Minkä takia junat eivät osaa jarruttaa..

Vierailija kirjoitti:

Kuinka joku voi edes olla noin tyhmä ja kysyy tuollaista. Jos autolla joka painaa 1000-1500 kg on jarrutusmatka 100 km/h 25-35 metriä niin paljonko veikkaatte että jarrutusmatka on satoja tuhansia tonneja painavalla junalla.

Itseasiassa sinun kannattaisi miettiä tuota asiaa hiukan enemmän.

Se että tulkitset jonkin "tyhmäksi ajatteluksi" estää omaa ajatteluasi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuinka joku voi edes olla noin tyhmä ja kysyy tuollaista. Jos autolla joka painaa 1000-1500 kg on jarrutusmatka 100 km/h 25-35 metriä niin paljonko veikkaatte että jarrutusmatka on satoja tuhansia tonneja painavalla junalla.

Kappaleen massa ei vaikuta sen hidastuvuuteen l. jarrutusmatkaan. Vain kitkakerroin ja alkunopeus vaikuttavat. Tästä taas päästään siihen, että kiskojen ja metallipyörien välinen kitkakerroin on aikas huono.

Ja kitkakertoimeen vaikuttaa massa.

Ei kitkakertoimeen, mutta kitkavoimaan ja sitä kautta ns. kitkaan.

Ja mitä tule jarrutusmatkaan, niin toki kappaleen massa siihen vaikuttaa, koska on suoraan verrannollinen kappaleen liike-energiaan.

Tässäpä av-mammoille perusfysiikan tehtävä:

a) Kuinka pitkä jarrutusmatka on 100 000 kg painavalla veturilla, jonka alkunopeus on 100 km/h kiskoilla, jonka kitkakerroin on 0.1?

b) Kuinka pitkä jarrutusmatka on 1000 kg painavalla autolla, jonka alkunopeus jäällä on 100 km/h, kitkakerroin on 0.1?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuinka joku voi edes olla noin tyhmä ja kysyy tuollaista. Jos autolla joka painaa 1000-1500 kg on jarrutusmatka 100 km/h 25-35 metriä niin paljonko veikkaatte että jarrutusmatka on satoja tuhansia tonneja painavalla junalla.

Kappaleen massa ei vaikuta sen hidastuvuuteen l. jarrutusmatkaan. Vain kitkakerroin ja alkunopeus vaikuttavat. Tästä taas päästään siihen, että kiskojen ja metallipyörien välinen kitkakerroin on aikas huono.

Ja kitkakertoimeen vaikuttaa massa.

Ei kitkakertoimeen, mutta kitkavoimaan ja sitä kautta ns. kitkaan.

Ja mitä tule jarrutusmatkaan, niin toki kappaleen massa siihen vaikuttaa, koska on suoraan verrannollinen kappaleen liike-energiaan.

Tässäpä av-mammoille perusfysiikan tehtävä:

a) Kuinka pitkä jarrutusmatka on 100 000 kg painavalla veturilla, jonka alkunopeus on 100 km/h kiskoilla, jonka kitkakerroin on 0.1?

b) Kuinka pitkä jarrutusmatka on 1000 kg painavalla autolla, jonka alkunopeus jäällä on 100 km/h, kitkakerroin on 0.1?

No mikähän mahtaa olla vastaus? :/

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Liike-energia on suoraan verrannollinen kappaleen massaan ja nopeuteen. Veturia, jolla on massa useita tonneja ja vauhtia ties mitä, ei ihan hetkessä pysäytetä vaikka lyötäisi jarrut pohjaan. Kitkavoimalta menee pienoinen (suuri) hetki tehdä työtä että se kuluttaa liike-energian loppuun.

Vittumaistahan tässä on vielä se, että niitä jarruja ei voi varsinaisesti "lyödä pohjaan", koska lukkojarrutus pidentää jarrutusmatkaa entisestään. Se juna painaa niin vitusti että liukuu kiskoilla vaikka pyörät ois lukossa.

No ei, vaan nimenomaan lukkojarrutus minimoi jarrutusmatkan. Syy miksi autoissa käytetään lukkiutumattomia jarruja on ohjattavuudessa. Lukkiutunueilla etupyörillä ei autoa enää ohjata ja lukkiutuneet takapyörät aiheuttavat helposti perän heittelyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuinka joku voi edes olla noin tyhmä ja kysyy tuollaista. Jos autolla joka painaa 1000-1500 kg on jarrutusmatka 100 km/h 25-35 metriä niin paljonko veikkaatte että jarrutusmatka on satoja tuhansia tonneja painavalla junalla.

Kappaleen massa ei vaikuta sen hidastuvuuteen l. jarrutusmatkaan. Vain kitkakerroin ja alkunopeus vaikuttavat. Tästä taas päästään siihen, että kiskojen ja metallipyörien välinen kitkakerroin on aikas huono.

Toki noin, jos oletetaan että jarrut ovat äärettömän suuret pinta-alaltaan sekä lämmönluovutuskyvyltään.

Jarrutus = muutetaan liike-energia lämpöenergiaksi jarrujen kautta. Mitä enemmän massaa ja/tai nopeutta, sen enemmän liike-energiaa muutettavaksi. Eli massa nimenomaan vaikuttaa jarrutusmatkaan.

Sama on helppo todeta merellä, joskin siellä vaikuttavat voimat ovat vähän erilaiset. Supertankkerilla kestää 24-36 TUNTIA pysähtyä kun taas pikku busteri stoppaa käytännössä kuin seinään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Liike-energia on suoraan verrannollinen kappaleen massaan ja nopeuteen. Veturia, jolla on massa useita tonneja ja vauhtia ties mitä, ei ihan hetkessä pysäytetä vaikka lyötäisi jarrut pohjaan. Kitkavoimalta menee pienoinen (suuri) hetki tehdä työtä että se kuluttaa liike-energian loppuun.

Vittumaistahan tässä on vielä se, että niitä jarruja ei voi varsinaisesti "lyödä pohjaan", koska lukkojarrutus pidentää jarrutusmatkaa entisestään. Se juna painaa niin vitusti että liukuu kiskoilla vaikka pyörät ois lukossa.

No ei, vaan nimenomaan lukkojarrutus minimoi jarrutusmatkan. Syy miksi autoissa käytetään lukkiutumattomia jarruja on ohjattavuudessa. Lukkiutunueilla etupyörillä ei autoa enää ohjata ja lukkiutuneet takapyörät aiheuttavat helposti perän heittelyä.

Riippuu siitä miten se on tehty.

Lukkojarrutuksen kitka on pienempi kuin pyörivän ja jarrutuksessa lähes luistavan pyörän.

Se mikä jarrutuksen tila on pyörinnän vapautushetkellä ratkaisee asian, eli muistaako järjestelmä sen pisteen missä luisto alkoi, vai vapauttaako laite kerralla koko jarrun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vastasiko kukaan vielä oikeasti kysymykseen?

Eli vastaus on: Kyllä ne osaavat. Massan ja vauhdin takia jarrutusmatka on vaan älyttömän pitkä.

Tämä on väärä vastaus.

Oikea vastaus on, että koska niillä on kova vauhti ja kitkakerroin teräksisen kiskon ja teräksisen pyörän välillä on todella pieni. Massa ei vaikuta jarrutusmatkaan.

Massalla on merkitystä siihen, että junan vauhti ei hidastu ollenkaan törmäsi se sitten ihmiseen tai rekkaan.

Totta kai massa vaikuttaa jarrutusmatkaan. Matka = nopeus kertaa aika. Jarrutus = negatiivinen kiihtyvyys = F = ma. Jarrutusaika saadaan yhtälöstä v - (F/m)t = 0, eli t = mv/F. Jarrutusaika on siis suoraan verrannollinen kappaleen massaan, ja aika on puolestaan nopeuden kanssa suoraan verrannollinen kuljettuun matkaan, tässä tapauksessa jarrutusmatkaan.

Eli, junan massa on suoraan verrannollinen sen jarrutusmatkaan. MOT.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäis olla niin pitkä juna että toinen pää Helsingissä ja toinen Rovaniemellä niin junan ei tarttisi liikkua ollenkaan,jäis onnettomuudet pois.

Nii matkustajat vois nousta Helsingissä junaan, kävellä junan toiseen päähän ja nousta Rovaniemellä pois.

Koska junan ei tarvitsisi liikkua niin ei kuluisi polttoainettakaan joten se olisi ekologinen.

Kätevää!

Ja junaan pääsisi joka asemalta kun se on pysähdyksissä joka asemalla.

Joo ja juna ei olis koskaan myöhässä😀

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuinka joku voi edes olla noin tyhmä ja kysyy tuollaista. Jos autolla joka painaa 1000-1500 kg on jarrutusmatka 100 km/h 25-35 metriä niin paljonko veikkaatte että jarrutusmatka on satoja tuhansia tonneja painavalla junalla.

Kappaleen massa ei vaikuta sen hidastuvuuteen l. jarrutusmatkaan. Vain kitkakerroin ja alkunopeus vaikuttavat. Tästä taas päästään siihen, että kiskojen ja metallipyörien välinen kitkakerroin on aikas huono.

Toki noin, jos oletetaan että jarrut ovat äärettömän suuret pinta-alaltaan sekä lämmönluovutuskyvyltään.

Jarrutus = muutetaan liike-energia lämpöenergiaksi jarrujen kautta. Mitä enemmän massaa ja/tai nopeutta, sen enemmän liike-energiaa muutettavaksi. Eli massa nimenomaan vaikuttaa jarrutusmatkaan.

Sama on helppo todeta merellä, joskin siellä vaikuttavat voimat ovat vähän erilaiset. Supertankkerilla kestää 24-36 TUNTIA pysähtyä kun taas pikku busteri stoppaa käytännössä kuin seinään.

Itseasiassa sen pienenkin veneen pysäyttäminen ilman liikettä vastustavaa moottorilla tuotettavaa voimaa on erittäin hidasta. Siis se pienikin vene voi olla liikkeessä vielä minuuttien kuluttua.

Supertankkerin hidastuvuuteen taas vaikuttaa eniten sen massan ja pinta-alan suhde ja varsinkin se, että liike-energian suuntaan on runsaasti pituutta. Siis pituus korostaa sitä, että rajapinnassa vesi liikkuu aluksen mukana ja siten kitka pienenee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vastasiko kukaan vielä oikeasti kysymykseen?

Eli vastaus on: Kyllä ne osaavat. Massan ja vauhdin takia jarrutusmatka on vaan älyttömän pitkä.

Tämä on väärä vastaus.

Oikea vastaus on, että koska niillä on kova vauhti ja kitkakerroin teräksisen kiskon ja teräksisen pyörän välillä on todella pieni. Massa ei vaikuta jarrutusmatkaan.

Massalla on merkitystä siihen, että junan vauhti ei hidastu ollenkaan törmäsi se sitten ihmiseen tai rekkaan.

Totta kai massa vaikuttaa jarrutusmatkaan. Matka = nopeus kertaa aika. Jarrutus = negatiivinen kiihtyvyys = F = ma. Jarrutusaika saadaan yhtälöstä v - (F/m)t = 0, eli t = mv/F. Jarrutusaika on siis suoraan verrannollinen kappaleen massaan, ja aika on puolestaan nopeuden kanssa suoraan verrannollinen kuljettuun matkaan, tässä tapauksessa jarrutusmatkaan.

Eli, junan massa on suoraan verrannollinen sen jarrutusmatkaan. MOT.

Tuossa sinun kannattaa muistaa, että myös jarrutukseen käytettävissä oleva voima on suoraan massaan verrannollinen. Siispä massa ei vaikuta jos vain jarrut on mitoitettu riittäviksi.

Quuhyty2 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vastasiko kukaan vielä oikeasti kysymykseen?

Eli vastaus on: Kyllä ne osaavat. Massan ja vauhdin takia jarrutusmatka on vaan älyttömän pitkä.

Tämä on väärä vastaus.

Oikea vastaus on, että koska niillä on kova vauhti ja kitkakerroin teräksisen kiskon ja teräksisen pyörän välillä on todella pieni. Massa ei vaikuta jarrutusmatkaan.

Massalla on merkitystä siihen, että junan vauhti ei hidastu ollenkaan törmäsi se sitten ihmiseen tai rekkaan.

Totta kai massa vaikuttaa jarrutusmatkaan. Matka = nopeus kertaa aika. Jarrutus = negatiivinen kiihtyvyys = F = ma. Jarrutusaika saadaan yhtälöstä v - (F/m)t = 0, eli t = mv/F. Jarrutusaika on siis suoraan verrannollinen kappaleen massaan, ja aika on puolestaan nopeuden kanssa suoraan verrannollinen kuljettuun matkaan, tässä tapauksessa jarrutusmatkaan.

Eli, junan massa on suoraan verrannollinen sen jarrutusmatkaan. MOT.

Tuossa sinun kannattaa muistaa, että myös jarrutukseen käytettävissä oleva voima on suoraan massaan verrannollinen. Siispä massa ei vaikuta jos vain jarrut on mitoitettu riittäviksi.

Juu, kuten tuossa jo aiemmin kirjoitin, niin mikäli jarrut ovat äärettömän kokoiset ja ideaaliset lämmönluovutuskyvyltään niin asia olisi noin. Se ei taas todellisessa elämässä ole mahdollista.

Junien osalta en tiedä miten massa vaikuttaa teräspyörän ja kiskon väliseen kitkakertoimeen, mutta auton renkaan tapauksessa lisääntynyt massa lisää renkaan epämuodostumaa ja näin ollen pienentää kitkakerrointa. Kuorma-auton jarrutusmatkaan vaikuttaa siis massa myös epäsuorasti suunnittelun kautta, sillä ei ole mahdollista (ainakaan kustannustehokkaasti) rakentaa sellaisia jarruja eikä suunnitella sellaisia renkaita jotka toimisivat yhtä tehokkaasti kuin henkilöautoissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuinka joku voi edes olla noin tyhmä ja kysyy tuollaista. Jos autolla joka painaa 1000-1500 kg on jarrutusmatka 100 km/h 25-35 metriä niin paljonko veikkaatte että jarrutusmatka on satoja tuhansia tonneja painavalla junalla.

Kappaleen massa ei vaikuta sen hidastuvuuteen l. jarrutusmatkaan. Vain kitkakerroin ja alkunopeus vaikuttavat. Tästä taas päästään siihen, että kiskojen ja metallipyörien välinen kitkakerroin on aikas huono.

Ja kitkakertoimeen vaikuttaa massa.

Ei kitkakertoimeen, mutta kitkavoimaan ja sitä kautta ns. kitkaan.

Ja mitä tule jarrutusmatkaan, niin toki kappaleen massa siihen vaikuttaa, koska on suoraan verrannollinen kappaleen liike-energiaan.

Tässäpä av-mammoille perusfysiikan tehtävä:

a) Kuinka pitkä jarrutusmatka on 100 000 kg painavalla veturilla, jonka alkunopeus on 100 km/h kiskoilla, jonka kitkakerroin on 0.1?

b) Kuinka pitkä jarrutusmatka on 1000 kg painavalla autolla, jonka alkunopeus jäällä on 100 km/h, kitkakerroin on 0.1?

Hiljaista tulee, kun pitäisi osata laskea muutakin kuin kissa ulos ja housut alas.

Fu m*g*u

Fa m*a

Fa = Fu => a = g*u 0,981 m/s^2

v 27,7 m/s

t v/a 28,31577755 s

s 1/2a*t^2 393,2746882 m

Massaa ei tarvitse ottaa huomioon laskettaessa jarrutusmatkaa.

Onko muita

Otetaanpa ajatusleikki.

Kaksi samanlaista autoa tekee jarrutuskokeen yhtäaikaisesti ja ajaen vierekkäisiä kaistoja saamaan suuntaan.

Molemmat autot kulkevat rinta rinnan koko jarrutustapahtuman ajan ja pysähtyvät tietysti vierekkäin tietyn jarrutusmatkan jälkeen.

Sitten tehdään seuraavasti. Samat autot liitetään toisiinsa jäykällä tangolla. Näin meillä on ajoneuvo, jonka massa on kaksinkertainen ensimmäiseen tapaukseen verrattuna.

Sitten suoritetaan taas sama jarrutustesti kuin alussa jolloin autot kulkevat samalla tavalla rinta rinnan. Välitankoon ei kodistu mitään voimaa (paitsi pikkuruinen merkityksetön ilmanvastus).

Olisi vaikea kuvitella, että jarrutusmatka jälkimmäisessä tilanteesa poikkeasi ensimmäisestä, vaikka ajoneuvon massa oli kasvanut kaksinkertaiseksi.

Näin vauvatekniikan sivulla :))

Tähän aikaan vuodesta lehtiroska raiteilla pidentää junan jarrutusmatkaa huomattavasti.

Niin, hienoja yhtälöitä, mutta liukkaat lehdet tuhoavat kaikki hienot ideanne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäis olla niin pitkä juna että toinen pää Helsingissä ja toinen Rovaniemellä niin junan ei tarttisi liikkua ollenkaan,jäis onnettomuudet pois.

Nii matkustajat vois nousta Helsingissä junaan, kävellä junan toiseen päähän ja nousta Rovaniemellä pois.

Koska junan ei tarvitsisi liikkua niin ei kuluisi polttoainettakaan joten se olisi ekologinen.

Kätevää!

Ja junaan pääsisi joka asemalta kun se on pysähdyksissä joka asemalla.

Joo ja juna ei olis koskaan myöhässä😀

Eiköhän talvi yllättäisi VR:n tässäkin tapauksessa. Juna olisi ajallaan, mutta ovet olisivat pakkasen vuoksi jäätyneet kiinni.

Vierailija kirjoitti:

Ehkä nopeuksia alhaisemmaksi..

Vaikka juna kulkisi kirjaimellisesti kävelyvauhtia, eli 5 km/h, niin vaikkapa lastatulla tavarajunalla on massansa vuoksi silti paljon enemmän liike-energiaa, kun vaikka 200 km/h liikkuvalla henkilöautolla.

Että siinäpä voi vertailla, mitkä voimat ovat junalla törmäyksessä, kun jo 5 km/h kulkevan junan törmäys aiheuttaa paljon suuremmat törmäysvoimat, kuin se, että henkilöauto törmää 200 km/h. Puhumattakaan siitä, että junat usein menevät vielä siellä 100-200 km/h tuntinopeuksissa.

Vierailija kirjoitti:

Liike-energia on suoraan verrannollinen kappaleen massaan ja nopeuteen. Veturia, jolla on massa useita tonneja ja vauhtia ties mitä, ei ihan hetkessä pysäytetä vaikka lyötäisi jarrut pohjaan. Kitkavoimalta menee pienoinen (suuri) hetki tehdä työtä että se kuluttaa liike-energian loppuun.

Näin on, mutta liike-energian kaava on 1/2mv^2, eli massa kerrottuna puolella ja se kerrottuna vielä nopeuden neliöllä. Eli nopeuden kaksinkertaistuminen tarkoittaa silloin liike-energian nelinkertaistumista, jos massa pysyy samana. Eli summattuna: Nopeus vaikuttaa vielä enemmän liike-energiaan kuin massa.

Mutta toimii se toiseen suuntaankin. Eli kun nopeutta pudotetaan, niin ei tarvitse pudottaa läheskään puolta nopeudesta, että jarrutusmatka ja pysähtymismatka lyhenee puoleen. Tämän vuoksihan esim. autoliikenteessä saatetaan pudottaa joskus nopeusrajoituksia esim. 10-20 km/h ja varsinkin eri vuodenaikaan, koska vaikka tuo ehkä kuulostaa pieneltä, niin kun sitä katsoo liike-energian näkökulmasta, niin siinä on jo melko oleellinen ero.

Fysiiksntunneilla on sit nukuttu?