Pomon kommentti koirani kuolemasta "No hei oikeasti, ihmisiäkin kuolee"
Pomo kyseli lounastauolla että miten minulla menee ja vastasin suoraan, että olen todella surullinen rakkaan koirani kuolemasta, mutta en anna sen vaikuttaa työhön. Pomo kommentoi "No hei oikeasti, ihmisiäkin kuolee"
Olikohan tuon tarkoitus helpottaa oloani?
Kommentit (68)
Meillä yksi maanläheisempi työkaveritar kertoi koiran kuolemasta töissä. (naisvaltainen työpaikka)
Alkoi päivittely ja surunvalittelujen tulva, joka huipentui kukkakimppuun ja surunvalittelukorttiin yhdeltä velalta.
Loppujen lopuksi nainen hermostui ja sanoi: koira se nyt vain oli.... :D
Jotenkin tämä "suru ja tuska" tuntuu irvokkaalta kyseessä, kun on eläin. Tämä ei poista sitä, että pomo käyttäytyi tökerösti.
Ja tälle tuhat alapeukkua. Tiedän toki palstan koostumuksen.
Kysyykö pomosi tuota useinkin työntekijöiltä? Vai kysyikö nyt siksi, että on huomannut jonkin vaivaavan sinua (ja työntekoasi)? Jos on huomannut asian vaivaavan sinua jo pidempään, niin ehkä töksäytti siksi noin tylysti. Mutta joo, onhan tuo aika typerä kommentti joka tapauksessa.
No haloo tosiaan. Minulta yksi kysyi ihan tosissaan sairalomaa kun kissa oli kuollut.
Sanoin, että ei saa. Saa vain jos oma vanhempi, lapsi tai puoliso kuolee.
Kerroin, että voi pitää palkattoman vapaapäivän. Tämän otti.
Ihme ansarinkukkia nykyihmiset. Kamalin asia mitä on kokenut, on rakennekynnen murtuminen. Ei kai muuta sitten voi olettaakaan, kuin että tarvitsee sairaalahoitoa ja viikon sairasloman kissan kuoleman vuoksi?
Suhteellisuudentaju kadonnut.
Vierailija kirjoitti:
No helpottaako se että koirasi on nyt taivaassa.
Pääsevätkö eläimet taivaaseen? Luulen, että eivät pääse, vaan taivas on vain ihmisille kristinuskon mukaan.
Meilläkin töissä enemmän surraan ja otetaan osaa jonkun koiran kuolemaan kuin vanhempien. Tai siis, ne joiden vanhemmat ovat kuolleet eivät siitä ole huudelleet, mutta kun Sesse potkaisee tyhjää niin voi sitä nyyhkettä.
Ne joilla ei ole ollut lemmikkiä ei voi käsittää menetyksen tuskaa.
Tökerösti pomo sanoi mutta onhan se totta. Olisi voinut pahoitella asiaa ja jättää asian sikseen.
Jos on esimiesasemassa ei se tarkoita sitä, että olisi välttämättä hyvät sosiaaliset taidot.
Herranjestas, koiralle adressi :/
Mutta muuten ei ole pomolta korrektia kommentoida toisen surua. Kukin suree tavallaan ja tyylillään, ja ketä haluaa. Itseltäni meni hyvän ystävän kuoltua viikko-kaksi ihan hunningolle töissä. Pomo ymmärsi. Tosin olen kuullut, että joku on hakenut saikkua kovasti fanittamansa julkkiksen kuoltua.
Eivät kaikki ole koiraihmisiä eivätkä osaa ottaa sentähden vakavasti osaa suruusi. Koirasi muisto elää toivottavasti kauan sydämmessäsi.
Olen ollut töissä, kun koirani vietiin lopetettavaksi. Eläimen kuolema ei saa minua lamaantumaan niin paljon. Työelämä on kovaa peliä, jonne tunteet eivät mahdu vaikka menettäisi jotain läheisempääkin kuin lemmikkieläimen.
"sinäkin kuolet joskus" .... vastaus pomolle
No ei oman lähiomaisenkaan kuoleman takia saa palkallista sairaslomaa. Sen aiheuttamaan reaktioon voi saada, jos lääkäriltä menee hakemaan. Mutta siis ei läheisen kuolema ole automaattisesti mikään sairasloman syy.
Mutta ap:n kirjoitukseen - tökerö pomo. Mun tuttavilta kuoli kani, kyseessä siis pariskunta joilla ei lapsia, he joutuivat pitämään "saikkupäivän". Ovat yrittäjiä, eli peruivat omat työnsä, mutta siis surivat kania viikon sairalomalla... En mä sitä sano, että pieni eläin olisi jotenkin vähäpätöisempi, kuin iso tms. mutta kyllä tuo oli mun mielestä vähän ylimitoitettua. sori vaan.
Vaikka se koira olisi sinulle rakas, ei kaikki vaan tykkää eläimistä. Meille eläin on aina ollut kuin perheenjäsen ja onhan se surullista kun lemmikki kuolee. Toisille eläimet on vain elämiä, ei paljon hetkauta niihin liittyvät asiat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No helpottaako se että koirasi on nyt taivaassa.
Pääsevätkö eläimet taivaaseen? Luulen, että eivät pääse, vaan taivas on vain ihmisille kristinuskon mukaan.
No ensinnäkään mitään kuoleman jälkeistä elämää taivaassa ei ole odotettavissa.
Toisekseen kristinuskossa kyseisen tilan saavuttaminen edellyttää uskomista, enkä usko että koira uskoo Jeesukseen.
Taivaaseen ei ole menossa ketään, ei varsinkaan koiria.
Minulle on koirani kuolema ollut kovempi paikka kun mitä vanhempieni kuolemat olivat, johtuen varmaan siitä, että vanhempani eivät kuollessaan olleet osa arkipäivääni ja kotiani. Toki surin heitäkin, mutta arkeeni se ei kovin paljoa vaikuttanut.
Vierailija kirjoitti:
Herranjestas, koiralle adressi :/
Mutta muuten ei ole pomolta korrektia kommentoida toisen surua. Kukin suree tavallaan ja tyylillään, ja ketä haluaa. Itseltäni meni hyvän ystävän kuoltua viikko-kaksi ihan hunningolle töissä. Pomo ymmärsi. Tosin olen kuullut, että joku on hakenut saikkua kovasti fanittamansa julkkiksen kuoltua.
:-))))
En olisi antanut edes sitä palkatonta vapaata, jos tytteli olisi sitä soittanut Kirkan kuoleman vuoksi. (Jouduin meinaan itse mennä paikkaamaan häntä/parin tunnin varoitus/vkl. )
Pomo, nainen
Vierailija kirjoitti:
No ei oman lähiomaisenkaan kuoleman takia saa palkallista sairaslomaa. Sen aiheuttamaan reaktioon voi saada, jos lääkäriltä menee hakemaan. Mutta siis ei läheisen kuolema ole automaattisesti mikään sairasloman syy.
Mutta ap:n kirjoitukseen - tökerö pomo. Mun tuttavilta kuoli kani, kyseessä siis pariskunta joilla ei lapsia, he joutuivat pitämään "saikkupäivän". Ovat yrittäjiä, eli peruivat omat työnsä, mutta siis surivat kania viikon sairalomalla... En mä sitä sano, että pieni eläin olisi jotenkin vähäpätöisempi, kuin iso tms. mutta kyllä tuo oli mun mielestä vähän ylimitoitettua. sori vaan.
Sä et tiedä kun sulla ei ole ollut kania. Multa kuoli kani puoli vuotta sitten ja kyllä se oli todella kova paikka. Tuollainen pieni lempeä arka eläin voi viedä sydämen niin täysin, että siitä menetyksestä toipuminen ottaa aikaa. Ja mitäs valitat. Oman yrittämisensähän he siinä vaan jäihin pistivät.
Vierailija kirjoitti:
Meilläkin töissä enemmän surraan ja otetaan osaa jonkun koiran kuolemaan kuin vanhempien. Tai siis, ne joiden vanhemmat ovat kuolleet eivät siitä ole huudelleet, mutta kun Sesse potkaisee tyhjää niin voi sitä nyyhkettä.
Ihmiset ovat erilaisia, ja vanhempien kuolema voi olla niin pitkä prosessi, että siihen mahtuu monenlaisia vaiheita. Mun työkaveri haki lääkäriltä kolme päivää sairauslomaa koiransa kuoltua. Minä kävin töissä kuin robotti, kun äitini kuoli yllättävään sairauskohtaukseen. Sinänsä se olisi ollut mulle ok, mutta siinä vaiheessa, kun työkaveri tajusi tämän ja alkoi siunailla suorastaan paheksuvasti sairauslomattomuuttani, meinasi kyllä multa kärähtää käämi.
Vierailija kirjoitti:
Vaikka se koira olisi sinulle rakas, ei kaikki vaan tykkää eläimistä. Meille eläin on aina ollut kuin perheenjäsen ja onhan se surullista kun lemmikki kuolee. Toisille eläimet on vain elämiä, ei paljon hetkauta niihin liittyvät asiat.
Sou?
Vaikka vihaisit lapsia ja vanhmepia, niin on siti tökeröä väheksyä tosen surua kuoleman kohdatessa.
Vierailija kirjoitti:
"sinäkin kuolet joskus" .... vastaus pomolle
Ja pomo sanoisi: sitten ainakin saisi poissa-töistä-päivän.
No helpottaako se että koirasi on nyt taivaassa.