Lue keskustelun säännöt.
Miten psyykata itsensä ihastumaan/rakastumaan sellaisiin miehiin, joihin ei tunne vetovoimaa?
31.07.2025 |
Jos kuvitellaan sellainen tilanne, että teillä olisi vaikka sanotaan 33-vuotias siskon-/veljentyttö (tai joku muu läheinen nainen), joka on itse kasvanut lapsena alkoholistiperheessä. Hän kuitenkin itse on raitis ja uskovainen. Hän on analysoinut aiempia parisuhteitaan ja todennut, että kaikki hänen parisuhteensa ovat olleet huonoja. Häntä on kohdeltyu huonosti, käytetty taloudellisesti hyväksi ja hänen poikaystävät eivät todellakaan ole olleet mitään kunnon kumppaniainesta, vaan heillä on ollut elämänhallintaongelmia, köyhyyttä, alkoholin suurkulutusta jne. Hän on tehnyt päätöksen, että hän tästä lähtien tapailee ainoastaan ns. kunnollisia miehiä. Hän onkin treffaillut ja tapaillut aivan ihania miehiä, jotka kohtelevat häntä hyvin ja ovat ihan erilaisia kuin hänen aiemmat poikaystävät. Hänellä on kuitenkin se ongelma, että hän ei tunne mitään "kemiaa" tai vetovoimaa näitä mukavia miehiä kohtaan. He tuntuvat enemmänkin kavereilta kuin romanttisilta seurustelukumppaneilta. Siksi hän on antanut pakit useille mukaville miehille. Kun hän on aiemmin alkanut tapailla ex-poikaystäviä , on hänelle heti alussa tulltu sellainen olo, että "jalat meni alta" ja tuntenut selittämätöntä vetovoimaa ja kemiaa näitä miehiä kohtaan. Kuitenkin heidän kanssaan lopputuloksena on ollut Grande Katastrof.
Mikä siis neuvoksi? Mitä tämän naisen kannattaisi tehdä, että hän jatkossa viehättyisi näistä kunnollisista miehistä?
Kommentit (40)
Kyseessä on traumamalli eli ei tarvitse kieltää itseltään vaan miettiä miksi saa nautintoa vain sadistisesta kohtelusta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tapailet ja odottelet sitä kemiaa. Väkisin ei kannata yrittää.
No ei kukaan tunne vetovoimaa ketään kohtaan vain siksi että joku on niin kunnollinen. On niissä kunnollisissakin miehissä ihan valtava variaatio erilaisia luonteita, temperamentteja ja tapoja kommunikoida.
Riittävästi kun etsii niin kyllä niissäkin jonain päivänä tulee vastaan se joka kolahtaa.
Sellainen ikuisuuskysymys.
Jos kasvaa väkivallan keskellä, se väkivalta on ihmisen koti. Vielä aikuisenakin. Myös väkivaltainen koti symboloi turvaa ja psykopaatti on turvallisen vanhemman malli.
Seksuaalisuus on onneksi irti tästä kaikesta. Kannattaa lähteä rohkeasti tapaamaan sellaisia miehiä, joihin tuntee vetoa ja tietää, ettei ole tällaista vaaraa. Saattaa yllättyä siitä, että sen kuvion saakin rikki. Jos tekee valinnan järjellä, se tahtoo mennä pieleen. Se psykotyyppi löytyy myös niistä paremmista miehistä.
Sen sijaan, että yrittää vetää hyviä miehiä mukaan omaan sekavaan persoonaansa ja samalla uskottelee itselleen tuntevansa heihin vetovoimaa, kannattaisi ensin pysähtyä miettimään omia ajatus- ja käyttäytymismallejaan. Kliseistä tai ei, mutta sanonta siitä, että ensin täytyy oppia rakastamaan itseään ennen kuin voi rakastaa muita, pitää aika hyvin paikkansa. Kun aidosti rakastaa ja hyväksyy itsensä, ei enää suostu siihen, että itseä kohdellaan huonosti eikä myöskään vedä muita mukaan keskeneräisiin ongelmiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä neuvoisin, että kannattaa jatkaa tapailua, vaikka mies tuntuukin vain kaverilta. Ei romanttisten tunteiden tunteminen ole välttämätäntä parisuhteeseen. Parisuhteessa voi olla, vaikka ei tulisikaan syvempiä romanttisia tunteita tai jos seurustelukumppani tuntuu vain kaverilta.
Ei ihastumista voida pakottaa. Olet vaan valikoivampi ja et valitse kumppania pelkästään sen vetovoiman perusteella vaan odotat miestä, joka on sekä vetovoimainen että kunnollinen. Toki se vähentää mahdollisia kumppaniehdokkaita mutta ei kunnollinen ole synonyymi tylsyydelle. Ei kukaan varmaan menisi Keanu Reevesiä sanomaan tylsäksi vaikka häntä pidetään kaikin puolin kunnollisena miehenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisit nostanut sen eilisen sepustuksesi, ei joka päivä tarvitse kirjoittaa uutta.
Vierailija kirjoitti:
Tapailet ja odottelet sitä kemiaa. Väkisin ei kannata yrittää.
Tämä. Ihan turha yrittää kusettaa itselleen mitään, mikä ei tunnu oikealta. Lopulta olet vain tyytymätön ja ahdistunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olisit nostanut sen eilisen sepustuksesi, ei joka päivä tarvitse kirjoittaa uutta.
se poistettiin ennen kuin keskustelu ehti kunnolla alkaakaan
ap
Vierailija kirjoitti:
Ei ihastumista voida pakottaa. Olet vaan valikoivampi ja et valitse kumppania pelkästään sen vetovoiman perusteella vaan odotat miestä, joka on sekä vetovoimainen että kunnollinen. Toki se vähentää mahdollisia kumppaniehdokkaita mutta ei kunnollinen ole synonyymi tylsyydelle. Ei kukaan varmaan menisi Keanu Reevesiä sanomaan tylsäksi vaikka häntä pidetään kaikin puolin kunnollisena miehenä.
Hyvin sanottu.
Valikoima tosiaan kutistuu lähes olemattomiin, mutta tämä on sellainen asia, missä ei kannata uhrata itseään. Se kierre pitää saada poikki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisit nostanut sen eilisen sepustuksesi, ei joka päivä tarvitse kirjoittaa uutta.
se poistettiin ennen kuin keskustelu ehti kunnolla alkaakaan
ap
Ai, no sitten. Mikä ihme siinäkin sitten jotakin suututti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hankalaa josko mahdotonta. Olen itse madaltanut rimaa.... tai oikeesti muutaman kerran otin koko riman pois ja yritin kehitellä tunteita lyhkäsiin vähän puoleisiin miehiin joilla oli orastava kalju tai pömppömaha ja olut maistui, hikikin haisi joskus. Hyi vit...u. seuraus kranttuurestani on se et olen sinkku edelleen 55v, mutta en voi sille mitään että jos en saa ulkoisesti silmääni miellyttävää miestä niin en ole sitten kenenkään kanssa. En voi olla fyysisessä kontaktissa miehen kanssa joka ei vetoa minuun millään tasolla vaikka ihan mukava tyyppi olisikin.
Ei mitenkään, ellet sitten vaan ole ns väkisin ja ajan kanssa totut henkilöön joka ei vetoa sinuun mitenkään.
Luulet että kemia on sama kuin rakkaus, et voisi olla enempää väärässä.
Mitä ihmettä?
Ketjussa ei ole vielä kertaakaan sanottu maagista sanaa....
...(rumpujen pärinää)...
...JÄNNÄMIES
No nyt on!
Vierailija kirjoitti:
Minä neuvoisin, että kannattaa jatkaa tapailua, vaikka mies tuntuukin vain kaverilta. Ei romanttisten tunteiden tunteminen ole välttämätäntä parisuhteeseen. Parisuhteessa voi olla, vaikka ei tulisikaan syvempiä romanttisia tunteita tai jos seurustelukumppani tuntuu vain kaverilta.
No silloinhan tämä ei ole parisuhde vaan kaverisuhde.
Jännämies, renttu, pelimies. Siinä naisen ihastuksen kohteet. Kilttimies ei kuulu siihen.
Ainakin itse sanoisin, että jatkossa jos vielä alat seurustella sellaisen miehen kanssa, joka on ihan idiootti tai muuten tyhmä, niin älä tule minulle valittamaan, varsinkin jos tarjolla olisi ollut joku kiva ja kunnolinen mies.