Teini syö hirveästi herkkuja ollessaan yksin kotona.
Minä ja mieheni olemme poissa kotoa aika paljon, mutta yleensä olemme illalla kotona. 13-vuotias on alkanut syömään paljon, kun olemme poissa, joka tapahtuu usein, koska teemme paljon töitä ja hänen ainoa sisaruksensa on muuttanut jo pois kotoa. Jollain pienellä kaveri porukalla he syövät kaikki talon herkut ja tilaavat pizzaa su muuta. Kaikki talon herkut on kadonnut, kun tulemme kotiin, mutta sentään kaikki roskat on pistetty kiltisti roskiin, eikä jätetty ympäriinsä. Kasvuikäisen pitäisi syödä, mutta paljon sokeria ja suolaa on pahasta. Meidän ollessa kotona hän syö ihan normaalisti. Oudosti hän ei kaikesta tästä lihoa, mutta hän kiertelee koko asiaa muutenkin. Mitä minun pitäisi tehdä?
Kommentit (86)
Vierailija kirjoitti:
Ei ole normaalia käytöstä ahmia kaappeja tyhjäksi herkuista. Se on ahmimishäiriön merkki. Teinin olisi hyvä käydä juttelemassa jonkun ammattiauttajan kanssa.
Kuinka tämän voisi ottaa puheeksi?
-ap
Mihin kummaan tästä välistä katosi kommentteja?
Minä kommentoin, että melko varmasti kaverit ovat ne jotka tyhjäävät varastot. Tulevat kylään, penkovat ja syövät. Eikä lapsesi uskalla sanoa vastaan. Ja sitten ehdotin riistakameriaa keittiöön, oliko se sopimatonta? Lähinnä se oli vitsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No miksi ostatte kotiinne kaapit täyteen herkkuja? Teini syö sitä mitä kotona on, tai ostaa herkut rahoilla jotka on todennäköisesti vanhemmiltaan saanut. Osta vain terveellisiä herkkuja ja tee valmiiksi oikeaa ruokaa. Lapset ei välttämättä jaksa itse niin kokata yksin kotona ja siksi tilaavat pitsaa. Äläkä anna jatkuvasti herkkurahaa.
Kyllä hän syö ruokansa, mutta silti syö herkut.
-apMinkälainen on se tarjottu ruoka?
Ihan perus lihapullia ja perunamuusia salaatin kanssa. Ei mitään pikaruokaa tai kovin kallista.
-ap
Eiköhän tässä suurin ongelma ole se, että tuonikäinen lapsi on illat kaiket yksin kotona. Lastensuojelun asia.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaisiko vanhempien olla enemmän kotona ja huolehtia lapsesta?
Tätä minäkin jäin vähän miettimään.
Toisaalta eikös se ole ihan kiva, että teinillä on kavereita, joita voi kutsua kylään. Ja tottakai yhdessä halutaan syödä jotain hyvää telkkaria katsoessa, jos kaapeista herkkuja löytyy.
Jätä vaikka seuraavalla kerralla jääkaappiin pizza-ainekset, ja kehota lapsia leipomaan itse pizzaa. Siinä on kivaa ajankulua nuorille, ja saavat edes vähän terveellisempää sapuskaa. Nuoret voisivat myös esim. leipoa itse. Ja itse tehty pop corn on hyvää ja terveellisempää kuin kaupan sipsit.
Itse teininä aina laitoin ruokaa ja leivoin kavereiden kanssa, se oli kivaa!
Vai olisiko parempi, että teini on kylillä kaljottelemassa? Odota vaan, vielä sekin aika tulee...
🇺🇦🇮🇱
Vierailija kirjoitti:
Jos jatkuvasti mättää herkkua eikä liho, niin saattaa olla että oksentaa ruuan tai käyttää laksatiiveja. Tällaiseen oireiluun tyypillisesti kuuluu se herkkujen ahmiminen yksin ja asian kiertely.
En tällaista ole huomannut, mutta toki tämä on mahdollisuus.
-ap
Vierailija kirjoitti:
Minä ja mieheni olemme poissa kotoa aika paljon, mutta yleensä olemme illalla kotona. 13-vuotias on alkanut syömään paljon, kun olemme poissa, joka tapahtuu usein, koska teemme paljon töitä ja hänen ainoa sisaruksensa on muuttanut jo pois kotoa. Jollain pienellä kaveri porukalla he syövät kaikki talon herkut ja tilaavat pizzaa su muuta. Kaikki talon herkut on kadonnut, kun tulemme kotiin, mutta sentään kaikki roskat on pistetty kiltisti roskiin, eikä jätetty ympäriinsä. Kasvuikäisen pitäisi syödä, mutta paljon sokeria ja suolaa on pahasta. Meidän ollessa kotona hän syö ihan normaalisti. Oudosti hän ei kaikesta tästä lihoa, mutta hän kiertelee koko asiaa muutenkin. Mitä minun pitäisi tehdä?
Ihan ensiksi, miten teillä on herkkuja jatkuvasti talossa ja miksi teiniä ei ole kielletty syömästä niitä? Jätä kaikki herkut kauppaan ja rajoita sitä kaveriporukan teillä oloa.
Toiseksi: taivutit verbin väärin. "Hän ei kaikesta tästä liho" siis ilman a-kirjainta on oikea muoto.
Kolmanneksi: ole enemmän sen teinisi kanssa hän kaipaa vanhempiaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa siltä, että te paljon poissaolevina vanhempina olette syypäitä ja vastuullisia ongelman suhteen. Olkaa kotona. Olkaa lapsenne vanhemmat, äiti ja isä.
Meillä on tämä firma niin ei sen voi antaa kärsiä.
-ap
Mutta murrosikäinen saa kärsiä koska firma? Minkälainen äiti oikein olet?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa siltä, että te paljon poissaolevina vanhempina olette syypäitä ja vastuullisia ongelman suhteen. Olkaa kotona. Olkaa lapsenne vanhemmat, äiti ja isä.
Meillä on tämä firma niin ei sen voi antaa kärsiä.
-ap
Niin, että antaa vaan lapsen kärsiä, kunhan vain bisnekset luistaa...
Hohhoi... Herätys!
Vierailija kirjoitti:
Käykö sellaisia kavereita, jotka syövät herkut? Kyllä ainoa keino on rajoittaa herkkujen ostamista kotiin, niitä kukaan oikeasti tarvitse.
Monet saavat teininä syödä miten paljon tahansa, mutta kun se ensimmäinen kumppani löytyy, niin lihominen alkaa, kun herkkujen mässyttämistä jatketaan yhdessä sohvalla.
Elimistö pyrkii pitämään painon sopivana kaikin keinoin, vasta kun tarpeeksi kauan jatkaa ylensyömistä, lihominen alkaa.
Pojalla on tyttöystävä ja kaveritkin niitä herkkuja syövät, mutta kyllä poikakin aika paljon syö.
-ap
Vierailija kirjoitti:
Silloin tällöin ei ole mielestäni mitenkään hälyyttävää, mutta tekeekö noin lähes päivitäin? Silloin ei tosiaankaan kannata herkkuja kotona jemmailla.
Ei näin päivittäin käy, mutta viikoittain käy.
-ap
Voisiko joku rauhalliaesti rautalangasta vääntäen selittää, miksi kahden aikuisen ja yhden 13 -vuotiaan kotona säilytetään suuria määriä "herkkuja". Ketä ja mitä tarkoitusta varten ne siellä ovat? Avauksesta saa vaikutelman, että tuota roinaa on todella paljon (+ ne pizzat). Ovatko "herkut" kaapissa korvaamassa vanhempien poissaoloa? Silloinhan teini käyttää niitä vanhempien toivomalla tavalla, joten ongelmaa ei pitäisi olla.
Murrosikäisellä lihominen voi yhtäkkiä "räjähtää käsiin": huhtikuussa hoikka voi olla kesäkuussa pullukka, koska murrosiässä aineenvaihdunta on ihan omansalainen (sen muistaa jokainen, joka muistaa olleensa murrosikäinen). Lisäksi "herkuilla" on muitakin vaikutuksia kuin lihominen. Ap:n kannattaa ottaa selvää mitä sokeri, suola, rasva ja esim kaakaovoi + "herkuissa" olevat lisäaineet aiheuttavat aivoille ja mitä se sitten vuorostaan aiheuttaa koko elämälle.
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän tässä suurin ongelma ole se, että tuonikäinen lapsi on illat kaiket yksin kotona. Lastensuojelun asia.
On kyllä poikkeustapaus, jos 13-vuotiaana ei selviä kotona iltaa. Mitä se lastensuojelu tähän auttaa?
-ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän tässä suurin ongelma ole se, että tuonikäinen lapsi on illat kaiket yksin kotona. Lastensuojelun asia.
On kyllä poikkeustapaus, jos 13-vuotiaana ei selviä kotona iltaa. Mitä se lastensuojelu tähän auttaa?
-ap
Varmasti selviää, mutta kuuluuko sen selvitä? Lastensuojelun tehtävä on suojella lapsia huonoilta vanhemmilta, esimerkiksi sellaisilta, jotka on töissä yötä päivää, eikä pidä huolta lapsensa ruoka-ajoista.
Kaffepulla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaisiko vanhempien olla enemmän kotona ja huolehtia lapsesta?
Tätä minäkin jäin vähän miettimään.
Toisaalta eikös se ole ihan kiva, että teinillä on kavereita, joita voi kutsua kylään. Ja tottakai yhdessä halutaan syödä jotain hyvää telkkaria katsoessa, jos kaapeista herkkuja löytyy.
Jätä vaikka seuraavalla kerralla jääkaappiin pizza-ainekset, ja kehota lapsia leipomaan itse pizzaa. Siinä on kivaa ajankulua nuorille, ja saavat edes vähän terveellisempää sapuskaa. Nuoret voisivat myös esim. leipoa itse. Ja itse tehty pop corn on hyvää ja terveellisempää kuin kaupan sipsit.
Itse teininä aina laitoin ruokaa ja leivoin kavereiden kanssa, se oli kivaa!
Vai olisiko parempi, että teini on kylillä kaljottelemassa? Odota vaan, vielä sekin aika tulee...
Meillä on tämä perheyritys, joten töitä on tehtävä. Jotain ovat itsekin leiponeet.
-ap
Koita saada sinne terveellistä maukasta ruokaa.
Sokeri on vihollinen... Söin itse paljon sokeria teininä. Se kostautui ja masennuin todella pahasti.
Söin melkeinpä henrkkuja ruokana... lisäksi siitä tuli pakko-oireita ja tulee edelleen, jos syön liikaa sokeria.
No kyllähän siihen joku syy on, että syö jatkuvasti ja vielä peittelee sitä. Toki syy voi olla niinkin yksinkertainen, että toimii noin, koska herkkuja on tarjolla. Teini ei ole vielä aikuinen, eli ei varmaan osaa ajatella tuollaisten tekojen pitkäaikaisia seuraksia, siksi vanhempien tulisi asettaa rajat. Voi myös olla, että teini syö esim. yksinäisyyteen tai turvattomuuteen. Tarvitsisi ehkä teitä, mutta ette ole paikalla. Haluaa parempaa oloa, huomiota, herkut auttavat.
Itse sairastin bulimiasta teini-iässä ja käytöksensä oli hyvin samankaltaista. Saatoin yhdessä illassa tyhjentää kaapit kaikista herkuista mitä vain löysin ja sitten oksensin.
Kannattaa yrittää puhua nuoren kanssa tämän käyttäytymisestä, muttei syyttäväti.
Miten hän syö teidän vanhempien läsnäollessa? Normaalisti, vai ei oikein ollenkaan? Onko lapsella ollut itsetunnon kanssa ongelmia ?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ja mieheni olemme poissa kotoa aika paljon, mutta yleensä olemme illalla kotona. 13-vuotias on alkanut syömään paljon, kun olemme poissa, joka tapahtuu usein, koska teemme paljon töitä ja hänen ainoa sisaruksensa on muuttanut jo pois kotoa. Jollain pienellä kaveri porukalla he syövät kaikki talon herkut ja tilaavat pizzaa su muuta. Kaikki talon herkut on kadonnut, kun tulemme kotiin, mutta sentään kaikki roskat on pistetty kiltisti roskiin, eikä jätetty ympäriinsä. Kasvuikäisen pitäisi syödä, mutta paljon sokeria ja suolaa on pahasta. Meidän ollessa kotona hän syö ihan normaalisti. Oudosti hän ei kaikesta tästä lihoa, mutta hän kiertelee koko asiaa muutenkin. Mitä minun pitäisi tehdä?
Ihan ensiksi, miten teillä on herkkuja jatkuvasti talossa ja miksi teiniä ei ole kielletty syömästä niitä? Jätä kaikki herkut kauppaan ja rajoita sitä kaveriporukan teillä oloa.
Toiseksi: taivutit verbin väärin. "Hän ei kaikesta tästä liho" siis ilman a-kirjainta on oikea muoto.
Kolmanneksi: ole enemmän sen teinisi kanssa hän kaipaa vanhempiaan.
Herkkuja on talossa, koska tällaisessa suuressa talossa vietetään kaikki suvun juhlat. Pienet kiroilu virheet eivät maata kaada. Hän vetäytyy, vaikka olisimme paikalla, joten en lähesty paljoa, koska se olisi outoa.
-ap
Meillä on tämä firma niin ei sen voi antaa kärsiä.
-ap