Miksi te äidit haluatte lapset n. 2vuoden ikäerolla ts. heti peräperää?

Samoin itse haluan, että pikkulapsivaihe on tosiaan yksi vaihen elämässämme, ei niin, että niitä on monia. Tällä hetkellä meillä on 2 lasta, joilla ikäeroa 2v4kk. Tosi sopiva ikäero mun mielestä.

Mieheni kanssa halutaan useampi lapsi, joten miksikä ei tehtäis niitä perätysten. Ja kun lapset tehdään perätysten, on jotenkin luonnollisempaa, että jompi kumpi vanhemmista jää kotiin lapsia hoitamaan. Aluksi tietysti on vaikeaa, mutta kun aikaa kuluu ja lapset kasvaa, niin sitten voi alkaa suunnittelemaan toisenlaista elämää työurineen jne.



Jotenkin 6 vuoden ikäerolla sitä joutuis aloittamaan aina alusta. Just kun on saanut elämän pyörimään esim. kropan kuntoon, omat harrastukset, työt jne, niin sit uudestaan pitäisi aloittaa raskaudet, imetykset, vaipanvaidot, laihduttamiset jne..



Nyt kun olen ollut kotiäitinä noin 4 vuotta ja kolmas tulossa olen oppinut tähän kotiäidin elämään ja rytmiin. Ensimmäinen vuosi oli vaikein, mutta siitä kun selvisi, niin on oppinut nauttimaan tästä kotiäitiydestä. Vielä on matkaa edessä muutamia vuosia ja en kadu yhtään, että jäin kotiin lapsia hoivaamaan. Itse olen tosi rikkinäisestä perheestä ja minulle on tärkeää, että pystyn antamaan lapsilleni turvallisen ja mukavan ympäristön kasvaa. Oikein tämmöisen vanhanaikaisen mallin, jossa äiti on kotona ja isä käy töissä.



Yksi hyvä puoli on myös se, että lapsista on seuraa toisilleen. Itselläni on sisar ja kyllä hän on ollut aina minulle hyvin tärkeä sekä lapsuudessa että aikuisuudessa. Myös miehelläni näin. Tässäpä näitä syitä, mitä nyt äkkiseltään tuli mieleen.

toisaalta hyvä ikäero, mutta olisin halunnut n.2-2½ ikäerolla. Toisaalta en ole koskaan ajatellut, että lapset tehdään toisten seuraksi, jos toista lasta ei olisi tullutkaan, on lapsellani paljon kavereita, joiden kanssa leikkiä muutenkin ja tietenkin leikkii edelleenkin. Mikä on teidän mielestä muuten suuri ikäero. Musta yli 5 vuotta, ja lyhyt alle 2 vuotta.

oma sydän sanoo, että toinen lapsi tulisi lyhyellä ikäerolla, mutta mies on kylmä ja vastaa aina että EI -suuttuu vielä päälle :( Siis ei mies varmaan vaihtamalla parane, mutta mä alan olla ihan loppu tän asian kanssa ja mies on oikeasti vaan tosi tyly ja tunteeton. Sydän särkyy :' (

Olisi voinut olla vähemmänkin, mutta kun ei tärppää niin ei tärppää:-)



Itse koin lapsena pienen ikäeron kivaksi, leikimme veljeni kanssa paljon yhdessä ja samaa toivoin lapsilleni.

Tottakai raskausaika ja kuopuksen ensimmäinen vuosi olivat vaikeita, mutta kun ei vaadi itseltään liikaa, kyllä se siitä.



Kolmaskin on toiveissa, elämäntilanne ei ikävä kyllä antanut myöten samalle pienelle ikäerolle.

Vierailija:

oma sydän sanoo, että toinen lapsi tulisi lyhyellä ikäerolla, mutta mies on kylmä ja vastaa aina että EI -suuttuu vielä päälle :( Siis ei mies varmaan vaihtamalla parane, mutta mä alan olla ihan loppu tän asian kanssa ja mies on oikeasti vaan tosi tyly ja tunteeton. Sydän särkyy :' (

Lapset ovat ihania!!! Rakastan katsella kun he leikkivät keskenään, riitelevät, jakavat ja ennenkaikkea rakastavat!!!