Lue keskustelun säännöt.
Vertaistukea ja ajatusten vaihtoa? Kun raskaaksi tuleminen kestää
28.02.2024 |
Onko täällä muita, jotka ovat yrittäneet raskautta jo jonkin aikaa ja haluaisivat jakaa jotain ajatuksiaan asiasta? Ainakin itse kaipaisin vertaistukea. Me emme ole mieheni kanssa kertoneet raskauden yrittämisestä kenellekään (koska haluamne välttää ulkopuolisia paineita ja kyselyitä) ja siksi tunnen oloni välillä todella yksinäiseksi tämän asian kanssa. Voin puhua yrityksestä vain mieheni kanssa ja hän on kyllä ymmärtäväinen, jaksaa kuunnella ja puhua, mutta hän ei selvästikään koe tätä odotusta ja epätietoisuutta yhtä raskaasti kuin minä. Hän uskoo edelleen vahvasti , että kyllä se siitä pian. Minulla usko rakoilee ja epätoivo hiipii kuukausi kuukaudelta.
Nyt olemme siis yrittäneet 9 kk. Juuri tänään alkoi kuukautiset eli taas yksi kierto takana, jossa ei tärpännyt. Tiedän, että 9 kk on lyhyt aika joidenkin yritykseen nähden, mutta minulle tämäkin tuntuu jo tosi raskaalta. Etenkin, kun olemme miehen kanssa tiettävästi terveitä, kummallakaan ei mitään sairauksia, elämme terveellisesti, minulla on säännöllinen kierto eikä mitään gynekologisia vaivoja jne. En käsitä, miksi en tule raskaaksi ja olen peloissani siitä, että meillä paljastuukin jokin vakava lapsettomuusongelma.
Tässä prosessissa kaikkein raskaimmaksi jq pelottavimmaksi koen epätietoisuuden. Jos saisin jollain kristallipallolla tietää, että tulen raskaaksi vaikka vuoden päästä, niin vaikka se olisi pitkä aika, tuo tieto helpottaisi todella paljon. Nyt on täysi epätietoisuus, että jäämmekö ikuisesti lapsettomiksi.
Elämäni pyörii tämän ympärillä ja tuntuu että pää hajoaa kohtaa. Olisiko täällä ketään vertaisia? Tähän ketjuun saa puolestani tulla, oli yritystä takana sitten vähän tai paljon. Kerro jotain mitä haluat tilanteestanne ja ajatuksistasi. Kiitos <3
Kommentit (18)
En lukeudu vielä pitkään yrittäneisiin, koska meillä on vasta 3 kk yritystä takana, mutta jo tässä ajassa samaistun täysin ajatuksiisi ap. Olen aina ollut ahdistusherkkä ihminen ja nyt kun raskaus ei ole onnistunut 3 kk:ssa, olen jo lähestulkoon paniikissa enkä pysty ajattelemaan muuta kuin sitä että saammeko koskaan lasta ja miksi en raskaudu. Olen saanut jo paniikkikohtauksia sen takia, kun päässäni alkavat pyörimään ajatukset lapsettomuudesta.
Sitten sanotaan, että stressi ei ole hyväksi ja pitäisi pysyä rentona. Miten pysyä rentona kun kyse on kirjaimellisesti elämän suurimmasta toiveesta? Yritän tehdä mukavia asioita ja pitää huolta terveydestä ym. mutta huomaan, että en oikein jaksa keskittyä mihinkään muuhun eikä mikään kiinnosta paitsi lapsen yritykseen liittyvät asiat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Syöthän jo tässä vaiheessa äitiysvitamiineja, jotka sisältävät foolihappoa? Entä tikutatko ovulaatiota tai tunnistatko ne? Lisäksi voisit kokeilla vielä Maca-jauhetta.
Oletteko jo käyneet yksityisellä lapsettomuus/hedelmällisyystutkimuksissa? Me käytiin miehen kanssa jo kun oltiin vasta 5kk yritetty koska haluttiin tietää onko jotain ongelmia vai ei. Ja kaikki olikin hyvin ja lapsi sai alkunsa tutkimusten jälkeen seuraavasta kierrosta. Mutta kannattaa mennä oman mielenrauhan takia ja jos onkin jotain ongelmia niin pääsette aloittamaan hoitoja heti. Turha liian pitkään odotella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensimmäistä yritettiin 2v. Toista 3v. Toista yrittäessä käytiin tutkimuksissa toteamassa ettei kummassakaan ole mitään selittävä vikaa. Turhauttavaa aikaa. Tsemppiä, joskus se vaan saattaa kestää!
Vierailija kirjoitti:
Oletteko jo käyneet yksityisellä lapsettomuus/hedelmällisyystutkimuksissa? Me käytiin miehen kanssa jo kun oltiin vasta 5kk yritetty koska haluttiin tietää onko jotain ongelmia vai ei. Ja kaikki olikin hyvin ja lapsi sai alkunsa tutkimusten jälkeen seuraavasta kierrosta. Mutta kannattaa mennä oman mielenrauhan takia ja jos onkin jotain ongelmia niin pääsette aloittamaan hoitoja heti. Turha liian pitkään odotella.
Juuri näin. Tämä on hyvä neuvo. Oma tyttäreni teki miehensä kanssa myös näin. Saivat mielenrauhan tutkimuksista ja pian sen jälkeen vauva saikin alkunsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Syöthän jo tässä vaiheessa äitiysvitamiineja, jotka sisältävät foolihappoa? Entä tikutatko ovulaatiota tai tunnistatko ne? Lisäksi voisit kokeilla vielä Maca-jauhetta.
Syön äitiysmonivitamiinia, aloitin sen siinä kohtaa kun raskautta alettiin yrittää. Ovulaatiota en ole koskaan tikuttanut, mutta harrastamme seksiä melko rutiinilla läpi kierron 2 päivän välein (pl. kuukautiset), joten olen ajatellut, ettei ovulaation testaaminen ole tarpeen kun siittiöitä pitäisi olla aina ns. saatavilla. Maca-jauhetta en olekaan koittanut. Mitä se tekee? Ap
Vierailija kirjoitti:
Oletteko jo käyneet yksityisellä lapsettomuus/hedelmällisyystutkimuksissa? Me käytiin miehen kanssa jo kun oltiin vasta 5kk yritetty koska haluttiin tietää onko jotain ongelmia vai ei. Ja kaikki olikin hyvin ja lapsi sai alkunsa tutkimusten jälkeen seuraavasta kierrosta. Mutta kannattaa mennä oman mielenrauhan takia ja jos onkin jotain ongelmia niin pääsette aloittamaan hoitoja heti. Turha liian pitkään odotella.
Emme ole vielä käyneet, ajatuksemme on ollut että vuoden kohdalla tutkimuksiin jos ei ole onnistunut. Gynekologi sanoi minulle, että vuosi on vielä normaali yritysaika. Mutta voisihan se olla hyvä jo aiemminkin käydä. Voisitko kertoa jotain noista tutkimuksista missä te kävitte, mitä siihen sisältyi, mitä maksoi jne.? Kiitos! Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko jo käyneet yksityisellä lapsettomuus/hedelmällisyystutkimuksissa? Me käytiin miehen kanssa jo kun oltiin vasta 5kk yritetty koska haluttiin tietää onko jotain ongelmia vai ei. Ja kaikki olikin hyvin ja lapsi sai alkunsa tutkimusten jälkeen seuraavasta kierrosta. Mutta kannattaa mennä oman mielenrauhan takia ja jos onkin jotain ongelmia niin pääsette aloittamaan hoitoja heti. Turha liian pitkään odotella.
Emme ole vielä käyneet, ajatuksemme on ollut että vuoden kohdalla tutkimuksiin jos ei ole onnistunut. Gynekologi sanoi minulle, että vuosi on vielä normaali yritysaika. Mutta voisihan se olla hyvä jo aiemminkin käydä. Voisitko kertoa jotain noista tutkimuksista missä te kävitte, mitä siihen sisältyi, mitä maksoi jne.? Kiitos! Ap
Ovumiassa käytiin ja siihen kuului yhteinen ensikäyntitapaaminen lääkärin kanssa ja gynekologinen tutkimus, verikokeet mulla eli AMH ja progesteroni hormonijutut ja miehellä spermanäyte. En muista tarkkaa hintaa mutta joitakin satasia koko juttu, ehkä 200-400 euroa tai jotain sinne päin?
Täällä toinen pitkään yrittänyt, 2 vuotta takana. Minulla endometrioosi ja miehellä tavallista alempi siitiöiden määrä (mutta siittiöitä kuitenkin on) eli meillä ikäänkuin tuplavaikeus. Meillä on IVF- hoito alkamassa ensi kuussa. Voi sanoa että elämä on pyörinyt raskauden yrityksen ympärillä viime vuodet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä pari linkkiä keskustelufoorumeille:
https://keskustelu.kaksplus.fi/keskustelu/lapsen-saaminen.10054/
https://forum.vau.fi/forums/lapsettomuus.141/
Suosittelen myös tutkimuksia jo tässä vaiheessa, jotta saatte mielenrauhan tai vahvistuksen sille, että edessä saattaa olla lapsettomuushoidot. Lapsettomuustutkimuksissa tehdään mm. ultraus, munatorvien aukiolotutkimus, selvitetään hormonitasot ml. AMH-mittaus ja kilppariarvot sekä tehdään sperma-analyysi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Elämässä on paljon muutakin kuin lapset, mä en ymmärrä minkä ihmeen takia joku elää jonkun lapsi haaveen ympärillä. Osta koira, matkustele, perusta oma yritys... vaikka tulee raskaaksi raskaus voi keskeytyä, lapsi voi vaikka olla vammainen tai sairastua vakavasti, jopa kuolla, ei se elämä lapsen kanssa ole aina pelkkää onnea ja miten moni suhde päätyy eroon lapsen tultua ja vanhemmat oppivat vihaamaan toisiaan... se vauvakuume johtuu vain hormooneista älä tee siitä itsellesi pakkomiellettä.
Hep täällä samat! mitenköhän ap:lla menee?
Puoli vuotta yritetty ja taas menkkakivut alkaa voimistua, ja sitä myöden vitutuskäyräkin kohoaa. Toissapäivänä olin jo niin varma, että tällä kertaa onnistui.
Ääripäästä ääripäähän seilataan, optimismista syvimpään epätoivoon =( ei tunnu kivalta seurata kavereiden raskauksia, koska olen tosi kateellinen heille.
Muuttuiko teidän seksi jotenkin, kun aloitte yrittää? Täällä käynyt niin, että panot painottuu enimmäkseen ovulaatioviikolle ja kaikki muu seksi on "turhaa" ja vähän laiskaa sen vuoksi.
1 vuosi yritystä, tutkimukset toinen vuosi, lopputulema et tule saamaan lasta. Tässä kohtaa kerrottava, että aika oli 80- luku , jolloin kaikki kikka kakkoset eivät olleet käytössä ainakaan julkisella . Ehdotin mm.siittiöiden vientiä kohtuun , koska liikkuvuudessa oli ongelmia tms. Vastaus oli , että ei sellasta tehdä . Raskaaksi sitten kuitenkin tulin 3 vuotta myöhemmin . Prosessi kesti 6 vuotta ehkäisyn lopettamisesta lapsen syntymään.
En muista enää miten nuo vuodet " tuomion" jälkeen elettiin, mutta ei mitenkään joka kuukausi epätoivossa ehkä lähinnä näin tää nyt meni asenteella.
Minulla tuo on nyt jo onnellisesti takana mutta muistan ne epätoivon tunteet elävästi edelleen.
Joka kuukausi kuukautisten alkaminen oli kuin pieni kuolema. Mies yritti tukea, mutta ei voinut ymmärtää miltä tuntui kun oma keho petti kuukausi kuukauden perään
Me menimme lapsettomuusklinikalle tutkimuksiin 1,5vuoden lapsettomuuden jälkeen. Kaikki mahdolliset tutkimukset tehtiin ja syy lapsettomuuteen jäi selittämättäksi. Se tuntui tosi pahalta. Jotenkin uskoin että olisi helpompi hoitaa kun olisi selkeä syy.
Alkuunmeille tehtiin kolme inseminaatiota - kaikki tuloksettomia.
Sen jälkeen siirryttiin koeputkihedelmöityksen. Ensimmäiseen siirtoon ladattiin niin valtavasti toiveita, että negatiivinen raskaustesti oli kuin isku kasvoille.
En jaksa tähän kirjoittaa meidän koko matkaa mutta kaikkiaan 3 IVF hoitoa, kolme tuoresiirtoa ja 7 pakastetun alkion siirtoa siihen tarvittiin. Mutta tänä vuonna sain ensimmäisen kerran viettää äitienpäivää KAHDEN lapsen äitinä.
Ainiin, yksi olennainen unohtui aloitisviestistä, eli ikämme. Minä olen 32v. ja mieheni 34v. Ikäkin tässä stressaa, vaikkei tilanne ole sen puolesta kaikkein pahin mahdollinen. Syy miksi yritämme "vasta näin myöhään" lasta on se, että olemme olleet yhdessä vasta vähän alle 2 vuotta. Ap