Lue keskustelun säännöt.
Mitä tässä tilanteessa oikein pitäisi tehdä? Kaverin varattu mies
18.04.2017 |
Kaveri ihastui viime kesänä varattuun mieheen, naimisissa oleva kahden lapsen isä. Kaveria vanhempi. Mieshän oli sitten heti valmis, ja pian jo kaverin oven takana kun kutsu oli viimein saatu esitettyä.
Itse lähinnä naurahtelin kaverin ihastumiselle, mutta ei kauaa naurattanut: Tästä ensimmäisestä vierailusta homma karkasi saman tien käsistä. Kaveri leijui täysin maanpinnan yläpuolella eikä suostu näkemään tilannetta totuudenmukaisesti.
Tästä tuli meidän välillemme mörkö, kun kaveri hehkutti tyyppiä kuin jotain omaa miestään, ja minä yritin parhaani mukaan puhua järkeä.
Alkuvuodesta tilanne sitten räjähti käsiin erään tapauksen seurauksena, ja minä sanoin suoraan mitä moisesta ajattelen, löin niin sanotusti faktat tiskiin, miten tuossa voi käydä, eivätkö he yhtään ajattele/häpeä, mies ei tule jättämään perhettään vaan hyvin todennäköisesti se on kaveri jolle jää luu käteen, minä en hyväksy ja tuskin hyväksyisi kukaan muukaan jne.
Tietenkin kaveri vetäisi tästä vuosisadan herneet nenään ja esti minut joka paikassa.
Vähän rauhoituttuaan hän alkoi hieroa sopua ja laittaa viestiä, todeten samalla ettei ikinä enää halua puhua asiasta.
Välimme eivät koskaan enää ole palanneet entiselleen, sanomattakin selvää että tämä asia on varjona kaveruutemme yllä.
Minä häilyn jonkinlaisessa välimaastossa: Suureksi osaksi suljen silmäni koko asialta, välillä tunnen suurta halua käräyttää nämä kaksi ja laittaa heidät silmätysten tekojensa kanssa.
Heidän toimintansa on suorastaan julkeaa ja koko tilanne irvokas, mies lähtee naapurikaupungista milloin millekin asialle "pikaisille", kaveri laittelee romanttisia illallisia ja hehkuttaa somessa "rakastan" "mun ihana" jne.
Välillä he ovat treffanneet kaupassa, välillä luonnonhelmassa, välillä kaverin luona, ja röyhkeyden huippuna kaveri on ollut jopa miehen ja tämän vaimon kotona, kun vaimo ei ole ollut paikalla.
Vaimo jakelee somessa onnellisia perhekuvia, autuaan tietämättömänä että mies on lähemmäs vuoden paneskellut nuoremman naisen kanssa.
Mitä tässä pitäisi tehdä? Tiedän, ettei asia viime kädessä kuulu minulle, mutta tilanne on niin inhottava että sitä on vaikea katsoa vierestä.
Pariskunnan lapset ovat vielä pieniä, toinen nippa nappa kouluikäinen ja toinen vielä nuorempi :(
Pidin tätä jonain ohimenevänä parin kuukauden hairahduksena, mutta näköjään heillä ei ole aikomustakaan lopettaa, "seurustelevat" kuin tilanteessa ei olisi mitään outoa kun toisella on vaimo ja lapset kotona.
Kommentit (139)
No anna niiden seukkailla. Se parisuhde päättyy niin kuin päättyvät muutkin parisuhteet. Todennäköisesti ennemmin, koska tuollaiset valkoroska-pettäjien suhteet ei yleensä kauaa kestä.
Luulis ettei ole vaikeaa vähän kärvistellä ja ottaa pientä etäisyyttä pariksi vuodeksi, jos kyseessä elinikäinen ystävä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos miehen nimi alkaa T:llä ja naisen J:llä ja asuvat pk-seudulla niin tiedän kenestä on kyse. Olen nimittäin se vaimo.
Miksi tätä on alapeukutettu näin paljon?? Jos asia on vaimolle ok niin mitä väliä??
Minä haluaisin tietää ehdottomasti.
Hanki ap oma elämä, niin ei tarvitse kytätä muita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tilanne ei saa ainakaan mennä siihen, että puoli kylää tietää, mutta vaimo ei. Käräytä.
Joskus alaikäisenä käräyttelin Suomi24-treffipalstalla seuraa hakevia varattuja miehiä puolisoilleen, siis lähetin vaimoille tuntomerkit, saamani ehdotteluviestit ja kaikki. Yleensä vaimo oli ensin kauhuissaan ja kysyi lisätietoja, mutta sitten viestienvaihto joko päättyi tai mieheltä itseltään tuli pahoitteleva viesti, että joku on häneksi tekeytyneenä lähetellyt viestejä useammillekin tytöille ja asiaa selvitellään... Facebook-tilien julkisten päivitysten perusteella joka ikisen parin avio-onni jatkui entisellään.
Jos siis käräytät miehen, et voi olla varma, että vaimo uskoo asiaa vaikka olisi millaiset todisteet. Mutta sinuna yrittäisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä olen naimissa olevan kahden lapsen äiti ja miehelläni on ollut ns. jalkavaimo kohta jo 12-vuotta. Hyvin se arki sujuu näinkin. Tuo nainen ei ole pois meidän perheeltä vaan päin vastoin. Meillä on molemmilla oikeus seksualliseen vapauteen, miehen harrastaa seksiä ja minun olla harrastamatta. Anna ystäväsi elää omaa elämääsi ja vietä sinä aikaa ihmisten kanssa jotka jakaa sinun arvomaailmasi. Se, kun ei kaikilla ole sama.
Hah, säälittävyyden huippu. Mutta eipä siinä, you choise, jos tyydyt siihen, että äijäsi nussii kaikkea mikä liikkuu.
vaikeahan sun on tietää pariskunnan sopimuksia keskenään. Miehen ne rajat tai vapaudet kuuluisi tietää ja kertoo myös ystävällesi. Reiluahan se olisi kaikille kolmelle. Ei sun kannata ottaa sitä vastuullesi mitenkään.Minä ehkä rajaisin itseni ulos tästä aiheesta ja kertoisin sen ystävälle, et jutellaan muista asioista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätä kutsutaan elämäksi. Elämä ei ole oppikirjasta opittavaa suoritusta, jossa kaikki menee aina tismalleen oikein niin kuin ohjekirjoissa sanotaan. Ei enää eletä raamatunmallin mukaan, eikä moraalisäännöt ole yhtä tiukkoja kuin ennen.
Elämä on valintoja.
Valinnoissa on myös vastuunsa, jos aikuisista ihmisistä puhutaan.
Minun oikeustajuni mukaan tässä tehdään vääryyttä ja kavaluutta sen miehen vaimoa ja lapsia kohtaan. Erolapsilla on tutkitusti heikommat lähtökohdat elämään, kuin ydinperheissä ja heidän tulevat parisuhteensa ovat lyhyempiä. Koko muulle perheelle koituu vain paska fiilis ja kyyninen sivujuonne "rakkautta" kohtaan.
Erosukupolven lapset alkaa olla jo aikuisia ja nämä kriisit jättävät jälkensä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hmm.. näitä kommentteja kun lukee niin tajuaa että riski jäädä kiinni pettämisestä on häviävän pieni koska kukaan ei halua kertoa petetylle. Ettekö oikeasti haluaisi edes tietää jos oma kumppani pettäisi? Eikö olisi kamalaa kuulla vasta vuosien päästä että tilanne on jo jatkunut pitkään ja olette onnellisesti eläneet koko ajan valheessa? Jos on yhteisestä toiveesta avoin suhde niin sittenhän se kertominen ei vaan johda mihinkään mutta jos näin ei ole niin aika julmaa että "kaikki" muut tietävät ennen asianomaista itseään. No ehkä te kaikki vaan oikeasti ajattelette ettei haittaa jos teidän kumppaninne pettää jos ette tiedä siitä. Kaikkihan me tosiaan ollaan erilaisia. Minä kyllä haluaisin ehdottomasti tietää. En osaa sanoa mihin se tieto johtaisi mutta haluaisin itse päättää jatkanko suhteessa vai menenkö eteenpäin elämässä. Jos saisin vasta vuosien päästä tietää olisi kuin minulta olisi varastettu se aika. Toivon että minulla on sellaisia ystäviä jotka eivät arastele kertoa jos jotain tällaista tulisi heidän tietoonsa.
En, en haluaisi tietää. Jos saisin jonkun anonyymin ilmoituksen, niin raivostuisin mielessäni sen lähettäjälle mutta hulluhan olisin, jos sellaisen takia rikkoisin hyvän suhteen. Jos suhde ei olisi hyvä, niin en ylipäänsä olisi siinä - miksi olisin? Tai miksi mies olisi, hänhän on koska tahansa vapaa lähtemään, jos joku muu kiinnostaa enemmän. Jos joku ihan omalla naamallaan tulisi kertomaan, niin kysyisin kyllä ihan vakavissani hänen motiivejaan. Miksi hän kokee tarpeelliseksi rikkoa parisuhteemme? Mitä hän siitä saa, että tuottaa vahinkoa muiden ihmisten parisuhteelle? Jos hän olisi ystäväni, hänestä tulisi entinen ystävä. Jos hän olisi joku vieras, ihmettelisin vielä enemmän ja tekisin hänen elämänsä mahdollisimman hankalaksi esimerkiksi kertomalla somessa ihan nimeltä hänen pakkomielteestään puuttua toisten asioihin.
Mitä ei tiedä, se ei voi loukata.
Annoit käytännössä tuolla kommentillasi miehellesi suorastaan luvan pettää! Käytännössähän kukaan ei sinulle saisi asiasta kertoa. Sinä vaan eläisit ikuisesti harhassa että teillä on hyvä suhde samaan aikaan kun mies paneskelisi ketä huvittaa. Jaa, että miksikö mies jäisi suhteeseen sinun kanssasi? No miksi ei kun kerran voi vapaasti tehdä mitä huvittaa ja samalla oma kumppani on aina halutessa saatavilla jos nyt ei ihan joka viikonloppu jaksa lähteä merta edemmäs kalaan.
Jos olisin onnellinen, niin mitä vahinkoa siinä tapahtuisi ja kenelle?
No tässä on vaan se että et olisi onnellinen jos miehesi ravaisi jatkuvasti muissa naisissa.
Selkeästi et ole sitä kokenut etkä tiedä millaista se on kun kumppani ei ole läsnä ja hänellä on mukava elämä jossain muualla kuin sinun kanssasi.
Turha kuvitella ettei se näkyisi tavallisessa arjessa vaikka et tietäisi tarkalleen mitä hän tekee.
Tämä. Kun vaistoat, että kaikki ei ole kunnossa mutta et tiedä mikä on vialla. Yrität sitten kysellä mieheltä etkä saa mitään kunnon vastauksia. Meillä näin meni vuosia ja tietysti oltiin enimmäkseen onnellisia. Minä uskoin kuvittelevani turhia kun ei mitään konkreettista ollut. Sitten kupla puhkesi ja selvisi, että mies on pettänyt koko suhteen ajan. Ollut kaksi pitkää suhdetta osittain yhtä aikaa. Ja olisin tosiaan halunnut tietää jo paljon aikaisemmin. Ihan sama mistä lähteestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saman tyyppisen moraaliongelman kanssa kamppailen.
Ennen niin hyvä ystävä teki lapsen, mies petti ja nyt nainen myrkyttää isän ja lapsen välejä. Kieltää sukulaisia puhumasta miehelle lapsen asioita. Mies saa vain lastenvalvojan kautta tietoja mitä haluaa.
Mies kuitenkin vain petti toisen naisen kanssa, eikä ole esimerkiksi väkivaltainen hullu.
Aivan naurettavaa. En kykene oikein enää suhtautumaan tähän ystävääni.
Mielessäni hän on muuttunut alimmaksi pohjasakaksi mitä äideissä on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pettäjät vaan selittelevät täällä kun pelkäävät jäävänsä kiinni.
Aikuinen ihminen ymmärtää tekonsa seuraukset.Omistushaluiset reppanat huutaa täällä kun eivät kestä ajatusta avoimista suhteista ja vapaasta rakkaudesta.
Minunkin reppanamieheni voisi päästää todella pahan parkaisun, jos minäkin lähtisin vieraisiin. Hän on pitänyt vuosia vapaata suhdetta mutta en usko että minulle löytyisi ymmärrystä :))
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hanki ap oma elämä, niin ei tarvitse kytätä muita.
Ongelmahan on, että nämä tulevat AP:n elämään - tontille; yrittävät olla ystäviä. Ymmärrän hyvin, että moraalisesti on vaikeaa suhtautua tällaiseen.
Sama, 10v avoliitto, parikymmentä sivusuhdetta. Viimeisin 2v, kiitos kakkoselle kun paljasti! Olin viimeinen joka sai tietää..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hmm.. näitä kommentteja kun lukee niin tajuaa että riski jäädä kiinni pettämisestä on häviävän pieni koska kukaan ei halua kertoa petetylle. Ettekö oikeasti haluaisi edes tietää jos oma kumppani pettäisi? Eikö olisi kamalaa kuulla vasta vuosien päästä että tilanne on jo jatkunut pitkään ja olette onnellisesti eläneet koko ajan valheessa? Jos on yhteisestä toiveesta avoin suhde niin sittenhän se kertominen ei vaan johda mihinkään mutta jos näin ei ole niin aika julmaa että "kaikki" muut tietävät ennen asianomaista itseään. No ehkä te kaikki vaan oikeasti ajattelette ettei haittaa jos teidän kumppaninne pettää jos ette tiedä siitä. Kaikkihan me tosiaan ollaan erilaisia. Minä kyllä haluaisin ehdottomasti tietää. En osaa sanoa mihin se tieto johtaisi mutta haluaisin itse päättää jatkanko suhteessa vai menenkö eteenpäin elämässä. Jos saisin vasta vuosien päästä tietää olisi kuin minulta olisi varastettu se aika. Toivon että minulla on sellaisia ystäviä jotka eivät arastele kertoa jos jotain tällaista tulisi heidän tietoonsa.
En, en haluaisi tietää. Jos saisin jonkun anonyymin ilmoituksen, niin raivostuisin mielessäni sen lähettäjälle mutta hulluhan olisin, jos sellaisen takia rikkoisin hyvän suhteen. Jos suhde ei olisi hyvä, niin en ylipäänsä olisi siinä - miksi olisin? Tai miksi mies olisi, hänhän on koska tahansa vapaa lähtemään, jos joku muu kiinnostaa enemmän. Jos joku ihan omalla naamallaan tulisi kertomaan, niin kysyisin kyllä ihan vakavissani hänen motiivejaan. Miksi hän kokee tarpeelliseksi rikkoa parisuhteemme? Mitä hän siitä saa, että tuottaa vahinkoa muiden ihmisten parisuhteelle? Jos hän olisi ystäväni, hänestä tulisi entinen ystävä. Jos hän olisi joku vieras, ihmettelisin vielä enemmän ja tekisin hänen elämänsä mahdollisimman hankalaksi esimerkiksi kertomalla somessa ihan nimeltä hänen pakkomielteestään puuttua toisten asioihin.
Mitä ei tiedä, se ei voi loukata.
Annoit käytännössä tuolla kommentillasi miehellesi suorastaan luvan pettää! Käytännössähän kukaan ei sinulle saisi asiasta kertoa. Sinä vaan eläisit ikuisesti harhassa että teillä on hyvä suhde samaan aikaan kun mies paneskelisi ketä huvittaa. Jaa, että miksikö mies jäisi suhteeseen sinun kanssasi? No miksi ei kun kerran voi vapaasti tehdä mitä huvittaa ja samalla oma kumppani on aina halutessa saatavilla jos nyt ei ihan joka viikonloppu jaksa lähteä merta edemmäs kalaan.
Jos olisin onnellinen, niin mitä vahinkoa siinä tapahtuisi ja kenelle?
No enhän minä missään kohtaa väittänytkään että mitään vahinkoa tapahtuisi vaan totesin vaan että sinä näköjään annat ihan luvan pettää kunhan et siitä keneltäkään kuule. Oma valintasi mutta aika erikoinen käsitys kyllä hyvästä suhteesta sinulla! Miehellesi varmasti tällainen järjestely sopii paremmin kuin hyvin!
Mihin ap katosi tästä ketjusta? Taisi olla keksitty juttu tämäkin...
Se ei todellakaan ole kaikilla sama. Vaimolla on kuitenkin oikeus tietää, ettei hänen aviomiehellään ole välttämättä sellainen arvomaailma kuin vaimo kuvittelee. Jokaisella on oikeus tietää omasta elämästään tietämisen arvoiset asiat - ja mahdolliset sukupuolitaudit, epätasaisesti jakautuvat kotityöt toisen romanssin vuoksi, mahdollinen tuleva avioero, lehtolapset yms. kuuluvat myös vaimon tietoon.
Jos heillä on avoin suhde, hieno juttu - luulisi kuitenkin, että kaveri olisi sen silloin ap:lle kertonut.