Miksi te äidit haluatte lapset n. 2vuoden ikäerolla ts. heti peräperää?

ettei jaksa osallistua hoitoon.

- selviän yhdellä pikkulapsivaiheella, samoilla tavaroilla jne.

- lapsilla tulee olemaan yhteisiä leikkejä ja mielenkiinnon kohteita

- ei tarvi mennä välillä töihin (tosin tämä on myös miinuspuoli)

Jos lapsilla olisi ikäeroa vaikka se neljä vuotta ja lapsia tulisi neljä kuten meillä nyt onkin, olisin kotona 16 vuotta. Ei huvita! Haluan olla muutakin kuin kotiäiti. Plus, että en näe tässä mitään rankkaa. Hassua itseasiassa, että jonkun mielestä 2v on pieni ikäero...

Ja siksi, että vaikka alussa rankkaa uskon, että se palkitsee myöhemmin. Ehkä heistä on toisilleen seuraa, pääsemme kunnolla matkustelemaan kaikki yhdessä. Meille jää miehen kanssa vielä paljon aikaa kun lapset kasvavat.



Tai en mä paremmin osaa perustella.

Veljelläni ja minulla on vuosi ikäeroa. Aina oli kaveri kotona jne. Miksi ihmeessä tekisin lapset 6 v ikäerolla. Eihän niillä olis toisistaan seuraa ollenkaan. Sitä paitsi tahtoo nuo harvaan tehdyt lapset olla hieman " lellittyjä" ja pikku vanhoja.

Meillä pian kolme lasta. Kaikilla on ikäeroa 2 vuotta. Oma ikäni on 27, miehen myös. Päätimme vain mieheni kanssa, että teemme nämä putkeen ja tämän jälkeen jäämme nauttimaan työmme tuloksista, lapsista siis, emmekä lähde vuosien päästä uudelleen yövalvomisen ja vauva-ajan huuruisen väsyttävään arkeen. Kerralla sakki ulos ja nopeammin pääsemme miehen kanssa viettämään yhteistä, omaa aikaa.



Työpaikallakin voivat huokaista kun tietävät, etten ole taas jäämässä äitiyslomalle.

Kuuden vuoden odottelu ei oikein tuntunut järkevältä.

Meillä ero 1,5 vuotta, oli tosi väsynyt, esikoinen (ja kuopuskin) valvotti kovasti ajattelin, että jos tämä joskus jotenkin helpottaa, en kyllä varmasti halua aloittaa taas aloista, niin tein toisen heti, ennenkuin alkoi olla helpompaa

Annan heille elämän, annan heille puitteet, annan heille sisaruksia joitten kanssa seurustella. Itse olen erakko jolle ystävät ovat kauhistus ja miehenkin kanssa riittää keskustelutuokio kerran kuussa.

6 vuotta olisi kyllä ihan liian pitkä ikäero meille!



Syitä: haluan 3 lasta, ja näin ollen niiden " tekemiseen" menisi 12 vuotta!! Miksi ihmeessä haluaisin venyttää vauva- ja taapeoarkea noin älyttömäksi? Aina kun olisi tottunut elämään vähän isomman lapsen kanssa ja vaipoista jne. oli päästy eroon, niin sama ruba alusta....



Sisaruksista ei ole leikkikaveria toisilleen tooosi pitkään aikaan 6 vuoden ikäerolla. Ihan eri leikit ja maailmat.



Kun pikkulapsi-ikä venyisi, niin sama murrosiän kanssa... Vuositolkulla teinejä!!! Juu ei kiitos.



Paljon helpommalla pääsee, kun ikäero pysyy kohtuudessa eli 2-3 vuodessa. Lapset leikkii todennäköisemmin keskenään, rasittava vaippaikä on nopeammin lopullisesti ohi ja itse on vielä nuori ja jaksava viimeisenkin vauvan kanssa.

Minulla esim. on 3 sisarusta. Isosiskoni on 2 vuotta vanhempi, pikkuveljeni on 3 vuotta nuorempi ja pikkusiskoni 6 vuotta nuorempi kuin minä. Vasta aikuisena oikeastaan tunsin, että minulla ja pikkusiskollani on jotakin yhteistä. Kasvaessani hän oli aina ihan eri kehitysvaiheessa ja kiinnostuksen kohteissa kuin minä, ja siten voimakasta sidettä ei syntynyt ennenkuin aikuisena.



Halusimme vain kaksi lasta, ja siksi aika pienellä ikäerolla. Ikäeroa on 2v2kk.

ja keskittyä sit työhommeleihin. nyt tulee just se kaksivee ikäeroa ja ehkä teen viel kolmannen tähä pötköön. sit noumore for me. :)

Harvaan " tehdyt" lapset ovat kuin ainokaisia. Eiväthän kaikki lelli heitäkään. Mutta usein perusteluna on että ehtii nauttia lapsesta jne. eli lelliä häntä. Itsehän asiasi tiedät. Vai osuinko oikeaan? olet lellinyt lapsesi hyvitykseksi kun ei tule sisarusta heti perään?

Minulle lääkäri sanoi, että voi tehdä niin paljon ko haluaa ja niin nopeaan tahtiin ko haluaa. Kiurukkaa laittaessa sanoi, että tämän saa kyllä sitten pois ennen 5 vuottakin.

Ja lapsille on seuraa toisistaan kun kasvavat koko ikänsä yhdessä.

Lapset tulivat kun tulivat, ei suunniteltu sen kummemmin. Tämä ikäero oli meillä loistava, sillä ei " tarvinnut" mennä lasten välissä töihin, vaan ehdin hoitaa toisen tutkintoni siinä välissä valmiiksi ja esikoinen on koko ajan saanut olla kotona.



Kun esikoinen on jo 2,5v toisen syntyessä, on pahin uhmavaihe jo ohi ja vaippaelämä taakse jäänyttä, joten pääsee vähemmällä kuin kahden vielä pienemmällä ikäerolla syntyneen kanssa. KUITENKIN lapsille tulee seuraa toisistaan ja samat lelut, hoitovälineet, turvaistuimet yms. käyvät, kun ei ole esikoisen jälkeen niistä vielä ehtinyt luopumaan. Eli todella toimiva ikäero mielestäni!

naureskelin silloin että enpä taida olla ihan heti menossa, vaan niimpä olin seuraavana vuonna sielä taas. Eikä kaduta pätkääkään!

tulossa esikoiseen ikäeroa 4 1/2 vuotta. Kun katsomme kuinka nuo kaksi ovat kuin " paita ja peppu" olemme todella tyytyväisiä ja onnellisia pieneen ikäeroon. Meilläkin tälle kolmannelle ovat olemassa esikoiselle ostetut pinnasänky, vaunut ja turvakaukalo. Ihanaa kun lapsilla löytyy aina leikkikaveri omasta perheestä.

Toista lasta alettiin yrittämään kuukausi sitten ja esikoinen 1v4kk.

Kuinka vanha miehesi on? Minun on 48...

...meille syntyi ensin tyttö ja sitten kaksi vuotta myöhemmin poika. Tyttö oli jo valtavan itsenäinen ja taitava. Söi, puki, oli päiväkuiva, ilmaisi itseään hienosti ts. puhui älyttömän hyvin yms. Ihan valmis isosisko ja onkin ollut aivan mallikas hoivaava ja rakastava isosisko ei-aina-niin-helpolle veljelleen. Esikoinen sai vauva-aikansa olla vauva kaikessa rauhassa.



Ovat nyt 9 ja 7. Mainio parivaljakko edelleen. Molemmilla on omat touhunsa, kaverinsa ja harrastuksensa, mutta niin ovat kavereita keskenään. Mahtavat leikit ja systeemit melkein päivittäin. Naapurissa tyttö 10 ja poika 7, mutta ikäero on liian iso, eivät osaa touhuta keskenään.



Pikkusisko on nyt 1 ja kyllä tässä par' aikaa pähkäillään pitäisikö pikkusiskolle kanssa hankkia " vertaisseuraa" ensi jouluksi. Tykkäämme, että paljosta jää paitsi, kun ei ole samanikäistä sisarusta vaikka onkin meidän kaikkien silmäterä.