Pikku vinkki koiranomistajille

Juu, tätä olen ihmetellyt myös (tästä oli muuten muistaakseni pitkä keskustelu just vähän aikaa sitten).

Vierailija kirjoitti:

Juu, tätä olen ihmetellyt myös (tästä oli muuten muistaakseni pitkä keskustelu just vähän aikaa sitten).

Ai! No hyvä että en ole ainoa joka tätä ihmettelee. Löytyisköhän se vielä jostain. Ap

Täälläkin päin on mm. niin vahva tiibetinspanieli, että se kun jämähtää keskelle tietä niin eihän sitä saa siirrettyä...ja ohituksen jälkeen päästetään vielä suoraan ryntäämään ohittaneen persiiseen kiinni (fleksissä on). Ihme, että on vielä hengissä...

Ärsyttävää, mutta näitä on. Minun vinkkini on se, että harjoitelkaa erilaisia ohituksia ja opettakaa omille koirille, että tekipä se vastaan tuleva mitä vaan niin ei haukuta, vedetä tai tehdä muutakaan vaan kävellään vieressä. Siihen joku oma käsky, meillä se on "tässä". Eli ei mitään tottisseuraamista, vaan vieressä kävelyä vain löysällö hihnalla. Näin olen omat koirat opettanut ja ei ongelmia. Toki ne vähän katselee oudommin käyttäytyvää vastaantulijaa mutta pysyvät vieressä silti.

Vierailija kirjoitti:

Täälläkin päin on mm. niin vahva tiibetinspanieli, että se kun jämähtää keskelle tietä niin eihän sitä saa siirrettyä...ja ohituksen jälkeen päästetään vielä suoraan ryntäämään ohittaneen persiiseen kiinni (fleksissä on). Ihme, että on vielä hengissä...

Ärsyttävää, mutta näitä on. Minun vinkkini on se, että harjoitelkaa erilaisia ohituksia ja opettakaa omille koirille, että tekipä se vastaan tuleva mitä vaan niin ei haukuta, vedetä tai tehdä muutakaan vaan kävellään vieressä. Siihen joku oma käsky, meillä se on "tässä". Eli ei mitään tottisseuraamista, vaan vieressä kävelyä vain löysällö hihnalla. Näin olen omat koirat opettanut ja ei ongelmia. Toki ne vähän katselee oudommin käyttäytyvää vastaantulijaa mutta pysyvät vieressä silti.

Haha :D Meilläpäin asuu myös Mahtavan Hulkin voimat omaava mopsi! Meiltäkin onnistuu hyvin kaikenlaiset ohitukset, mutta tänään pääsi käymään niin, että yllättäen iholla olikin toinen koira, ja kun minä säikähdin, mun koirakin vähän rähähti, mitä ei yleensä ikinä tee. Ja noi perskärpäset on kyllä kanssa aivan hemmetin ärsyttäviä! Flexit pitäis kieltää. Aina kun tarpeeksi kypsyn, skippaan kaikki flexi-tyypit, vaikka joukossa on ihan tilastollisesti pakko olla niitäkin, joilla on koira hanskassa. Mikähän siinä on, etteivät ihmiset saa suutaan auki. "Saako tulla moikkaamaan" on ihan ok kysymys. Ap

Ei kannata mennä sellaisille kävelyteille, joissa on molemmilla puolilla betoniseinät. *wirn* ja joo, mulla on kaksikin koiraa.

Vierailija kirjoitti:

Ei kannata mennä sellaisille kävelyteille, joissa on molemmilla puolilla betoniseinät. *wirn* ja joo, mulla on kaksikin koiraa.

No ei kyllä :D Tänään mentiin ojassa. Ap

Minä jään tuollaisissa tilanteissa tarkoituksella treenaamaan oman koirani kanssa kontaktia enkä mene ohi, yleensä sitten jossain vaiheessa omistaja tajuaa alkaa raahata sitä keskellä tietä makaavaa koiraansa sivummalle ja sitten voidaan ohittaa mekin. Sen verran ärsyttää nuo jököttäjät että ihan periaatteesta ei mennä ohi kun monesti se maassa makaava koira vielä hyökkää kohti. Ja niille jotka päästävät kysymättä oman koiransa oman koirani iholle olen tehnyt hyvin reippaalla äänensävyllä selväksi että sellainen ei sovi meille. Tarpeeksi ikävästi kun sanoo niin ei tarvitse sanoa kuin kerran :)

Minunkin uros on joutunut tappeluun monta kertaa. Aina ollut niin, että toinen koira pihasta tai omistajaltaan karannut suoraan päälle.

Onneksi on iso koira eikä pahempaa ole sattunut mutta kyllä se sapettaa. Kyllä kaikkien ja kaiken kokoisten pitää saada turvallisesti kulkea.

Nro 3

Joo se on noloa kun koira vetää liinat kiinni eikä suostu liikahtamaan mihinkään suuntaan heti kun toinen koira ilmaantuu näköpiiriin. Aikuisen koiran kanssa vetäisin sen eteenpäin ja ohi vaikka väkisin mutta meillä on 4kk pentu joka alkanut tekemään tätä. Saattaa tehdä saman vaikkapa lenkkeilijän tai polkupyörän nähdessään. Antakaa vinkkejä miten saan sen liikkeelle väkisin repimättä. En saa siihen kunnolla kontaktia kun se on noin innoissaan vastaantulijasta. Se vaan käy tielle makaamaan eikä suostu hievahtamaankaan. Jaksaisin kyllä väkisin repiä sen sivuun mutta on kai jokin parempikin tapa..? Kun muutenkin vasta harjoitellaan hihnassa nätisti kulkemista.

Itselläni on kohta 9v koira, joka on alkanut osoittaa mieltään. Tekee juuri tuota, että pistää täyden stopin monta kertaa kesken lenkin. Välillä menee ihan maahan makaamaan. Olen käyttänyt eläinlääkärissä ja mitään terveydellistä syytä stoppailulle ei pitäisi olla. Ja välillä kun mennään eri reittiä tai ollaan uudessa paikassa lenkillä, koira innostuu lenkkeilemään taas, mennään tosi reipasta tahtia eikä tee tuota ollenkaan. Mikä avuksi? Tekee todella pahaa raahata toista hihnassa, kun on kuitenkin kyse jo melkein vanhuksesta, joka on ollut rakas ystävä vuosikaudet :( Miten motivoin koirani taas liikkumaan? Nameilla ei onnistu, koska on kyseessä sen verran fiksu ja ahne tapaus, että alkaa vaatia namia ja stoppailemaan vielä enemmän kun huomaa, että sillä lailla saa herkkuja.

Vierailija kirjoitti:

Itselläni on kohta 9v koira, joka on alkanut osoittaa mieltään. Tekee juuri tuota, että pistää täyden stopin monta kertaa kesken lenkin. Välillä menee ihan maahan makaamaan. Olen käyttänyt eläinlääkärissä ja mitään terveydellistä syytä stoppailulle ei pitäisi olla. Ja välillä kun mennään eri reittiä tai ollaan uudessa paikassa lenkillä, koira innostuu lenkkeilemään taas, mennään tosi reipasta tahtia eikä tee tuota ollenkaan. Mikä avuksi? Tekee todella pahaa raahata toista hihnassa, kun on kuitenkin kyse jo melkein vanhuksesta, joka on ollut rakas ystävä vuosikaudet :( Miten motivoin koirani taas liikkumaan? Nameilla ei onnistu, koska on kyseessä sen verran fiksu ja ahne tapaus, että alkaa vaatia namia ja stoppailemaan vielä enemmän kun huomaa, että sillä lailla saa herkkuja.

Voisiko kuitenkin olla, että alkaa iän myötä aistit hiukan heikkenemään? Jos kuulo tai näkö ei ole ihan ennallaan, tai on jotain ajoittaisia kipuja? Vaikka kuinka tutkitaan ei voi aina tietää.

Kyllä koiralla jokin muu syy tuolla iällä todennäköisesti on kuin mielen osoittaminen.

Pennun kanssa kävelisin vaan eteenpäin entistä tahtia. En siis repisi tms. mutta en pysähtyisikään. Sitten heti palkka kun kävelee taas kunnolla.

Toi on niin rasittavaa, mutta olen keksinyt hyvän ratkaisun. Ei kyllä toimi kaikille, itselläni on rotikka ja sen kanssa kyllä alkaa latu aukeamaan :D Ostin koiralle 3 metrisen remmin, jota saa lyhennettyä ja taajamassa pidän remmin puolikkaana, mutta jos vastaan tulee näitä kyttääjiä, niin pidennän remmin ja vapautan koiran kontaktista ja annan painella pitkällä remmillä. Tilaa tulee ripeästi ja kummasti saavat omistajat ne makaavat koiransa vedettyä sivumalle, vaikka ennen se oli aivan mahdoton tehtävä.

Mua ei edes haittaa, jos toinen koira pistää jarrut päälle, kunhan se ei ole silleen keskellä tietä/kulkureittiä, että me ei päästä turvallisen etäisyyden päästä ohi. Jos omistaja vaikuttaa siltä, ettei jumittava koira pääse sieltä meidän päälle pomppaamaan, niin makoilkoon toinen mun puolesta kaikessa rauhassa ihan miten lystää. Meillä oli pentunta tätä myös, kyllä se siitä sitkeellä harjoittelulla helpottaa. (Meillä avain oli herkut, kun on hyvin ruoalle perso koira.) Jos näen, että koiran omistaja hakee ratkaisua tilanteeseen, eikä siis tahallaan avuttomuuttaan anna koiransa määrätä mihin mennään, tilanne herättää mussa lähinnä empatiaa. Ei oo aina ollut niin helppoa täälläkään. Ap.

Vierailija kirjoitti:

Mua ei edes haittaa, jos toinen koira pistää jarrut päälle, kunhan se ei ole silleen keskellä tietä/kulkureittiä, että me ei päästä turvallisen etäisyyden päästä ohi. Jos omistaja vaikuttaa siltä, ettei jumittava koira pääse sieltä meidän päälle pomppaamaan, niin makoilkoon toinen mun puolesta kaikessa rauhassa ihan miten lystää. Meillä oli pentunta tätä myös, kyllä se siitä sitkeellä harjoittelulla helpottaa. (Meillä avain oli herkut, kun on hyvin ruoalle perso koira.) Jos näen, että koiran omistaja hakee ratkaisua tilanteeseen, eikä siis tahallaan avuttomuuttaan anna koiransa määrätä mihin mennään, tilanne herättää mussa lähinnä empatiaa. Ei oo aina ollut niin helppoa täälläkään. Ap.

Tähän siis vielä lisätarkennuksena, että alkuperäisessä aloituksessani tarkoitin nimenomaan sen sortin koiraihmisiä, jotka oikein tahallaan tuovat sen koiran siihen iholle tai kulkuesteeksi. Ne ärsyttää! Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselläni on kohta 9v koira, joka on alkanut osoittaa mieltään. Tekee juuri tuota, että pistää täyden stopin monta kertaa kesken lenkin. Välillä menee ihan maahan makaamaan. Olen käyttänyt eläinlääkärissä ja mitään terveydellistä syytä stoppailulle ei pitäisi olla. Ja välillä kun mennään eri reittiä tai ollaan uudessa paikassa lenkillä, koira innostuu lenkkeilemään taas, mennään tosi reipasta tahtia eikä tee tuota ollenkaan. Mikä avuksi? Tekee todella pahaa raahata toista hihnassa, kun on kuitenkin kyse jo melkein vanhuksesta, joka on ollut rakas ystävä vuosikaudet :( Miten motivoin koirani taas liikkumaan? Nameilla ei onnistu, koska on kyseessä sen verran fiksu ja ahne tapaus, että alkaa vaatia namia ja stoppailemaan vielä enemmän kun huomaa, että sillä lailla saa herkkuja.

Voisiko kuitenkin olla, että alkaa iän myötä aistit hiukan heikkenemään? Jos kuulo tai näkö ei ole ihan ennallaan, tai on jotain ajoittaisia kipuja? Vaikka kuinka tutkitaan ei voi aina tietää.

Kyllä koiralla jokin muu syy tuolla iällä todennäköisesti on kuin mielen osoittaminen.

Pennun kanssa kävelisin vaan eteenpäin entistä tahtia. En siis repisi tms. mutta en pysähtyisikään. Sitten heti palkka kun kävelee taas kunnolla.

Olen yrittänyt pennun kanssa juuri noin toimia mutta se haraa vastaa ihan kamalasti ja heittäytyy väkisin makaamaan. Ei kiinnosta edes nakit siinä tilanteessa vaikka muuten aika ahmatti onkin. Olen myös koittanut juosta vastaan ajatuksella että ohitus tapahtuisi niin vauhdikkaasti ettei pentu oikein ehtisi reagoida mutta ei onnistunut tämäkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselläni on kohta 9v koira, joka on alkanut osoittaa mieltään. Tekee juuri tuota, että pistää täyden stopin monta kertaa kesken lenkin. Välillä menee ihan maahan makaamaan. Olen käyttänyt eläinlääkärissä ja mitään terveydellistä syytä stoppailulle ei pitäisi olla. Ja välillä kun mennään eri reittiä tai ollaan uudessa paikassa lenkillä, koira innostuu lenkkeilemään taas, mennään tosi reipasta tahtia eikä tee tuota ollenkaan. Mikä avuksi? Tekee todella pahaa raahata toista hihnassa, kun on kuitenkin kyse jo melkein vanhuksesta, joka on ollut rakas ystävä vuosikaudet :( Miten motivoin koirani taas liikkumaan? Nameilla ei onnistu, koska on kyseessä sen verran fiksu ja ahne tapaus, että alkaa vaatia namia ja stoppailemaan vielä enemmän kun huomaa, että sillä lailla saa herkkuja.

Voisiko kuitenkin olla, että alkaa iän myötä aistit hiukan heikkenemään? Jos kuulo tai näkö ei ole ihan ennallaan, tai on jotain ajoittaisia kipuja? Vaikka kuinka tutkitaan ei voi aina tietää.

Kyllä koiralla jokin muu syy tuolla iällä todennäköisesti on kuin mielen osoittaminen.

Pennun kanssa kävelisin vaan eteenpäin entistä tahtia. En siis repisi tms. mutta en pysähtyisikään. Sitten heti palkka kun kävelee taas kunnolla.

Olen yrittänyt pennun kanssa juuri noin toimia mutta se haraa vastaa ihan kamalasti ja heittäytyy väkisin makaamaan. Ei kiinnosta edes nakit siinä tilanteessa vaikka muuten aika ahmatti onkin. Olen myös koittanut juosta vastaan ajatuksella että ohitus tapahtuisi niin vauhdikkaasti ettei pentu oikein ehtisi reagoida mutta ei onnistunut tämäkään.

Ei meilläkään ton ikäisenä onnistunut mikään. Tsemppiä! Ap

No nyt kyllä! Käytiin iltakävelyllä äsken ja jälleen sama! Mä olin puhelimessa luurit korvissa, ja yhtäkkiä ollaan kuuden koiran ja kuuden ihmisen iltalenkkijoukkion saartamana. Suurin osa meni asiallisesti ohi, mutta eikös sieltä sitten taas yksi puhumaton tuijottelija erkaantunut joukosta tuomaan oman piskinsä katselemaan kauniisti omaa rekkuani silmiin. Mä taas jäädyin ihan täysin. Ohikaan ei päästy, joten siinä sitä sitten tuijoteltiin aikamme, kunnes tajusivat jatkaa matkaa. En saanut edes sanottua mitään, kun samaan aikaan luureissa kaveri selitti jotain juttua. Onks tää joku suomalaisten ujojen ihmisten kummallinen puolittainen sosiaalinen yritelmä? Että tekis niinku mieli ottaa kontaktia, ja tullaan jo lähelle, mutta sitten sanat loppuu kesken, eikä saada kysyttyä että sopiiko. Tästä seuraa suomalaiskansallinen vaivaannuttava jäykistely ja hiljaisuus, jonka jälkeen kävellään mykkänä pois. Surkeeta. Ap.

Kertokaa vaan lisää vinkkejä miten sen liikkumattoman koiran saa liikkeelle, kun koira on sen verran itsepäinen että makaa vaan vaikka kuinka kiskoisi? Tai siis vetää vastaan itsensä ihan melkein niin, että tukehtuu? Miten tällaisen koiran kanssa kannattaa toimia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselläni on kohta 9v koira, joka on alkanut osoittaa mieltään. Tekee juuri tuota, että pistää täyden stopin monta kertaa kesken lenkin. Välillä menee ihan maahan makaamaan. Olen käyttänyt eläinlääkärissä ja mitään terveydellistä syytä stoppailulle ei pitäisi olla. Ja välillä kun mennään eri reittiä tai ollaan uudessa paikassa lenkillä, koira innostuu lenkkeilemään taas, mennään tosi reipasta tahtia eikä tee tuota ollenkaan. Mikä avuksi? Tekee todella pahaa raahata toista hihnassa, kun on kuitenkin kyse jo melkein vanhuksesta, joka on ollut rakas ystävä vuosikaudet :( Miten motivoin koirani taas liikkumaan? Nameilla ei onnistu, koska on kyseessä sen verran fiksu ja ahne tapaus, että alkaa vaatia namia ja stoppailemaan vielä enemmän kun huomaa, että sillä lailla saa herkkuja.

Voisiko kuitenkin olla, että alkaa iän myötä aistit hiukan heikkenemään? Jos kuulo tai näkö ei ole ihan ennallaan, tai on jotain ajoittaisia kipuja? Vaikka kuinka tutkitaan ei voi aina tietää.

Kyllä koiralla jokin muu syy tuolla iällä todennäköisesti on kuin mielen osoittaminen.

Pennun kanssa kävelisin vaan eteenpäin entistä tahtia. En siis repisi tms. mutta en pysähtyisikään. Sitten heti palkka kun kävelee taas kunnolla.

Joo voi olla. Olen huomannut, että välillä säikähtää esimerkiksi polkupyöriä kun ne tulevat takaa. Mutta en tiedä olisiko kyse jostain terveysvaivasta, koska esimerkiksi viikonloppuna oltiin toisella paikkakunnalla ja koira halusi juosta melkein tunnin putkeen...normaalistikin siis melko aktiivinen ja puuhakas koira, vaikka ikää onkin. Olen alkanut miettiä, että jatkossa annan hänen stoppailla ja lenkkeillään enempi hänen tahtia, pyritään toki siihen, että ihan keskelle tietä ei pysähdytä. Oma omatunto ei kestä koiran perässä kiskomista ja lenkitkään ei ole enää kivoja siten.

Vierailija kirjoitti:

Kertokaa vaan lisää vinkkejä miten sen liikkumattoman koiran saa liikkeelle, kun koira on sen verran itsepäinen että makaa vaan vaikka kuinka kiskoisi? Tai siis vetää vastaan itsensä ihan melkein niin, että tukehtuu? Miten tällaisen koiran kanssa kannattaa toimia?

No meillä auttoi kun koira oppi kulkemaan sivulla. Sitä harjoiteltiin paljon häiriöttömissä tilanteissa. Sitten kun se alkoi sujua ja siitä sai aivan ylitsevuotavia kehuja, se alkoi lopulta (noin vuoden tai puolentoista iässä) sujua muutenkin. Aikaa meni. Koirani on luupää.