut, jo lapsena. Ja on kyllä hyvin muistissa nämä päiväkodin pakkonukutuksen aikaiset karseat vuodet kun yksi lapsista heilui hereillä aina puolille öin asti. Ihan käsittämätöntä, että päiväkodissa ei vieläkään tälläistä asiaa aina huomioida.