Onko jonkun muun mielestä Armanin ohjelmat vain hänen itsensä korostamista?

Vierailija kirjoitti:

Minun mielestä toimittajan tehtävä on tuoda asiat esiin hyvillä kysymyksillä, objektiivisella näkökulmalla ja ylipäätään laajalla näkökulmalla. Ilman mitään tunteiluja ja lässytystä. Hesarin juttu Unabomberista (http://www.hs.fi/kuukausiliite/art-2000002806133.html) oli mielestäni juuri tällainen, tunteita herättävä aihe jota käsiteltiin neutraalisti ja asiaan todella oltiin paneuduttu. En pidä siitä että minulle kerrotaan miten missäkin kohtaa pitäisi tuntea, Alizadin itkuhan on kuin joidenkin komedioiden äänitetty nauru. Itke tässä, tunne ikäviä tunteita tässä, tämä oli kurja juttu. Alizadin ohjelmissa ei katsoja pääse muodostamaan omia näkemyksiään ja tunteitaan kun toisen agenda paistaa läpi.

Naurettava tuo juttu. Tyyppi tekee jutun asiasta josta ei ole mitän käsitystä. Hän ei ole koskaan ole jututtanut yhtäkään uhrin omaista, tavannut Kaczynskia eikä edes itse jututtanut yhtäkään sitä tutkinutta poliisia.

Eli hän on tehnyt juttunsa vain muiden ihmisten tietojen pohjalta. Eli täyttä huuhaata alusta asti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monia ärsyttää että kyseessä on mamu.

Yllättävän kauanhan se kesti, että kaikki kritiikki kuitataan rasismilla :-D

Kerro yksikin parempi suomalainen dokomentaristi kuin Arman?

Erja Dammert, Jouko Aaltonen, Susanna Helke, Anu Kuivalainen...

Yksikään noista ei ole tehnyt yhtäkään oikeata dokumenttia. 

Eikä noilla yhdelläkään ole alhaisintakaan tajua niistä asioista mistä ne niitä dokumentteja tekee. 

Dokumenttia on täysin mahdotonta tehdä kuvausryhmän kanssa. Sillä oikean dokumentin voi tehdä vain kun ihmiset on mahdollisimman normaaleita ja normaaleissa tilanteissa. 

Oikeassa dokumentissa tekijä menee niiden dokumentin kohteiden asemaan mahdollisimman hyvin. 

Juuri siksi länsimaiset dokumentaristit ovat täysiä mitättömyyksiä. Ne menevät vaikka ulkomaille kuvaamaan ison kuvausryhmän kanssa jotain köyhiä Kalkutan kaduilla, itse nukkuvat hienossa hotellissa ja sitten kysyvät joltain valtion virkamieheltä että mites noi teidän köyhät?

Oikea dokumentaristi menee itse ainakin viikoksi elämään sitä Kalkutan köyhän elämää ja kuvaa samalla sitä elämää. Jotta hän voi oikeasti jotain tajutakkin siitä asiasta. 

Miksi Arman sitten meni johonkin sellaiseen vanhainkotiin, jossa homma toimii ja vanhuksille on vaikka mitä ohjelmaa kun kaikki tietävät, ettei se kuitenkaan ole koko totuus? Vanhustenhoidon ongelmia ei käsitelty sanallakaan ja annettiin vaan vinkkejä hoitajille mitä kaikkea kivaa voisi keksiä - ihan niinkuin se olisi vaan siitä kiinni.

t. hoitaja

Arman ei voi mennä johonkin mihin ei pääse.

Kyllä vanhustenhoidon ongelmat on vain ja ainoastaan surkeissa työntekijöissä. Mitään ei tehdä jos ei ole pakko.

Surkeissa työntekijöissä? Tällä hetkellä 2,5 ihmistä hoitaa 17 täysin autettavaa vanhusta. Anteeksi, ei hoitajat ole mitään superihmisiä, vaan ihan tavallisia ihmisiä. Tällaista näkökulmaa ei ainakaan Arman tuonut esiin.

Ja miten niin ei pääse? Minä ainakin keksin heti montakin keinoa päästä surkeille osastoille, yksinkertaisimmillaan menemällä vaikka vapaaehtoiseksi.

Vapaaehtoinen ei voi tuoda kameraa sinne eikä muutenaan kertoa mitään mitä siellä näkee.

Työaika 8 tuntia vuorokaudessa. Siitä maksimi 30 minuuttia on ruokatauko (pitäisi olla kyllä vaan 20 minuuttia) sekä kaksi 15 minuutin taukoa. Muuten työtä pitäisi olla niin että hetkeksikään ei ole aikaa istua. Jos työntekijällä on aikaa istua tai puhua työkaverin kanssa muusta kuin työstä niin silloin työntekijöitä on liikaa. 

Haluat ilmeisesti vanhainkotiin ilmapiirin jossa juostaan eikä koskaan ehditä puhua muusta kuin peräruiskeista ja lääkkeistä. No, sellaista se suurimmaksi osaksi onkin, mutta minua silti aina surettaa kun joku haluaa viedä vanhainkoteja yhä enemmän siihen suuntaan :( Se on kuitenkin heille se viimeinen "koti". Olisi ihanaa jos olisi aikaa luoda kodikas, kiireetön ilmapiiri. (15 minuutin ruokatauko pidetään muuten työn ohessa ja sen lisäksi on yksi 10 minuutin kahvitauko).

Arman ei tietenkään voi viedä kuvausryhmää mukanaan, mutta hän olisi voinut edes sanoa, että hän on tietoinen vanhustenhoidon ongelmista jos olisi kiertänyt osastoja. Kyllä sen voi kertoa mitä näkee - mutta ei tietenkään nimillä ja tunnistettavasti.

Ei työnantajan asioista saa puhua vaikka puhuisi nimettömästikkin.

Varsinkaan jossain vanhustenhuollossa missä on vaitiolovelvollisuus ja muutenkin paljon tiukemman säännöt sille miten asioita tehdään.

Arman olisi voinut haastatella esimerkiksi omaisia. Heillä ei ole vaitiolovelvollisuutta - todellakaan.

Omaisten mielipide onkin kauhean objektiivista ja varsinkin koko maata kattava?

Työpaikan johdon mielipide sitten on objektiivinen? 

Huomattavasti objektiivisempi kuin jonkun omaisen mielipide. Omainen oka todennäköisesti ei edes käy sukulaisensa luona kuin kerran vuoteen. 

Vierailija kirjoitti:

Minun mielestä toimittajan tehtävä on tuoda asiat esiin hyvillä kysymyksillä, objektiivisella näkökulmalla ja ylipäätään laajalla näkökulmalla. Ilman mitään tunteiluja ja lässytystä. Hesarin juttu Unabomberista (http://www.hs.fi/kuukausiliite/art-2000002806133.html) oli mielestäni juuri tällainen, tunteita herättävä aihe jota käsiteltiin neutraalisti ja asiaan todella oltiin paneuduttu. En pidä siitä että minulle kerrotaan miten missäkin kohtaa pitäisi tuntea, Alizadin itkuhan on kuin joidenkin komedioiden äänitetty nauru. Itke tässä, tunne ikäviä tunteita tässä, tämä oli kurja juttu. Alizadin ohjelmissa ei katsoja pääse muodostamaan omia näkemyksiään ja tunteitaan kun toisen agenda paistaa läpi.

Eli haluat puhdasta paskaa.

Samanlaisia juttuja kuin suomalaiset toimittajat tekevät jostain Syyriasta. Ensiksi he lukevat muutaman uutisen Syyriasta ja sitten ehkä haastattelevat jotain suomalaista upseeria jolla ei ole sodankäynnistä mitään hajua eikä sitäkään tietoa Syyrian tilanteesta.

Sitten se toimittaja tekee juttunsa toimistossa istuen Suomessa. Ne onkin todella ammattimaisia juttuja. Mitään todellista tietoa ei ole eikä itse ole edes paikan päällä käynyt. 

Sama kuin keksisi satuja sinne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monia ärsyttää että kyseessä on mamu.

Yllättävän kauanhan se kesti, että kaikki kritiikki kuitataan rasismilla :-D

Kerro yksikin parempi suomalainen dokomentaristi kuin Arman?

Erja Dammert, Jouko Aaltonen, Susanna Helke, Anu Kuivalainen...

Yksikään noista ei ole tehnyt yhtäkään oikeata dokumenttia. 

Eikä noilla yhdelläkään ole alhaisintakaan tajua niistä asioista mistä ne niitä dokumentteja tekee. 

Dokumenttia on täysin mahdotonta tehdä kuvausryhmän kanssa. Sillä oikean dokumentin voi tehdä vain kun ihmiset on mahdollisimman normaaleita ja normaaleissa tilanteissa. 

Oikeassa dokumentissa tekijä menee niiden dokumentin kohteiden asemaan mahdollisimman hyvin. 

Juuri siksi länsimaiset dokumentaristit ovat täysiä mitättömyyksiä. Ne menevät vaikka ulkomaille kuvaamaan ison kuvausryhmän kanssa jotain köyhiä Kalkutan kaduilla, itse nukkuvat hienossa hotellissa ja sitten kysyvät joltain valtion virkamieheltä että mites noi teidän köyhät?

Oikea dokumentaristi menee itse ainakin viikoksi elämään sitä Kalkutan köyhän elämää ja kuvaa samalla sitä elämää. Jotta hän voi oikeasti jotain tajutakkin siitä asiasta. 

Miksi Arman sitten meni johonkin sellaiseen vanhainkotiin, jossa homma toimii ja vanhuksille on vaikka mitä ohjelmaa kun kaikki tietävät, ettei se kuitenkaan ole koko totuus? Vanhustenhoidon ongelmia ei käsitelty sanallakaan ja annettiin vaan vinkkejä hoitajille mitä kaikkea kivaa voisi keksiä - ihan niinkuin se olisi vaan siitä kiinni.

t. hoitaja

Arman ei voi mennä johonkin mihin ei pääse.

Kyllä vanhustenhoidon ongelmat on vain ja ainoastaan surkeissa työntekijöissä. Mitään ei tehdä jos ei ole pakko.

Surkeissa työntekijöissä? Tällä hetkellä 2,5 ihmistä hoitaa 17 täysin autettavaa vanhusta. Anteeksi, ei hoitajat ole mitään superihmisiä, vaan ihan tavallisia ihmisiä. Tällaista näkökulmaa ei ainakaan Arman tuonut esiin.

Ja miten niin ei pääse? Minä ainakin keksin heti montakin keinoa päästä surkeille osastoille, yksinkertaisimmillaan menemällä vaikka vapaaehtoiseksi.

Vapaaehtoinen ei voi tuoda kameraa sinne eikä muutenaan kertoa mitään mitä siellä näkee.

Työaika 8 tuntia vuorokaudessa. Siitä maksimi 30 minuuttia on ruokatauko (pitäisi olla kyllä vaan 20 minuuttia) sekä kaksi 15 minuutin taukoa. Muuten työtä pitäisi olla niin että hetkeksikään ei ole aikaa istua. Jos työntekijällä on aikaa istua tai puhua työkaverin kanssa muusta kuin työstä niin silloin työntekijöitä on liikaa. 

Haluat ilmeisesti vanhainkotiin ilmapiirin jossa juostaan eikä koskaan ehditä puhua muusta kuin peräruiskeista ja lääkkeistä. No, sellaista se suurimmaksi osaksi onkin, mutta minua silti aina surettaa kun joku haluaa viedä vanhainkoteja yhä enemmän siihen suuntaan :( Se on kuitenkin heille se viimeinen "koti". Olisi ihanaa jos olisi aikaa luoda kodikas, kiireetön ilmapiiri. (15 minuutin ruokatauko pidetään muuten työn ohessa ja sen lisäksi on yksi 10 minuutin kahvitauko).

Arman ei tietenkään voi viedä kuvausryhmää mukanaan, mutta hän olisi voinut edes sanoa, että hän on tietoinen vanhustenhoidon ongelmista jos olisi kiertänyt osastoja. Kyllä sen voi kertoa mitä näkee - mutta ei tietenkään nimillä ja tunnistettavasti.

Ei työnantajan asioista saa puhua vaikka puhuisi nimettömästikkin.

Varsinkaan jossain vanhustenhuollossa missä on vaitiolovelvollisuus ja muutenkin paljon tiukemman säännöt sille miten asioita tehdään.

Arman olisi voinut haastatella esimerkiksi omaisia. Heillä ei ole vaitiolovelvollisuutta - todellakaan.

Omaisten mielipide onkin kauhean objektiivista ja varsinkin koko maata kattava?

Yhtä paljon kuin Armanin YKSI vanhainkoti, jossa vanhukset käyvät konserteissa.

No 45 minuutissa ei voi esitellä 50 vanhainkotia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos työntekijällä on aikaa istua tai puhua työkaverin kanssa muusta kuin työstä niin silloin työntekijöitä on liikaa. 

Aika kylmä ajattelutapa. Ei ihme, että työssäviihtyvyys on ainakin hoitoalalla niin huono kun heti pitäisi vähentää ihmisiä jos ehtii vaihtaa työkaverin kanssa kuulumisia siitä miten joulu on mennyt tms.

Työpäivän jälkeen voi vaihtaa kuulumisia

Kuka ehtii/jaksaa tehdä niin raskaan työpäivän jälkeen? Työvuorot eivät myöskään yleensä lopu täsmälleen samaan aikaan. Ikävää, että ihmiset tosiaan ajattelevat niin, ettei työkavereiden kanssa pitäisi olla aikaa hieman rupatella myös työn ohessa. En jaksa kaivaa tähän mitään tutkimusta, mutta maalaisjärkikin jo sanoo, että se parantaisi työssäjaksamista.

Sitten sinulla ei ole mitään asiaakaan sille toiselle.

Työpaikalla EI kuulu olla kivaa. Se on työpaikka jossa tehdään työtä.

Mikä kahjo wannabetoimittaja tänne tuli keuhkoamaan? Joo ja kirjailija ei oo kirjailija ellei ole kuukautta maannut kännissä omassa paskassaan. Sitten vasta on aitoa juu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos työntekijällä on aikaa istua tai puhua työkaverin kanssa muusta kuin työstä niin silloin työntekijöitä on liikaa. 

Aika kylmä ajattelutapa. Ei ihme, että työssäviihtyvyys on ainakin hoitoalalla niin huono kun heti pitäisi vähentää ihmisiä jos ehtii vaihtaa työkaverin kanssa kuulumisia siitä miten joulu on mennyt tms.

Työpäivän jälkeen voi vaihtaa kuulumisia

Kuka ehtii/jaksaa tehdä niin raskaan työpäivän jälkeen? Työvuorot eivät myöskään yleensä lopu täsmälleen samaan aikaan. Ikävää, että ihmiset tosiaan ajattelevat niin, ettei työkavereiden kanssa pitäisi olla aikaa hieman rupatella myös työn ohessa. En jaksa kaivaa tähän mitään tutkimusta, mutta maalaisjärkikin jo sanoo, että se parantaisi työssäjaksamista.

Sitten sinulla ei ole mitään asiaakaan sille toiselle.

Työpaikalla EI kuulu olla kivaa. Se on työpaikka jossa tehdään työtä.

Kyllä siellä kuuluisi olla kivaa. Hyvä työilmapiiri ja välit muihin työntekijöihin lisäävät työhyvinvointia ja työssä jaksamista ja se myös heijastuu asiakkaisiin ja vaikuttaa työn tuloksiin. Eihän se että on kivaa tarkoita etteikö siellä tehtäisi töitä. Jopa paremmin kuin sellaisessa paikassa johon on mennä ja jossa hampaat irvessä juuri ja juuri kestää, jos kestää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monia ärsyttää että kyseessä on mamu.

Yllättävän kauanhan se kesti, että kaikki kritiikki kuitataan rasismilla :-D

Kerro yksikin parempi suomalainen dokomentaristi kuin Arman?

Erja Dammert, Jouko Aaltonen, Susanna Helke, Anu Kuivalainen...

Yksikään noista ei ole tehnyt yhtäkään oikeata dokumenttia. 

Eikä noilla yhdelläkään ole alhaisintakaan tajua niistä asioista mistä ne niitä dokumentteja tekee. 

Dokumenttia on täysin mahdotonta tehdä kuvausryhmän kanssa. Sillä oikean dokumentin voi tehdä vain kun ihmiset on mahdollisimman normaaleita ja normaaleissa tilanteissa. 

Oikeassa dokumentissa tekijä menee niiden dokumentin kohteiden asemaan mahdollisimman hyvin. 

Juuri siksi länsimaiset dokumentaristit ovat täysiä mitättömyyksiä. Ne menevät vaikka ulkomaille kuvaamaan ison kuvausryhmän kanssa jotain köyhiä Kalkutan kaduilla, itse nukkuvat hienossa hotellissa ja sitten kysyvät joltain valtion virkamieheltä että mites noi teidän köyhät?

Oikea dokumentaristi menee itse ainakin viikoksi elämään sitä Kalkutan köyhän elämää ja kuvaa samalla sitä elämää. Jotta hän voi oikeasti jotain tajutakkin siitä asiasta. 

Miksi Arman sitten meni johonkin sellaiseen vanhainkotiin, jossa homma toimii ja vanhuksille on vaikka mitä ohjelmaa kun kaikki tietävät, ettei se kuitenkaan ole koko totuus? Vanhustenhoidon ongelmia ei käsitelty sanallakaan ja annettiin vaan vinkkejä hoitajille mitä kaikkea kivaa voisi keksiä - ihan niinkuin se olisi vaan siitä kiinni.

t. hoitaja

Arman ei voi mennä johonkin mihin ei pääse.

Kyllä vanhustenhoidon ongelmat on vain ja ainoastaan surkeissa työntekijöissä. Mitään ei tehdä jos ei ole pakko.

Surkeissa työntekijöissä? Tällä hetkellä 2,5 ihmistä hoitaa 17 täysin autettavaa vanhusta. Anteeksi, ei hoitajat ole mitään superihmisiä, vaan ihan tavallisia ihmisiä. Tällaista näkökulmaa ei ainakaan Arman tuonut esiin.

Ja miten niin ei pääse? Minä ainakin keksin heti montakin keinoa päästä surkeille osastoille, yksinkertaisimmillaan menemällä vaikka vapaaehtoiseksi.

Vapaaehtoinen ei voi tuoda kameraa sinne eikä muutenaan kertoa mitään mitä siellä näkee.

Työaika 8 tuntia vuorokaudessa. Siitä maksimi 30 minuuttia on ruokatauko (pitäisi olla kyllä vaan 20 minuuttia) sekä kaksi 15 minuutin taukoa. Muuten työtä pitäisi olla niin että hetkeksikään ei ole aikaa istua. Jos työntekijällä on aikaa istua tai puhua työkaverin kanssa muusta kuin työstä niin silloin työntekijöitä on liikaa. 

Haluat ilmeisesti vanhainkotiin ilmapiirin jossa juostaan eikä koskaan ehditä puhua muusta kuin peräruiskeista ja lääkkeistä. No, sellaista se suurimmaksi osaksi onkin, mutta minua silti aina surettaa kun joku haluaa viedä vanhainkoteja yhä enemmän siihen suuntaan :( Se on kuitenkin heille se viimeinen "koti". Olisi ihanaa jos olisi aikaa luoda kodikas, kiireetön ilmapiiri. (15 minuutin ruokatauko pidetään muuten työn ohessa ja sen lisäksi on yksi 10 minuutin kahvitauko).

Arman ei tietenkään voi viedä kuvausryhmää mukanaan, mutta hän olisi voinut edes sanoa, että hän on tietoinen vanhustenhoidon ongelmista jos olisi kiertänyt osastoja. Kyllä sen voi kertoa mitä näkee - mutta ei tietenkään nimillä ja tunnistettavasti.

Ei työnantajan asioista saa puhua vaikka puhuisi nimettömästikkin.

Varsinkaan jossain vanhustenhuollossa missä on vaitiolovelvollisuus ja muutenkin paljon tiukemman säännöt sille miten asioita tehdään.

Arman olisi voinut haastatella esimerkiksi omaisia. Heillä ei ole vaitiolovelvollisuutta - todellakaan.

Omaisten mielipide onkin kauhean objektiivista ja varsinkin koko maata kattava?

Työpaikan johdon mielipide sitten on objektiivinen? 

Huomattavasti objektiivisempi kuin jonkun omaisen mielipide. Omainen oka todennäköisesti ei edes käy sukulaisensa luona kuin kerran vuoteen. 

Kuten sairaaloiden/terveyskeskusten antamat selvitykset toiminnastaan ovat aina objektiivisia ja rehellisiä kun joku on tehnyt valituksen? kun aina on toimittu oikein ja mitään huomautettavaa saati korvattavaa tai pahoiteltavaa ei ole?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos työntekijällä on aikaa istua tai puhua työkaverin kanssa muusta kuin työstä niin silloin työntekijöitä on liikaa. 

Aika kylmä ajattelutapa. Ei ihme, että työssäviihtyvyys on ainakin hoitoalalla niin huono kun heti pitäisi vähentää ihmisiä jos ehtii vaihtaa työkaverin kanssa kuulumisia siitä miten joulu on mennyt tms.

Työpäivän jälkeen voi vaihtaa kuulumisia

Kuka ehtii/jaksaa tehdä niin raskaan työpäivän jälkeen? Työvuorot eivät myöskään yleensä lopu täsmälleen samaan aikaan. Ikävää, että ihmiset tosiaan ajattelevat niin, ettei työkavereiden kanssa pitäisi olla aikaa hieman rupatella myös työn ohessa. En jaksa kaivaa tähän mitään tutkimusta, mutta maalaisjärkikin jo sanoo, että se parantaisi työssäjaksamista.

Sitten sinulla ei ole mitään asiaakaan sille toiselle.

Työpaikalla EI kuulu olla kivaa. Se on työpaikka jossa tehdään työtä.

Jos et vain yritä provota vaan olet tosissasi niin katsopa mitä Marja-Liisa Manka asiasta on mieltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monia ärsyttää että kyseessä on mamu.

Yllättävän kauanhan se kesti, että kaikki kritiikki kuitataan rasismilla :-D

Kerro yksikin parempi suomalainen dokomentaristi kuin Arman?

Susanne Helke, Pirjo Honkasalo, John Webster (suomalainen nimestä huolimatta)...

Yksikään ei ole tehnyt yhtäkään oikeata dokumenttia.

:D Juu, no tuli jo selväksi, että sinun mielestäsi Arman on ainoa ihminen maailmassa, joka on koskaan tehnyt "dokumentin".

On niitä muitakin. Mutta eipä ole juuri tässä maassa.

Tämän maan ohjelmien tekijät ovat pääosin jostain valtion rahoittamista toimittajakouluista ja työskennellyt koko uransa Ylellä ja jossain Yliopistossa. Eli missään vaiheessa ei ole tarvinnut välittää pätkääkään työnsä tasosta. Yhteiskunta kyllä maksaa.

Voi jeesus. Ei tekisi tällekään vaahtoajalle pahaa yliopistossa opiskelu, niin tajuaisi mikä ero on dokumentilla ja mikä juontajan egon ympärille rakennetulla sosiaalipornolla. Mitä v*tun väliä sillä on, onko se dokumentin tekijä maannut itse siellä kalkutan kaduilla?! Katsojalle sillä toimittajan omalla kokemuksella ei ole mitään merkitystä (paitsi joissain tapauksissa myötähäpeä). Merkitystä on sillä, miten dokumentin tekijät pystyvät välittämään sen oikean kerjäläisen tunteet ja tilanteen katsojalle. Ei se paljoa mieltä lämmitä katsoa jonkun pari viikkoa kerjäläistä leikkineen tyypin reaktioita. Paitsi tietysti jos dokumentin aihe on nimenomaan sen juontajan reaktiot.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos työntekijällä on aikaa istua tai puhua työkaverin kanssa muusta kuin työstä niin silloin työntekijöitä on liikaa. 

Aika kylmä ajattelutapa. Ei ihme, että työssäviihtyvyys on ainakin hoitoalalla niin huono kun heti pitäisi vähentää ihmisiä jos ehtii vaihtaa työkaverin kanssa kuulumisia siitä miten joulu on mennyt tms.

Työpäivän jälkeen voi vaihtaa kuulumisia

Kuka ehtii/jaksaa tehdä niin raskaan työpäivän jälkeen? Työvuorot eivät myöskään yleensä lopu täsmälleen samaan aikaan. Ikävää, että ihmiset tosiaan ajattelevat niin, ettei työkavereiden kanssa pitäisi olla aikaa hieman rupatella myös työn ohessa. En jaksa kaivaa tähän mitään tutkimusta, mutta maalaisjärkikin jo sanoo, että se parantaisi työssäjaksamista.

Sitten sinulla ei ole mitään asiaakaan sille toiselle.

Työpaikalla EI kuulu olla kivaa. Se on työpaikka jossa tehdään työtä.

Kyllä siellä kuuluisi olla kivaa. Hyvä työilmapiiri ja välit muihin työntekijöihin lisäävät työhyvinvointia ja työssä jaksamista ja se myös heijastuu asiakkaisiin ja vaikuttaa työn tuloksiin. Eihän se että on kivaa tarkoita etteikö siellä tehtäisi töitä. Jopa paremmin kuin sellaisessa paikassa johon on mennä ja jossa hampaat irvessä juuri ja juuri kestää, jos kestää.

Suomalaiset on patalaiskoja työntekijöitä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monia ärsyttää että kyseessä on mamu.

Yllättävän kauanhan se kesti, että kaikki kritiikki kuitataan rasismilla :-D

Kerro yksikin parempi suomalainen dokomentaristi kuin Arman?

Susanne Helke, Pirjo Honkasalo, John Webster (suomalainen nimestä huolimatta)...

Yksikään ei ole tehnyt yhtäkään oikeata dokumenttia.

:D Juu, no tuli jo selväksi, että sinun mielestäsi Arman on ainoa ihminen maailmassa, joka on koskaan tehnyt "dokumentin".

On niitä muitakin. Mutta eipä ole juuri tässä maassa.

Tämän maan ohjelmien tekijät ovat pääosin jostain valtion rahoittamista toimittajakouluista ja työskennellyt koko uransa Ylellä ja jossain Yliopistossa. Eli missään vaiheessa ei ole tarvinnut välittää pätkääkään työnsä tasosta. Yhteiskunta kyllä maksaa.

Voi jeesus. Ei tekisi tällekään vaahtoajalle pahaa yliopistossa opiskelu, niin tajuaisi mikä ero on dokumentilla ja mikä juontajan egon ympärille rakennetulla sosiaalipornolla. Mitä v*tun väliä sillä on, onko se dokumentin tekijä maannut itse siellä kalkutan kaduilla?! Katsojalle sillä toimittajan omalla kokemuksella ei ole mitään merkitystä (paitsi joissain tapauksissa myötähäpeä). Merkitystä on sillä, miten dokumentin tekijät pystyvät välittämään sen oikean kerjäläisen tunteet ja tilanteen katsojalle. Ei se paljoa mieltä lämmitä katsoa jonkun pari viikkoa kerjäläistä leikkineen tyypin reaktioita. Paitsi tietysti jos dokumentin aihe on nimenomaan sen juontajan reaktiot.

Paitsi että on mahdotonta saada minkään oikean kerjäläisen tunteita videolle jos on joku hemmetin kuvausryhmä mukana. Se ei ole mitenkään mahdollista.

Sitä paitsi yksikään ihminen ei luota sellaiseen kuvaajaan eikä dokumentaristiin jota hän ei oikeasti tunne. Juuri se että asetut samalle tasolle ja elät sen kerjäläisen kanssa saa kerjäläisen luottamaan sinuun ja näyttämään sen oikean elämänsä. Mikä on mahdotonta silloin kun joku tulee vaan kuvaamaan sinua ja kyselemään tyhmiä.

Ei millään haastattelulla pysty oikeasti saamaan selville mitä se toinen joutuu kokemaan ja mitä se tuntee. 

Juuri sinun kaltaisten ihmisten takia tässä maassa ei kunnon dokumentteja oikeastaan koskaan tule. Kun luulaan että joku hemmetin haastattelu ja pari kuvauspäivää riittää.

Ärsytti kun tässä ei tuotu esille sitä toista puolta. Mun serkut olisi voineet tulla kertomaan miltä tuntuu kun sijaiskodissa olet koiran virkaa tekemässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos työntekijällä on aikaa istua tai puhua työkaverin kanssa muusta kuin työstä niin silloin työntekijöitä on liikaa. 

Aika kylmä ajattelutapa. Ei ihme, että työssäviihtyvyys on ainakin hoitoalalla niin huono kun heti pitäisi vähentää ihmisiä jos ehtii vaihtaa työkaverin kanssa kuulumisia siitä miten joulu on mennyt tms.

Työpäivän jälkeen voi vaihtaa kuulumisia

Kuka ehtii/jaksaa tehdä niin raskaan työpäivän jälkeen? Työvuorot eivät myöskään yleensä lopu täsmälleen samaan aikaan. Ikävää, että ihmiset tosiaan ajattelevat niin, ettei työkavereiden kanssa pitäisi olla aikaa hieman rupatella myös työn ohessa. En jaksa kaivaa tähän mitään tutkimusta, mutta maalaisjärkikin jo sanoo, että se parantaisi työssäjaksamista.

Sitten sinulla ei ole mitään asiaakaan sille toiselle.

Työpaikalla EI kuulu olla kivaa. Se on työpaikka jossa tehdään työtä.

Jos et vain yritä provota vaan olet tosissasi niin katsopa mitä Marja-Liisa Manka asiasta on mieltä.

Minkä hemmetin takia minua kiinnostaisi jonkun tyhjäntoimittajan mielipiteet?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monia ärsyttää että kyseessä on mamu.

Yllättävän kauanhan se kesti, että kaikki kritiikki kuitataan rasismilla :-D

Kerro yksikin parempi suomalainen dokomentaristi kuin Arman?

Erja Dammert, Jouko Aaltonen, Susanna Helke, Anu Kuivalainen...

Yksikään noista ei ole tehnyt yhtäkään oikeata dokumenttia. 

Eikä noilla yhdelläkään ole alhaisintakaan tajua niistä asioista mistä ne niitä dokumentteja tekee. 

Dokumenttia on täysin mahdotonta tehdä kuvausryhmän kanssa. Sillä oikean dokumentin voi tehdä vain kun ihmiset on mahdollisimman normaaleita ja normaaleissa tilanteissa. 

Oikeassa dokumentissa tekijä menee niiden dokumentin kohteiden asemaan mahdollisimman hyvin. 

Juuri siksi länsimaiset dokumentaristit ovat täysiä mitättömyyksiä. Ne menevät vaikka ulkomaille kuvaamaan ison kuvausryhmän kanssa jotain köyhiä Kalkutan kaduilla, itse nukkuvat hienossa hotellissa ja sitten kysyvät joltain valtion virkamieheltä että mites noi teidän köyhät?

Oikea dokumentaristi menee itse ainakin viikoksi elämään sitä Kalkutan köyhän elämää ja kuvaa samalla sitä elämää. Jotta hän voi oikeasti jotain tajutakkin siitä asiasta. 

Miksi Arman sitten meni johonkin sellaiseen vanhainkotiin, jossa homma toimii ja vanhuksille on vaikka mitä ohjelmaa kun kaikki tietävät, ettei se kuitenkaan ole koko totuus? Vanhustenhoidon ongelmia ei käsitelty sanallakaan ja annettiin vaan vinkkejä hoitajille mitä kaikkea kivaa voisi keksiä - ihan niinkuin se olisi vaan siitä kiinni.

t. hoitaja

Arman ei voi mennä johonkin mihin ei pääse.

Kyllä vanhustenhoidon ongelmat on vain ja ainoastaan surkeissa työntekijöissä. Mitään ei tehdä jos ei ole pakko.

Surkeissa työntekijöissä? Tällä hetkellä 2,5 ihmistä hoitaa 17 täysin autettavaa vanhusta. Anteeksi, ei hoitajat ole mitään superihmisiä, vaan ihan tavallisia ihmisiä. Tällaista näkökulmaa ei ainakaan Arman tuonut esiin.

Ja miten niin ei pääse? Minä ainakin keksin heti montakin keinoa päästä surkeille osastoille, yksinkertaisimmillaan menemällä vaikka vapaaehtoiseksi.

Vapaaehtoinen ei voi tuoda kameraa sinne eikä muutenaan kertoa mitään mitä siellä näkee.

Työaika 8 tuntia vuorokaudessa. Siitä maksimi 30 minuuttia on ruokatauko (pitäisi olla kyllä vaan 20 minuuttia) sekä kaksi 15 minuutin taukoa. Muuten työtä pitäisi olla niin että hetkeksikään ei ole aikaa istua. Jos työntekijällä on aikaa istua tai puhua työkaverin kanssa muusta kuin työstä niin silloin työntekijöitä on liikaa. 

Haluat ilmeisesti vanhainkotiin ilmapiirin jossa juostaan eikä koskaan ehditä puhua muusta kuin peräruiskeista ja lääkkeistä. No, sellaista se suurimmaksi osaksi onkin, mutta minua silti aina surettaa kun joku haluaa viedä vanhainkoteja yhä enemmän siihen suuntaan :( Se on kuitenkin heille se viimeinen "koti". Olisi ihanaa jos olisi aikaa luoda kodikas, kiireetön ilmapiiri. (15 minuutin ruokatauko pidetään muuten työn ohessa ja sen lisäksi on yksi 10 minuutin kahvitauko).

Arman ei tietenkään voi viedä kuvausryhmää mukanaan, mutta hän olisi voinut edes sanoa, että hän on tietoinen vanhustenhoidon ongelmista jos olisi kiertänyt osastoja. Kyllä sen voi kertoa mitä näkee - mutta ei tietenkään nimillä ja tunnistettavasti.

Ei työnantajan asioista saa puhua vaikka puhuisi nimettömästikkin.

Varsinkaan jossain vanhustenhuollossa missä on vaitiolovelvollisuus ja muutenkin paljon tiukemman säännöt sille miten asioita tehdään.

Arman olisi voinut haastatella esimerkiksi omaisia. Heillä ei ole vaitiolovelvollisuutta - todellakaan.

Omaisten mielipide onkin kauhean objektiivista ja varsinkin koko maata kattava?

Työpaikan johdon mielipide sitten on objektiivinen? 

Huomattavasti objektiivisempi kuin jonkun omaisen mielipide. Omainen oka todennäköisesti ei edes käy sukulaisensa luona kuin kerran vuoteen. 

Kuten sairaaloiden/terveyskeskusten antamat selvitykset toiminnastaan ovat aina objektiivisia ja rehellisiä kun joku on tehnyt valituksen? kun aina on toimittu oikein ja mitään huomautettavaa saati korvattavaa tai pahoiteltavaa ei ole?

Hyvin harvoin on. 90% valituksista on sellaisia että niissä ei koskana mitään ole takana ollutkaan. Puretaan vaan omaa surkeaa mieltään jollekkin.

Kaikki valitukset tutkitaan ulkopuolisen toimesta. Ammattilaisten toimesta.

Katsoin yhden jakson, jossa äijä meinas tappaa iitensä kuumuuteen jossain aavikolla.

En tiedä oliko tekemällä tehtyä vai täyttä totta, mutta sanoi siinä, että pelastuminen oli hiuskarvan varassa.

Miksi kukaan perheellinen tekisi jotain noin typerää vain tv-ohjelman takia, paitsi tietysti Aaarman? Ei ole sen jälkeen tarvinnut kattella sen ohjelmia. Ei taida olla kaikki ruuvit tallessa sillä jäbällä.

Vierailija kirjoitti:

Katsoin yhden jakson, jossa äijä meinas tappaa iitensä kuumuuteen jossain aavikolla.

En tiedä oliko tekemällä tehtyä vai täyttä totta, mutta sanoi siinä, että pelastuminen oli hiuskarvan varassa.

Miksi kukaan perheellinen tekisi jotain noin typerää vain tv-ohjelman takia, paitsi tietysti Aaarman? Ei ole sen jälkeen tarvinnut kattella sen ohjelmia. Ei taida olla kaikki ruuvit tallessa sillä jäbällä.

Sitä sanotaan työnteoksi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katsoin yhden jakson, jossa äijä meinas tappaa iitensä kuumuuteen jossain aavikolla.

En tiedä oliko tekemällä tehtyä vai täyttä totta, mutta sanoi siinä, että pelastuminen oli hiuskarvan varassa.

Miksi kukaan perheellinen tekisi jotain noin typerää vain tv-ohjelman takia, paitsi tietysti Aaarman? Ei ole sen jälkeen tarvinnut kattella sen ohjelmia. Ei taida olla kaikki ruuvit tallessa sillä jäbällä.

Sitä sanotaan työnteoksi

Niissä työpaikoissa, joissa itse olen työskennellyt, on erityisesti pyritty poistamaan esim. loukkaantumisriskejä, puhumattakaan nyt kuolemanriskeistä. Ohjeiden noudattamattajättäminen tietäisi potkuja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monia ärsyttää että kyseessä on mamu.

Yllättävän kauanhan se kesti, että kaikki kritiikki kuitataan rasismilla :-D

Kerro yksikin parempi suomalainen dokomentaristi kuin Arman?

Susanne Helke, Pirjo Honkasalo, John Webster (suomalainen nimestä huolimatta)...

Yksikään ei ole tehnyt yhtäkään oikeata dokumenttia.

:D Juu, no tuli jo selväksi, että sinun mielestäsi Arman on ainoa ihminen maailmassa, joka on koskaan tehnyt "dokumentin".

On niitä muitakin. Mutta eipä ole juuri tässä maassa.

Tämän maan ohjelmien tekijät ovat pääosin jostain valtion rahoittamista toimittajakouluista ja työskennellyt koko uransa Ylellä ja jossain Yliopistossa. Eli missään vaiheessa ei ole tarvinnut välittää pätkääkään työnsä tasosta. Yhteiskunta kyllä maksaa.

Voi jeesus. Ei tekisi tällekään vaahtoajalle pahaa yliopistossa opiskelu, niin tajuaisi mikä ero on dokumentilla ja mikä juontajan egon ympärille rakennetulla sosiaalipornolla. Mitä v*tun väliä sillä on, onko se dokumentin tekijä maannut itse siellä kalkutan kaduilla?! Katsojalle sillä toimittajan omalla kokemuksella ei ole mitään merkitystä (paitsi joissain tapauksissa myötähäpeä). Merkitystä on sillä, miten dokumentin tekijät pystyvät välittämään sen oikean kerjäläisen tunteet ja tilanteen katsojalle. Ei se paljoa mieltä lämmitä katsoa jonkun pari viikkoa kerjäläistä leikkineen tyypin reaktioita. Paitsi tietysti jos dokumentin aihe on nimenomaan sen juontajan reaktiot.

Paitsi että on mahdotonta saada minkään oikean kerjäläisen tunteita videolle jos on joku hemmetin kuvausryhmä mukana. Se ei ole mitenkään mahdollista.

Sitä paitsi yksikään ihminen ei luota sellaiseen kuvaajaan eikä dokumentaristiin jota hän ei oikeasti tunne. Juuri se että asetut samalle tasolle ja elät sen kerjäläisen kanssa saa kerjäläisen luottamaan sinuun ja näyttämään sen oikean elämänsä. Mikä on mahdotonta silloin kun joku tulee vaan kuvaamaan sinua ja kyselemään tyhmiä.

Ei millään haastattelulla pysty oikeasti saamaan selville mitä se toinen joutuu kokemaan ja mitä se tuntee. 

Juuri sinun kaltaisten ihmisten takia tässä maassa ei kunnon dokumentteja oikeastaan koskaan tule. Kun luulaan että joku hemmetin haastattelu ja pari kuvauspäivää riittää.

Juu, mikäli tarkoitus on saada haastateltava avautumaan, voi tuo keino toki joskus toimia. Mikäli haastateltava ei koe toimintaa falskina. Mutta minkä helkatin takia se fokus on siinä lopputuotteessa sitten sen juontajan fiiliksissä?? Tarvitaanko me se juontaja markkeeraamaan meille että tässä nyt on tosi deeppiä settiä? Vai voitasko ihan itse miettiä? Sori, mutta nuo sun perustelut ei kyllä saa mua muuttamaan mieltäni. Juontajan egon ympärille kasatulla sosiaalipornolla ja dokumentilla on eroa, se nyt vaan on tosiasia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katsoin yhden jakson, jossa äijä meinas tappaa iitensä kuumuuteen jossain aavikolla.

En tiedä oliko tekemällä tehtyä vai täyttä totta, mutta sanoi siinä, että pelastuminen oli hiuskarvan varassa.

Miksi kukaan perheellinen tekisi jotain noin typerää vain tv-ohjelman takia, paitsi tietysti Aaarman? Ei ole sen jälkeen tarvinnut kattella sen ohjelmia. Ei taida olla kaikki ruuvit tallessa sillä jäbällä.

Sitä sanotaan työnteoksi

Niissä työpaikoissa, joissa itse olen työskennellyt, on erityisesti pyritty poistamaan esim. loukkaantumisriskejä, puhumattakaan nyt kuolemanriskeistä. Ohjeiden noudattamattajättäminen tietäisi potkuja.

Hoitoalalla trendi on viime aikoina alkanut olla päinvastainen. Esimerkiksi hyvin jäykätkin ihmiset pitäisi suihkuttaa suihkutuolissa laverin sijaan, koska laverilla makaaminen "alentaa ihmisarvoa". Siinä on vaarassa sekä hoitaja että hoidettava.