7lk. poikaa kiusattu jo syksystä asti. Koulua ei näköjään kiinnosta
Minulla on siis 13-vuotias poika, meni syksyllä siis yläasteelle. Mainitsen jo valmiiksi, että koko kaupungissamme/sen lähistöllä ei ole muita yläkouluja. Ala-asteella ei ollut mitään ongelmaa, mutta yläasteelle mentäessä (n. pari viikkoa koulun alun jälkeen) alkoi kiusaaminen. Poika on söpö, tunnollinen, sekä mukava ja ystävällinen kaikille. Hän on kuitenkin ihan loppuvuodesta syntynyt ja yksi koulun pienikokoisimmista pojista.
Jossain vaiheessa syyskuun ihan alkua huomasin, ettei poika halunnut enää käydä koulua. Aluksi hän oli ollut innoissaan ja aina tykännyt koulusta, joten tämä oli mielestäni kummallista. Kysyin pojalta, oliko sattunut jotain, mutta poika vastasi että häntä vaan väsyttää liikaa koska unirytmi sekaisin kesäloman takia. Ajattelin, että eipä siinä mitään, ihan ymmärrettävää kai, ja unohdin asian hetkeksi. Pian poika jatkoikin koulunkäyntiä ihan normaalisti, joten en osannut huolestua.
Syyskuun lopussa poika muuttui yhä ahdistuneemmaksi. Jaksoi silti käydä koulua, vaikka kysyin useaan kertaan, tapahtuiko koulussa jotain pahaa. Poika kielsi kaiken taas, ja sanoi olevansa vain stressaantunut läksyistä. Vähän tämän jälkeen tavaroita (esim. kuulokkeet ja kallis huppari) alkoi katoamaan. Kun kysyin siitä pojalta, sanoi, että oli itse hukannut ne joskus vapaa-ajalla. Noihin aikoihin poika alkoi lintsata usein, kävi n. pari-kolme päivää viikossa koulua.
Lokakuun alkupuolella poika tuli kotiin mustelmilla ja verisillä naarmuilla (kumpiakin siis ympäri kehoa aina kasvoista polviin ja käsivarsiin). Kysyin, että mitä tapahtui, ja poika väitti kaatuneensa välkällä asfaltille. Huolestuin kuitenkin, ja sanoin soittavani pojan luokanvalvojalle. Poika sanoi, ettei tarvitse, hän on ihan kunnossa. Silloin ajattelin, että jos tapahtuu vielä yksikin tämäntyyppinen asia, soitan heti lv:lle.
No heti seuraavalla viikolla poika tuli taas kotiin ihan hirveän näköisenä. Huppari ja farkut revenneinä, naama täynnä mustelmia ja poika oli muutenkin ihan itkuisen näköinen. Silloin sanoin, että nyt soitan heti lv:lle, ja poika hätääntyi ja sanoi, ettei saa, hän on ihan kunnossa. Soitin silti, ja lv sanoi ettei ollut ainakaan huomannut mitään erikoista tapahtuneen.
Hiukan tuon jälkeen pojan mieliala alkoi parantua, ja jaksoi käydä taas koulua lintsaamatta. Joulukuun alussa kuitenkin yhtäkkiä kerran poika tuli koulusta kotiin, eikä jäänyt juttelemaan minulle yhtään mitään. Meni vain suoraan huoneeseensa ja kuulin oven paukkuvan ja sen jälkeen alkoi kuulua itkua (poika itkeetosi harvoin). Menin koputtamaan oven taakse että onko kaikki hyvin, sanoi että joo ja käski minun häipyä.
Tuon jälkeen poika alkoi saada jatkuvasti jonkinlaisia paniikki- ja hysteerisiä itkukohtauksia. Eikä käynyt enää ollenkaan koulua ennen joululomaa. Olin monta kertaa yhteydessä opettajiin ja jopa rehtoriin, mutta sieltä vaan vakuuteltiin että koko luokka on pojan kanssa kavereita eikä mitään kiusaamiseen viittaavaakaan ole huomattu.
JATKUU
Kommentit (30)
Jos mitenkään mahdollista, niin olisi hyvä pojan päästä toiseen kouluun. Tietenkään ei sekään lupaa, ettei kiusaaminen alkaisi uudelleen. Asia pitäisi kyllä saada selville, mitä on tapahtunut ja keitä siellä taas ovat ne pääkiusaajat. Suomeksi sanottuna kunnon saarna tuollaisesta, kiusaaminenkin on rikos. Nää kiusaamistapaukset on yläasteella ihan helvetillisiä. Itselle yläaste oli raastavaa selviytymistaistelua, eikä ne asiat nyt lukiossakaan ole miksikään parantuneet, koska en saanut apua †arpeeksi aikaisin.. Meillä oli tyttövaltainen luokka, ja tytöt osaavat olla ihan yhtä ilkeitä ilman väkivaltaakin kuin pojat. Mutta ei silloinkaan koulu osannut eikä ottanut asiaksi puuttua mihinkään. Päinvastoin, vältteli kaiken tavoin. Olisi hyvä, jos poika pääsisi puhumaan asioista jollekin ammatin osaavalle, psykologi, kuraattori. Jos ne alkavat vaan patoutumaan, se varmasti pilaa pojan ja perheen elämän.
Jos koulu ei pysty järjestämään turvallista opiskeluympäristöä, ottaisin seuraavaksi yhteyttä poliisiin. Kiusatuksi tuleminen on helvetillistä kärsimystä enkä voisi kuvitella antavani lapseni kokea samaa piinaa, jota itse yläkoulussa koin.
Tilanne täytyy eskaloida. Jos opettaja ei auta, rehtori, jos reksiä ei kiinnosta, koulutoimen johtaja tms. Kysy reksiltä kenelle hän raportoi. Henkilö löytyy kyllä. Olen itse käynyt tällaisen prosessin läpi kun lapsi oli päiväkodissa.
Tärkeää on, että et mene lapsen kanssa neuvottelemaan / sovittelemaan kiusaajien kanssa. On lapselle liikaa, että hänen pitäisi kiusaajien ja mahdollisesti heidän vanhempiensa kuullen kertoa tapahtumista. Lapsi vaikenee ja koulu myhäilee, että eihän tässä sitten mitään.
Koulu voi kysyä, mitä heidän pitäisi sinun mielestäsi tehdä asialle. Jos he eivät selviä työstään, heidän on käännyttävä esimiestensä puoleen. Älä ota vastuuta asian ratkaisemisesta vaikka sitä yritetään sinulle työntää.
On paikkoja, jonne yhteiskuntaan soveltumatomat yksilöt voidaan eristää. Koulun tehtävä on huolehtia tästä.
Vaadi, vaadi ja vaadi. Toimi lapsen puolesta välittäjänä, riittää kun hän puhuu sinulle.
Tsemppiä, hali.
Tää on provo. Missään, ei missään koulussa suhtauduta tänä päivänä tollalailla äidin yhteydenottoihin. Olen itse ope ja oma lapseni oli toisessa koulussa kiusattuna. Tiedän tasan tarkkaan kuinka koulut nykypäivänä kiusaamisasioihin puuttuvat. Ja ne puuttuvat eivätkä vähättele.
Aika sinisilmäinen äiti olet ollut, kun olet uskonut poikasi selityksiä. Tilanne on päässyt poikasi pimityksen takia aivan liian pitkälle. Muistathan, että yläkoululaiset osaavat hienosti kiusata niin, että kukaan aikuinen ei varmasti näe.
Ensimmäiseksi tehdään rikosilmoitus kaikista pahoinpitelyistä. Korvausvaatimukset varastetusta omaisuudesta ja lastensuojeluilmoitukset kaikista pahoinpitelyihin osallistuneista.
Älä ole nössö vaan puolusta poikaasi, kun poikasi ei itse siihen kykene.
Toiseksi hankit pojalle keskusteluapua koulupsykologilta. Riittävän pitkä jakso säännöllisiä tapaamisia.
Toimi heti.
Tekisin kyllä kaikkeni (laillisin keinoin), että lapsellani olisi hyvä olla. Tuollainen kiusaaminen voi aiheuttaa elinikäiset henkiset vammat ja kukaan ei sellaista ansaitse.
Poliisiin ottaisin ihan ensimmäiseksi yhteyttä, kun kerran koulu ei ole halukas hoitaa asiaa millään tavoin. Ja vaikka lähellä ei ole toista yläkoulua, miettisin jopa muuttamista toiselle paikkakunnalle, että lapsi pääsisi toiseen kouluun ilman mahdottoman pitkiä koulumatkoja. Kyse on kuitenkin lapsesta ja tämän elämästä sekä tulevaisuudesta.
Saattaisinpa jopa nostaa somemyrskyn asiasta, vaikka kuinka tulisin leimatuksi viikon mielensäpahoittajaksi tämänkaltaisilla aikuiskiusaajien palstoilla.
Ota yhteys niihin motoristeihin jotka tekevät missiotaan kiusattujen puolesta ja jutteleppa heidän kanssa.
Miksi sitä tarpeellista rikosilmoitusta ei ole tehty jo heti kun sait tietää pahoinpitelyistä? Jos miehesi olisi pieksetty työpaikalla olisitten varmasti tehneet rikosilmoituksen. Miksi lapsen kohdalla ette ole jo toimineet.
Älä ole avuton vaan toimi oikein.
Hetkinen! Ensinnäkin syytän nyt sinua siitä, että miten ihmeessä itkut ja vaatteiden repeämiset sekä mustelmat jää sinulta alunperin selvittämättä. Sinun olisi pitänyt syksyllä painaa tilanne jo loppuun asti.
Toiseksi sinä et saa niellä koulun selityksiä. Vaadit sinne palaveria heti, rehtori paikalle ja kuraattori. Kerrot tuon kaiken, jota kerroit meillekin. Mitään poliisia lasten tekemisiin heti aleta sotkemaan, johan niillä muutakin työtä on. Ensin koulu töihin. Ja jos se ei auta, niin sitten lasu ja vaikka rikosilmoitus.
Jos poika ei kerro nimiä, niin mitä ihmettä tuossa voi tehdä? Kummallista sysätä vastuuta koululle pojasta, joka itse vakuuttaa, että mitään ei ole tapahtunut. Totta kai hänen velvollisuutensa on tukea asian selvittämistä omassa ongelmassaan.
Itsepähän sitten on tiensä valinnut. Miksi suojella ottamalla koulusta pois, en minä ainakaan niin tekisi.
Ei posiikaan lähde kuulustelemaan koko koulua, kun ei mistään tuon vakavammasta ole kyse ja uhri on yhteistyöhaluton.
13-vuotias ei ole mikään pikkulapsi, vaan kantaa itsekin vastuuta tilanteistaan.
Rikosilmoitukset
Ja
Lasut kiusaajista
Koulu tekee rikosilmoituksen aina, jos on fyysistä kiusaamista. Sosiaaliviranomainen ottaa yhteyttä kiusaajien koteihin ja tekee tarvittaessa lastensuojeluilmoituksen. Jos näin ei ole toimittu, en usko, että asiamenee näin kuin meille on kerrottu. Koulu ei voi toimia, kuten AP kertoo.
Yläkoulun opettaja
Vierailija kirjoitti:
Miksi sitä tarpeellista rikosilmoitusta ei ole tehty jo heti kun sait tietää pahoinpitelyistä? Jos miehesi olisi pieksetty työpaikalla olisitten varmasti tehneet rikosilmoituksen. Miksi lapsen kohdalla ette ole jo toimineet.
Älä ole avuton vaan toimi oikein.
Ai vaimo raahaisi puhumattoman miehen poliisiasemalle? Lievät pahoinpitelyt ovat asianomistajarikoksia, joihin poliisi ottaa kantaa vain jos asianomainen ITSE tekee ilmoituksen ja antaa ne tiedot tapahtumasta, jotka hänellä on.
Vierailija kirjoitti:
Koulu tekee rikosilmoituksen aina, jos on fyysistä kiusaamista. Sosiaaliviranomainen ottaa yhteyttä kiusaajien koteihin ja tekee tarvittaessa lastensuojeluilmoituksen. Jos näin ei ole toimittu, en usko, että asiamenee näin kuin meille on kerrottu. Koulu ei voi toimia, kuten AP kertoo.
Yläkoulun opettaja
Ei koulu voi tehdä rikosilmoitusta, jos uhri ei raportoi kiusaamisesta tai siitä ei ole muuten selkeää näyttöä.
Tässähän tapauksessa uhri jopa kieltää kaiken.
Eikä muutenkaan koulu ole mikään rikosilmoitusautomaatti. Kyllä ilmoitukset ovat ensisijaisesti rikoksen kohteen asia.
Aika pitkään olet katsellut tilannetta. Jos oma lapseni tulisi ryvettyneenä kotiin ja itkeskelisi, niin en kyllä jättäisi rauhaan ennen kuin kertoisi kaiken. Saman tien myös opettajalle viestiä, että missä mennään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulu tekee rikosilmoituksen aina, jos on fyysistä kiusaamista. Sosiaaliviranomainen ottaa yhteyttä kiusaajien koteihin ja tekee tarvittaessa lastensuojeluilmoituksen. Jos näin ei ole toimittu, en usko, että asiamenee näin kuin meille on kerrottu. Koulu ei voi toimia, kuten AP kertoo.
Yläkoulun opettaja
Ei koulu voi tehdä rikosilmoitusta, jos uhri ei raportoi kiusaamisesta tai siitä ei ole muuten selkeää näyttöä.
Tässähän tapauksessa uhri jopa kieltää kaiken.
Eikä muutenkaan koulu ole mikään rikosilmoitusautomaatti. Kyllä ilmoitukset ovat ensisijaisesti rikoksen kohteen asia.
Kyllä koulu tekee rikosilmoituksen aina, kun koulussa on tehty fyysistä väkivaltaa ja asiasta tulee tieto koululle joltain luotettavalta taholta, kuten esim tässä tapauksessa lapsen huoltajalla. En ymmärrä mitä tarkoitat rikosilmoitusautomaatilla. Se on virkavelvollisuus, jos näin on käynyt.
Yläkoulun ope
Apua, tilanne on saanut valualiian pitkälle. Nyt yhteys viranomaisiin ja heti. Ihmettelen, jos koulu ei ole puuttunut lisääntyneisiin poissaoloihin. Miten olet kuitannut poissaolot? Oletko kertonut totuuden poissaolojen syistä? Luulisi luokanvalvojan jo ihmetelleen asiaa ja tuoneen esiin huolensa oppilashuoltoryhmälle.
JATKO:
Tammikuussa joululoman jälkeen poika meni taas kouluun, mutta vastahakoisen tuntuisesti. Hän tuli kuitenkin kotiin kesken kaiken, eikä mennyt enää loppuviikosta. Seuraavalla viikolla poika alkoi käydä koulua säännöllisesti. Hän vaikutti voivan hiukan paremmin. Fyysisiä vammoja ei enää näkynyt.
Maaliskuun alussa/helmikuun lopussa kaikki itku- ja paniikkikohtaukset tulivat takaisin. Yksi yö, kun poika itki, vaadin kertomaan että mitä siellä koulussa oikein tapahtuu. Silloin poika ensimmäistä kertaa sanoi, että häntä kiusataan ja on kiusattu koulun alusta saakka.
Kiusaajat ovat hänen mukaansa suurimmaksi osaksi ysiltä ja kasilta, mutta kiusaamisessa on mukana myös jonkinverran seiskoja (nimiä hän ei kuitenkaan kertonut).
Pojat kuulemma hakkaavat ja varastavat/piilottavat tavaroita sekä haukkuvat. Kuulemma kerran liikuntatunnilla joku pojista (tällä kertaa samanikäinen ja jopa pienikokoisempi kuin oma poikani) oli jopa kuvannut videota kun poikani vaihtoi vaatteita, mutta sen huomattuaan poikani oli uhannut vetää turpaan tätä kuvaajapoikaa ja tämä olisi sen jälkeen poistanut videon.
Tytöt (omanikäiset, kuulemma vanhemmat tytöt eivät kiusaa poikaani eivätkä ole koskaan kiusanneetkaan) taas poikani mukaan kiusaavat siten, että he tulevat usein lääppimään poikaani ottamalla kiinni hänen takapuolestaan tai koskemalla haaroväliin. Tästä en tiedä, että onko tämä kiusaamista vai meneekö jopa seksuaalisen ahdistelun puolelle.
Kysyin myös pojalta, että mitä oli tapahtunut silloin joulukuussa, mutta siitä hän kieltäytyi kokonaan puhumasta.
Seuraavana päivänä poikaa selvästi harmitti se, että oli kertonut kiusaamisesta ja sanoi, etten saisi soittaa koululle. Soitin silti, ja kuulemma koulussa ei ole ikinä tapahtunut mitään tällaista ja jos olisi, niin varmasti joku olisi tullut kertomaan. Kun kerroin siitä, mitä tytöt tekevät, koulu kuittasi asian niin, että kyseessä taitaa olla vain harmiton ihastus.
Nyt olen ottanut poikani pois koulusta, koska hänen turvallisuutensa on minulle tärkeintä. Mutta mitä ihmettä teen nyt tuon koulun kanssa? Alan mennä epätoivoiseksi.