Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Nanna ja Jere Karalahti: ERO!
Kommentit (928)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen Susannan kanssahan Jere oli pitkään, eikä Susanna ole julkisuuteen koskaan asioitaan vinkunut.
Vaikuttaa olevan ihan perusfiksu ja tasapainoinen nainen (pl. se, miksi ihmeessä ikinä jaksoi koko Jereä?), toisin kuin nämä heidän eron jälkeen kuvioissa olleet (Nanna ja mikä lie Svetlana).Olisi varmaan kannattanut alunperinkin Jeren pitää muna housuissa, voisi olla jopa edelleen pitkässä liitossa ensimmäisen vaimonsa kanssa ja nauttia jo vapaammasta aikuisten ajasta, kun yhteinen lapsi pian täysi-ikäinen.
Sen sijaan käteen jäi kasa elarilaskuja, pari taaperoa ja entistäkin huonompi maine.Jos vaan olisi pitänyt sen kullinsa aisoissa..
Kyllä Jeren ensimmäinen vaimo on antanut syvähaastatteluja aikoinaan useille lehdille yksin ja yhdessä Jeren kanssa. Mutta nuoret ei taida tietää niistä mitään.
ohis
Joo, Jeren vaimona. Ei vinkumista, vaan haastatteluja siitä kuinka Jere selvisi päihdeongelmistaan. Sen sijaan ei ole vinkunut eroa lehdissä. Ei ole haukkunut Jereä julkisesti. Tyylikäs nainen.
Todella tyylikäs nainen, haki elareita myös itselleen, koska ei ole laiskana halunnut/viitsinyt mennä aikoinaan töihin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
http://www.mikaelhuikari.com/minun-onnellisuus-ensin-lapsi-sitten-eroaj…
”Yksi meidän parisuhdemaailman tunnusmerkkihän on se, että mikä tahansa parisuhde voidaan päättää milloin tahansa. Kolme lasta – sanotaan nyt vaikka iältään viis, kaks ja yks ja voidaan erota… Heti. Ja näin kokoajan de fakto tapahtuu. Kato ku sä oot sun puolison ymmärtäjä ja haluat ajatella kokonaisuutta.” – Esa Saarinen
Jere ja Nanna Karalahti eroavat.* Lapsi ei taitanut ihan päiväkoti-ikäiseksi ehtiä, mutta sentään ristiäisiin asti selvittiin. Tiedän monia, jotka eivät jaksa yrittää edes sinne asti.
Näitä on nähty ennenkin: eron jälkeen sosiaalinen media täyttyy “tsemppiä” ja “olet rohkea” –toivotuksista. Kahden vuoden päästä lasta heitellään viikon välein talosta toiseen ilman, että hän oppii koskaan tuntemaan mitään paikkaa kodikseen. Lauantaisin mukula viedään mummolaan hoitoon, jotta voi lähteä baariin metsästämään uutta puolisoa. Ja joka sunnuntai lapsi viettää iltapäivänsä jomman kumman väsyneen ja krapulaisen vanhempansa kanssa…
Mutta kaikki tehdään aina kaikkien parhaaksi, tietenkin.
Vaikka yleisestä keskustelusta toisenlaisen kuvan saakin: on hyvä, että lapsella äidin lisäksi myös isä. Isyyttä / ehjää perhettä ei arvosteta tarpeeksi kulttuurissamme. Läsnäolevat vanhemmat ovat aina parempi kuin muut ratkaisut. Ydinperhe on lapselle aina parempi kuin uusioperhe. Vastalause: “ei ole silloin, jos ydinperheen vanhemmat tappelevat keskenään!” Menisivät terapiaan, opettelisivat ymmärtämään toisiiansa. Ennen kaikkea: oppisivat ymmärtämään itseään.
Mutta eiväthän he mene. “Se on pääkaupunkiseudulla jo epidemia, miten päiväkotilapsien faijat lähtevät huokaisten: ei tää oo mun juttu!”** Ihmiset ovat itsekkäitä ja nykyään ei jakseta tehdä töitä parisuhteen eteen: minun onnellisuus ensin, lapset sitten. Nannannaa.
Karalahden valitsema sitaatti eroilmoitukselle kuvaa tämän aikamme rakkauskäsityksen ongelmaa: rakkautta ajatellaan sydämenasiana, eikä päätöksenä; haluna pitää perhe koossa vaikeuksista huolimatta. “Sydäntäsi et voi paeta. On siis parempi kuunnella, mitä sillä on asiaa.” Mika Waltari kirjoitti, että ”ihminen ei tunne sydäntään.” Jos ihmisen sydän sanoo yhtenä kesänä menemään naimisiin ja ennen kolmatta kesää eroamaan, kannattaisiko sen ääntä kyseenalaistaa?
“Mutta kun sä et nyt ymmärrä! Me erottiin aivan oikeista syistä!”
Kyllä. On myös väkivaltaisia äijänrähjyksiä ja narsistimiehiä. Ja niistä tulee erota, mutta minkä helvetin takia niiden kanssa tehdään lapsia sitä ennen? Ihmettelen näitä yksinhuoltajanaisia, jotka valittavat kuppiloissa entisen miehensä olevan idiootti. Eikös siinä ole aika huvittava ristiriita: ENSIN tehdään lapsi idiootin kanssa ja SITTEN erotaan miehestä, koska hän on idiootti ja LOPULTA valitetaan sitä, että lasten hän on idiootti?
Toimiva periaate on, että tee lapsesi sellaisen ihmisen kanssa, jonka tunnet.
http://www.mikaelhuikari.com/minun-onnellisuus-ensin-lapsi-sitten-eroaj…
Aina jaksan ihmetellä ihmisiä, jotka menevät naimisiin, mutta sitten 1-2 vuoden päästä herätäänki ajatukseen "että meidän unelmat ei kohtaa". En ymmärrä. Miksei näin perustavanlaatuisista asioista pystytä etukäteen keskustelemaan vaan ne aina ikäänkuin tulee suurena yllätyksenä ihmisille...Varsinkin näille julkisuuskärpäsille.
Nanna kyllä tiesi tasan tarkkaan millaisen ukon Jerestä itselleen sai, ennusmerkkejä oli ilmassa vaikka kuinka paljon. Pettämisiä, 2 avioliittoa takana, pari muksua joita ei kiinnosta elättää, päihdeongelmia menneisyydessä. Ei voi Nanna ainakaan sanoa, ettei olis varotettu. Eniten tässäkin mietityttää, että miten ne tietyt naiset kuvittelee, että just hänen kohdallaan tämä renttu tekee poikkeuksen ja parantuu tavoistaa kuin taikaiskusta.
Sori, mut mitäs läksit.
Ei pahalla, mutta ulkopuolisen silmin molemmat vaikuttavat hyvin pinnallisilta. Kävin vilaisemassa Nannan instagramia ja viimeisimmässä kuvassa sana "poika" mainittu kolmesti. Jeren lehtiotsikoista on useaan kertaan tullut selväksi, että hänellä on "poika." Hienoa, että ovat tyytyväisiä lapsensa sukupuoleen. Lapsen sukupuolen jatkuvasta metelöinnistä herää kuitenkin kysymys, ovatko he mielessään asettaneet tietynlaisia ennakko-oletuksia kyseiselle sukupuolelle. Koko perheeseen liittyvä kokonaisuus välittää sellaista pinnallista täydellisyyttä ja statuksen tärkeyttä (esim. nimenomaan sukupuolen esille tuomista yhteykissä, jossa sukupuolella ei ole mitään merkitystä.)
Muistavatko he kaiken kulissin ja somen ylläpitämisen keskellä keskittyä todelliseen elämään ja todellista elämää ympäröiviin ihmisiin sekä hetkessä olemiseen stressaamatta jatkuvasti sitä, miltä kaiken pitäisi muille näyttää. Voi olla että olen väärässä ja toivon tietenkin kaikille osapuolille hyvää jatkoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Spede Parkkonen kirjoitti:
http://www.mikaelhuikari.com/minun-onnellisuus-ensin-lapsi-sitten-eroaj…
”Yksi meidän parisuhdemaailman tunnusmerkkihän on se, että mikä tahansa parisuhde voidaan päättää milloin tahansa. Kolme lasta – sanotaan nyt vaikka iältään viis, kaks ja yks ja voidaan erota… Heti. Ja näin kokoajan de fakto tapahtuu. Kato ku sä oot sun puolison ymmärtäjä ja haluat ajatella kokonaisuutta.” – Esa Saarinen
Jere ja Nanna Karalahti eroavat.* Lapsi ei taitanut ihan päiväkoti-ikäiseksi ehtiä, mutta sentään ristiäisiin asti selvittiin. Tiedän monia, jotka eivät jaksa yrittää edes sinne asti.
Näitä on nähty ennenkin: eron jälkeen sosiaalinen media täyttyy “tsemppiä” ja “olet rohkea” –toivotuksista. Kahden vuoden päästä lasta heitellään viikon välein talosta toiseen ilman, että hän oppii koskaan tuntemaan mitään paikkaa kodikseen. Lauantaisin mukula viedään mummolaan hoitoon, jotta voi lähteä baariin metsästämään uutta puolisoa. Ja joka sunnuntai lapsi viettää iltapäivänsä jomman kumman väsyneen ja krapulaisen vanhempansa kanssa…
Mutta kaikki tehdään aina kaikkien parhaaksi, tietenkin.
Vaikka yleisestä keskustelusta toisenlaisen kuvan saakin: on hyvä, että lapsella äidin lisäksi myös isä. Isyyttä / ehjää perhettä ei arvosteta tarpeeksi kulttuurissamme. Läsnäolevat vanhemmat ovat aina parempi kuin muut ratkaisut. Ydinperhe on lapselle aina parempi kuin uusioperhe. Vastalause: “ei ole silloin, jos ydinperheen vanhemmat tappelevat keskenään!” Menisivät terapiaan, opettelisivat ymmärtämään toisiiansa. Ennen kaikkea: oppisivat ymmärtämään itseään.
Mutta eiväthän he mene. “Se on pääkaupunkiseudulla jo epidemia, miten päiväkotilapsien faijat lähtevät huokaisten: ei tää oo mun juttu!”** Ihmiset ovat itsekkäitä ja nykyään ei jakseta tehdä töitä parisuhteen eteen: minun onnellisuus ensin, lapset sitten. Nannannaa.
Karalahden valitsema sitaatti eroilmoitukselle kuvaa tämän aikamme rakkauskäsityksen ongelmaa: rakkautta ajatellaan sydämenasiana, eikä päätöksenä; haluna pitää perhe koossa vaikeuksista huolimatta. “Sydäntäsi et voi paeta. On siis parempi kuunnella, mitä sillä on asiaa.” Mika Waltari kirjoitti, että ”ihminen ei tunne sydäntään.” Jos ihmisen sydän sanoo yhtenä kesänä menemään naimisiin ja ennen kolmatta kesää eroamaan, kannattaisiko sen ääntä kyseenalaistaa?
“Mutta kun sä et nyt ymmärrä! Me erottiin aivan oikeista syistä!”
Kyllä. On myös väkivaltaisia äijänrähjyksiä ja narsistimiehiä. Ja niistä tulee erota, mutta minkä helvetin takia niiden kanssa tehdään lapsia sitä ennen? Ihmettelen näitä yksinhuoltajanaisia, jotka valittavat kuppiloissa entisen miehensä olevan idiootti. Eikös siinä ole aika huvittava ristiriita: ENSIN tehdään lapsi idiootin kanssa ja SITTEN erotaan miehestä, koska hän on idiootti ja LOPULTA valitetaan sitä, että lasten hän on idiootti?
Toimiva periaate on, että tee lapsesi sellaisen ihmisen kanssa, jonka tunnet.
http://www.mikaelhuikari.com/minun-onnellisuus-ensin-lapsi-sitten-eroaj…
"Toimiva periaate on, että tee lapsesi sellaisen ihmisen kanssa, jonka tunnet..." Miten naiivi ajatus, ihminen muuttuu koko ajan, elämä muuttaa ihmistä. Hyvä, kun ihmiset tuntevat nykyään edes itsensä, saati sitten toisensa...
Vierailija kirjoitti:
Spede Parkkonen kirjoitti:
http://www.mikaelhuikari.com/minun-onnellisuus-ensin-lapsi-sitten-eroaj…
”Yksi meidän parisuhdemaailman tunnusmerkkihän on se, että mikä tahansa parisuhde voidaan päättää milloin tahansa. Kolme lasta – sanotaan nyt vaikka iältään viis, kaks ja yks ja voidaan erota… Heti. Ja näin kokoajan de fakto tapahtuu. Kato ku sä oot sun puolison ymmärtäjä ja haluat ajatella kokonaisuutta.” – Esa Saarinen
Jere ja Nanna Karalahti eroavat.* Lapsi ei taitanut ihan päiväkoti-ikäiseksi ehtiä, mutta sentään ristiäisiin asti selvittiin. Tiedän monia, jotka eivät jaksa yrittää edes sinne asti.
Näitä on nähty ennenkin: eron jälkeen sosiaalinen media täyttyy “tsemppiä” ja “olet rohkea” –toivotuksista. Kahden vuoden päästä lasta heitellään viikon välein talosta toiseen ilman, että hän oppii koskaan tuntemaan mitään paikkaa kodikseen. Lauantaisin mukula viedään mummolaan hoitoon, jotta voi lähteä baariin metsästämään uutta puolisoa. Ja joka sunnuntai lapsi viettää iltapäivänsä jomman kumman väsyneen ja krapulaisen vanhempansa kanssa…
Mutta kaikki tehdään aina kaikkien parhaaksi, tietenkin.
Vaikka yleisestä keskustelusta toisenlaisen kuvan saakin: on hyvä, että lapsella äidin lisäksi myös isä. Isyyttä / ehjää perhettä ei arvosteta tarpeeksi kulttuurissamme. Läsnäolevat vanhemmat ovat aina parempi kuin muut ratkaisut. Ydinperhe on lapselle aina parempi kuin uusioperhe. Vastalause: “ei ole silloin, jos ydinperheen vanhemmat tappelevat keskenään!” Menisivät terapiaan, opettelisivat ymmärtämään toisiiansa. Ennen kaikkea: oppisivat ymmärtämään itseään.
Mutta eiväthän he mene. “Se on pääkaupunkiseudulla jo epidemia, miten päiväkotilapsien faijat lähtevät huokaisten: ei tää oo mun juttu!”** Ihmiset ovat itsekkäitä ja nykyään ei jakseta tehdä töitä parisuhteen eteen: minun onnellisuus ensin, lapset sitten. Nannannaa.
Karalahden valitsema sitaatti eroilmoitukselle kuvaa tämän aikamme rakkauskäsityksen ongelmaa: rakkautta ajatellaan sydämenasiana, eikä päätöksenä; haluna pitää perhe koossa vaikeuksista huolimatta. “Sydäntäsi et voi paeta. On siis parempi kuunnella, mitä sillä on asiaa.” Mika Waltari kirjoitti, että ”ihminen ei tunne sydäntään.” Jos ihmisen sydän sanoo yhtenä kesänä menemään naimisiin ja ennen kolmatta kesää eroamaan, kannattaisiko sen ääntä kyseenalaistaa?
“Mutta kun sä et nyt ymmärrä! Me erottiin aivan oikeista syistä!”
Kyllä. On myös väkivaltaisia äijänrähjyksiä ja narsistimiehiä. Ja niistä tulee erota, mutta minkä helvetin takia niiden kanssa tehdään lapsia sitä ennen? Ihmettelen näitä yksinhuoltajanaisia, jotka valittavat kuppiloissa entisen miehensä olevan idiootti. Eikös siinä ole aika huvittava ristiriita: ENSIN tehdään lapsi idiootin kanssa ja SITTEN erotaan miehestä, koska hän on idiootti ja LOPULTA valitetaan sitä, että lasten hän on idiootti?
Toimiva periaate on, että tee lapsesi sellaisen ihmisen kanssa, jonka tunnet.
http://www.mikaelhuikari.com/minun-onnellisuus-ensin-lapsi-sitten-eroaj…
"Toimiva periaate on, että tee lapsesi sellaisen ihmisen kanssa, jonka tunnet..." Miten naiivi ajatus, ihminen muuttuu koko ajan, elämä muuttaa ihmistä. Hyvä, kun ihmiset tuntevat nykyään edes itsensä, saati sitten toisensa...
Niinpä. Minäkin olin 10 vuotta naimisissa ennen esikoisen syntymistä. Silti mies löysi toisen ennenkuin 20 vuotta oli plakkarissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jere vaikuttaa olevan vähän kallellaan rikollisiin tyyppeihin. Ne typerät jengipellet Nacci ja Kejonen ovat kanssaan hyvää pataa. Pankaa pojat yhteinen addunettikauppa pystyyn! BLACKMONEY.
Jere juuri palannut Thaimaan poikareissulta. Jotain siellä on y
tapahtunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä, mutta haiseehan tämmöiseltä "kouluttumattoman naisen tempulta". Hankitaan lapsi itseä huomattavasti vanhemman ja rikkaamman miehen kanssa ja turvataan lapsen ja samalla myös oma tulevaisuus taloudellisesti.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä Jerellä niitä miljoonia on peliajoilta jäljellä. Missähän Jereen vois törmätä? Awink awink. Meidän iätkin natsais paremmin.
Taitaa ennemminkin olla ulosottovelat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Stella Karalahti on instan mukaan parhaillaan Helsingissä.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, mutta haiseehan tämmöiseltä "kouluttumattoman naisen tempulta". Hankitaan lapsi itseä huomattavasti vanhemman ja rikkaamman miehen kanssa ja turvataan lapsen ja samalla myös oma tulevaisuus taloudellisesti.
Ja tyhmä kaiken lisäksi, luullut, että Jerellä olisi muka rahaa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yökylässä-jakso on nyt ikävikseni poistettu...ähh. Olisin halunnut nähdä sitä heidän auvoansa...joka osoittautuikin nyt mitä suurimmaksi kuplaksi.
Sanokaa mitä sanotte, mutta parempi on että eroavat nyt kun lapsi on vielä pieni eikä tule tapahtumista muistamaan mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Linkittäminen vaikeaa?
Jotku ei oikeasti osaa laittaa linkkiä, en kyllä ymmärrä miksei.
Jotkut ei osaa lainata, en kyllä ymmärrä miksi.
Et sinäkään :D (btw, lainaus ei toimi täällä kunnolla)
Miten niin?
No joo. Kun tämä pari suorastaan eli julkisuudessa paistattelusta ja haki huomiota insta-kuvilla, blogimerkinnöillä ja ajoittain suureellisella elämäntyylillä, niin ikävä tosi asia on nyt vain, että tämä ero tullaan yhtä lailla käsittelemään julkisuudessa, Nannan toiveista huolimatta.
Varsinkin jälkeen päin voidaan todeta, että pariskunnan elämäntyyli oli rakentunut enemmän pinnallisuuteen ja show-off -tyyliin samalla kun pinnan alla on todennäköisesti kuplinut vaikka mitä ongelmia. Hyvin epäaitoja ihmisiä ja julkisuuden perusteella erityisesti Nanna. Jeren toilailut kaikki muutenkin tietävät.
Medioiden tulisi lopettaa tällaisten insta-turhuuksien seuraaminen kokonaan, niin silloin meilläkään ei tulisi syötettyä tätä halua spekuloida ja tylyttää meille henkilökohtaisesti tuntemattomia ihmisiä. Mutta minkäs teet.
Vaikea tuntea myötätuntoa kumpaakaan osapuolta kohtaan, mutta harmittaa, että ehtivät tekemään kuitenkin ihmislapsen tähän maailmaan.
Vierailija kirjoitti:
Spede Parkkonen kirjoitti:
http://www.mikaelhuikari.com/minun-onnellisuus-ensin-lapsi-sitten-eroaj…
”Yksi meidän parisuhdemaailman tunnusmerkkihän on se, että mikä tahansa parisuhde voidaan päättää milloin tahansa. Kolme lasta – sanotaan nyt vaikka iältään viis, kaks ja yks ja voidaan erota… Heti. Ja näin kokoajan de fakto tapahtuu. Kato ku sä oot sun puolison ymmärtäjä ja haluat ajatella kokonaisuutta.” – Esa Saarinen
Jere ja Nanna Karalahti eroavat.* Lapsi ei taitanut ihan päiväkoti-ikäiseksi ehtiä, mutta sentään ristiäisiin asti selvittiin. Tiedän monia, jotka eivät jaksa yrittää edes sinne asti.
Näitä on nähty ennenkin: eron jälkeen sosiaalinen media täyttyy “tsemppiä” ja “olet rohkea” –toivotuksista. Kahden vuoden päästä lasta heitellään viikon välein talosta toiseen ilman, että hän oppii koskaan tuntemaan mitään paikkaa kodikseen. Lauantaisin mukula viedään mummolaan hoitoon, jotta voi lähteä baariin metsästämään uutta puolisoa. Ja joka sunnuntai lapsi viettää iltapäivänsä jomman kumman väsyneen ja krapulaisen vanhempansa kanssa…
Mutta kaikki tehdään aina kaikkien parhaaksi, tietenkin.
Vaikka yleisestä keskustelusta toisenlaisen kuvan saakin: on hyvä, että lapsella äidin lisäksi myös isä. Isyyttä / ehjää perhettä ei arvosteta tarpeeksi kulttuurissamme. Läsnäolevat vanhemmat ovat aina parempi kuin muut ratkaisut. Ydinperhe on lapselle aina parempi kuin uusioperhe. Vastalause: “ei ole silloin, jos ydinperheen vanhemmat tappelevat keskenään!” Menisivät terapiaan, opettelisivat ymmärtämään toisiiansa. Ennen kaikkea: oppisivat ymmärtämään itseään.
Mutta eiväthän he mene. “Se on pääkaupunkiseudulla jo epidemia, miten päiväkotilapsien faijat lähtevät huokaisten: ei tää oo mun juttu!”** Ihmiset ovat itsekkäitä ja nykyään ei jakseta tehdä töitä parisuhteen eteen: minun onnellisuus ensin, lapset sitten. Nannannaa.
Karalahden valitsema sitaatti eroilmoitukselle kuvaa tämän aikamme rakkauskäsityksen ongelmaa: rakkautta ajatellaan sydämenasiana, eikä päätöksenä; haluna pitää perhe koossa vaikeuksista huolimatta. “Sydäntäsi et voi paeta. On siis parempi kuunnella, mitä sillä on asiaa.” Mika Waltari kirjoitti, että ”ihminen ei tunne sydäntään.” Jos ihmisen sydän sanoo yhtenä kesänä menemään naimisiin ja ennen kolmatta kesää eroamaan, kannattaisiko sen ääntä kyseenalaistaa?
“Mutta kun sä et nyt ymmärrä! Me erottiin aivan oikeista syistä!”
Kyllä. On myös väkivaltaisia äijänrähjyksiä ja narsistimiehiä. Ja niistä tulee erota, mutta minkä helvetin takia niiden kanssa tehdään lapsia sitä ennen? Ihmettelen näitä yksinhuoltajanaisia, jotka valittavat kuppiloissa entisen miehensä olevan idiootti. Eikös siinä ole aika huvittava ristiriita: ENSIN tehdään lapsi idiootin kanssa ja SITTEN erotaan miehestä, koska hän on idiootti ja LOPULTA valitetaan sitä, että lasten hän on idiootti?
Toimiva periaate on, että tee lapsesi sellaisen ihmisen kanssa, jonka tunnet.
http://www.mikaelhuikari.com/minun-onnellisuus-ensin-lapsi-sitten-eroaj…
"Toimiva periaate on, että tee lapsesi sellaisen ihmisen kanssa, jonka tunnet..." Miten naiivi ajatus, ihminen muuttuu koko ajan, elämä muuttaa ihmistä. Hyvä, kun ihmiset tuntevat nykyään edes itsensä, saati sitten toisensa...
Kirjoittajan tuntien täytyy sanoa, että olipa pohjanoteeraus ja loukkaus useita hänen ystäviään kohtaan. Tulee sellainen fiilis, että ystävällisten sanojen takana on tuomitsevaisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Onko kenelläkään käynyt sama mielessä kuin itselläni, että tämäkin voisi olla vain julkisuustemppu ja keino rahastaa? Kohta palataan takaisin yhteen, hehkutetaan lehdessä kuinka vaikeudet on voitettu ja ehkä lanseerataan parisuhdeterapia-valmennus..ehkä treenihomma ei lyönyt tarpeeksi leiville, who knows. Tää olis toisaalta paras vaihtoehto, kurjaa erota kun on noin pieni vauva :(
Itsellä tuli fiilis, et kyse oli rahasta ja tuista ja elatusmaksuista. Sitten luin, tosta Thaimaan reissusta ja ajattelin, että joko sieltä on tuotu surkea tulianen, Jere on päättänyt jäädä sinne tai jotain muuta ei hauskaa on tapahtunut siellä ja Nanna sai tarpeekseen.
Alue: Aihe vapaa
Varmaan ei sen takia ole stellan nimeä firman nimessä, koska jere on sanonut oksanaa kasaksi paskaa.
Niin paljon hän arvostaa naisia, ja tyttöjä. Ihme kun ronja sentään kelpaa.