Mitä tässä tilanteessa oikein pitäisi tehdä? Kaverin varattu mies
Kaveri ihastui viime kesänä varattuun mieheen, naimisissa oleva kahden lapsen isä. Kaveria vanhempi. Mieshän oli sitten heti valmis, ja pian jo kaverin oven takana kun kutsu oli viimein saatu esitettyä.
Itse lähinnä naurahtelin kaverin ihastumiselle, mutta ei kauaa naurattanut: Tästä ensimmäisestä vierailusta homma karkasi saman tien käsistä. Kaveri leijui täysin maanpinnan yläpuolella eikä suostu näkemään tilannetta totuudenmukaisesti.
Tästä tuli meidän välillemme mörkö, kun kaveri hehkutti tyyppiä kuin jotain omaa miestään, ja minä yritin parhaani mukaan puhua järkeä.
Alkuvuodesta tilanne sitten räjähti käsiin erään tapauksen seurauksena, ja minä sanoin suoraan mitä moisesta ajattelen, löin niin sanotusti faktat tiskiin, miten tuossa voi käydä, eivätkö he yhtään ajattele/häpeä, mies ei tule jättämään perhettään vaan hyvin todennäköisesti se on kaveri jolle jää luu käteen, minä en hyväksy ja tuskin hyväksyisi kukaan muukaan jne.
Tietenkin kaveri vetäisi tästä vuosisadan herneet nenään ja esti minut joka paikassa.
Vähän rauhoituttuaan hän alkoi hieroa sopua ja laittaa viestiä, todeten samalla ettei ikinä enää halua puhua asiasta.
Välimme eivät koskaan enää ole palanneet entiselleen, sanomattakin selvää että tämä asia on varjona kaveruutemme yllä.
Minä häilyn jonkinlaisessa välimaastossa: Suureksi osaksi suljen silmäni koko asialta, välillä tunnen suurta halua käräyttää nämä kaksi ja laittaa heidät silmätysten tekojensa kanssa.
Heidän toimintansa on suorastaan julkeaa ja koko tilanne irvokas, mies lähtee naapurikaupungista milloin millekin asialle "pikaisille", kaveri laittelee romanttisia illallisia ja hehkuttaa somessa "rakastan" "mun ihana" jne.
Välillä he ovat treffanneet kaupassa, välillä luonnonhelmassa, välillä kaverin luona, ja röyhkeyden huippuna kaveri on ollut jopa miehen ja tämän vaimon kotona, kun vaimo ei ole ollut paikalla.
Vaimo jakelee somessa onnellisia perhekuvia, autuaan tietämättömänä että mies on lähemmäs vuoden paneskellut nuoremman naisen kanssa.
Mitä tässä pitäisi tehdä? Tiedän, ettei asia viime kädessä kuulu minulle, mutta tilanne on niin inhottava että sitä on vaikea katsoa vierestä.
Pariskunnan lapset ovat vielä pieniä, toinen nippa nappa kouluikäinen ja toinen vielä nuorempi :(
Pidin tätä jonain ohimenevänä parin kuukauden hairahduksena, mutta näköjään heillä ei ole aikomustakaan lopettaa, "seurustelevat" kuin tilanteessa ei olisi mitään outoa kun toisella on vaimo ja lapset kotona.
Kommentit (139)
Vierailija kirjoitti:
Kaveri ihastui viime kesänä varattuun mieheen, naimisissa oleva kahden lapsen isä. Kaveria vanhempi. Mieshän oli sitten heti valmis, ja pian jo kaverin oven takana kun kutsu oli viimein saatu esitettyä.
Itse lähinnä naurahtelin kaverin ihastumiselle, mutta ei kauaa naurattanut: Tästä ensimmäisestä vierailusta homma karkasi saman tien käsistä. Kaveri leijui täysin maanpinnan yläpuolella eikä suostu näkemään tilannetta totuudenmukaisesti.
Tästä tuli meidän välillemme mörkö, kun kaveri hehkutti tyyppiä kuin jotain omaa miestään, ja minä yritin parhaani mukaan puhua järkeä.Alkuvuodesta tilanne sitten räjähti käsiin erään tapauksen seurauksena, ja minä sanoin suoraan mitä moisesta ajattelen, löin niin sanotusti faktat tiskiin, miten tuossa voi käydä, eivätkö he yhtään ajattele/häpeä, mies ei tule jättämään perhettään vaan hyvin todennäköisesti se on kaveri jolle jää luu käteen, minä en hyväksy ja tuskin hyväksyisi kukaan muukaan jne.
Tietenkin kaveri vetäisi tästä vuosisadan herneet nenään ja esti minut joka paikassa.
Vähän rauhoituttuaan hän alkoi hieroa sopua ja laittaa viestiä, todeten samalla ettei ikinä enää halua puhua asiasta.
Välimme eivät koskaan enää ole palanneet entiselleen, sanomattakin selvää että tämä asia on varjona kaveruutemme yllä.Minä häilyn jonkinlaisessa välimaastossa: Suureksi osaksi suljen silmäni koko asialta, välillä tunnen suurta halua käräyttää nämä kaksi ja laittaa heidät silmätysten tekojensa kanssa.
Heidän toimintansa on suorastaan julkeaa ja koko tilanne irvokas, mies lähtee naapurikaupungista milloin millekin asialle "pikaisille", kaveri laittelee romanttisia illallisia ja hehkuttaa somessa "rakastan" "mun ihana" jne.
Välillä he ovat treffanneet kaupassa, välillä luonnonhelmassa, välillä kaverin luona, ja röyhkeyden huippuna kaveri on ollut jopa miehen ja tämän vaimon kotona, kun vaimo ei ole ollut paikalla.
Vaimo jakelee somessa onnellisia perhekuvia, autuaan tietämättömänä että mies on lähemmäs vuoden paneskellut nuoremman naisen kanssa.Mitä tässä pitäisi tehdä? Tiedän, ettei asia viime kädessä kuulu minulle, mutta tilanne on niin inhottava että sitä on vaikea katsoa vierestä.
Pariskunnan lapset ovat vielä pieniä, toinen nippa nappa kouluikäinen ja toinen vielä nuorempi :(Pidin tätä jonain ohimenevänä parin kuukauden hairahduksena, mutta näköjään heillä ei ole aikomustakaan lopettaa, "seurustelevat" kuin tilanteessa ei olisi mitään outoa kun toisella on vaimo ja lapset kotona.
Onko tässä menossa joku saippuaooppera? Selvää on , että tyttökaverisi ei tilanteessa menetä yhtään mitään. Juttu tulee ilmi ennemmin tai myöhemmin. Tilanne ei paljon sinulle kuulu, ellet sitten itse ole ihastunut mieheen. Mutta ajatelkaa nyt tosissanne lapsia! Hehän tässä suurimpia kärsijöitä tulee olemaan. Kommentit tällä palstalla tulevat enimmäkseen nuorilta naisilta ja ovat sen mukaisia.
Mulle tulee mieleen, että nämä naiset jotka jostain syystä löytävät aina varatun miehen, eivät saa ketään muuta miestä joten he tyytyvät varattuun. Ja itse asiassa saavat siitä kiksejä, että joku haluaa HEITÄ enemmän kuin omaa vaimoaan. Jotenkin psykologisesti kiero kuvio. Vahingoniloa. Kilpailunhalua. Nainen on naiselle susi.
Itse käyttäisin kaverini anonyyminä. Ottaisin screenshottia kaverin Facebookpäivityksistä ja kertoisin yksityiskohtia. Jos sähköpostiosoitetta ei vaimon Facebookista löytyisi, tekksin valeprofiilin Faceen ja laittaisin sillä hänelle viestiä. Kukaan ei ansaitse tuollaista käytöstä puolisolta.
Toivon todella, että kerrot vaimolle vaikka sitten anonyyminä. Hänellä on oikeus tietää, millaisen ihmisen kanssa on naimisissa. Itse en olisi katsonut tuota toimintaa edes viikkoa.
T. Nainen, jonka eksällä oli salarakas
Noissa tilanteissa ei lopulta ole kuin häviäjiä, pettäjä, petetty, toinen nainen/mies, ystävä/tuntematon joka ei kertonut vaikka tiesi, ystävä/tuntematon joka kertoi, ja viimeksi se tyhmeliini joka oli autuaan tietämätön koko asiasta. Mutta elämä on ryvettymistä kohdusta hautaan. Välillä eletään kuin pellossa uusissa suhteissa ja sen jälkeen ollaan taas vähän aikaa kunnolla. Elämä on.
minä kyllä toimisin. Menisin ihan suoraan sanomaan asian tuolle aviovaimolle. Sinun ystävyytesi on jokatapauksessa tuhoutunut tuon kaverisi kanssa, et voi sitä enää muuksi muuttaa. Hän sinut hylkää joka tapauksessa, jos suhde jatkuu ja he vaikka menevät naimisiin myöhemmin.
Menisin tuon vaimon kotiin päivällä, ja sanoisin vaikka ilman nimeä että "kaveripiirissämme on tullut ilmi tämä salasuhde,. ja et voi enää salata sulta. " et kerro nimeäsi, ettei kaverisi voi tulla sinua syyttämään.
Se siitä. Jos kaverisi kimpaantuu sulle, sanot että teit mitä moraalisesti oli oikein.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen naimissa olevan kahden lapsen äiti ja miehelläni on ollut ns. jalkavaimo kohta jo 12-vuotta. Hyvin se arki sujuu näinkin. Tuo nainen ei ole pois meidän perheeltä vaan päin vastoin. Meillä on molemmilla oikeus seksualliseen vapauteen, miehen harrastaa seksiä ja minun olla harrastamatta. Anna ystäväsi elää omaa elämääsi ja vietä sinä aikaa ihmisten kanssa jotka jakaa sinun arvomaailmasi. Se, kun ei kaikilla ole sama.
Vaikutat kyllä todella kyyniseltä tapaukselta ja miehesi alistama ilmeisesti olet. Meillä länsimaissa jalkavaimot eivät kuulu kulttuuriin ja siksi on vaikea uskoa, että sinun olisi se mahdollinen ymmärtää - jos siis rakastat miestäsi kuin kumppania.
Jos et rakasta, herää kysymys oletko taloudellisesti riippuvainen eli uhraat inhimillisen rakkauden kaipuusi siksi, koska sinun täytyy, koska olet köyhä. Surullinen tilanne sinun kannaltasi. Ja miksei seksi kiinnosta? Oletko aseksuaali vai ällöttääkö sittenkin ajatus pettävästä miehestä ja itsetuntosi on romuna miehen salasuhteen vuoksi?
Miehesi antaa muuten kivan parisuhdemallin lapsillenne. Tulee olemaan pitkä selvittely tuossa lapsilla, että mikäs ihme se meidän perhekuvio oli.. Kokemusta on. Tsemppiä ja jätä se sika!
Vierailija kirjoitti:
Puhu miehelle. Haasta miettimään asioita varsinkin lasten kannalta. Kysy onko oikeasti valmis menettämään perheensä koska vahvasti siihen suuntaan on selvästi matkalla. On vain ajan kysymys milloin asia selviää vaimolle. Jos mies todella mieluummin haluaa olla kaverisi kanssa ja on valmis uhraamaan perheensä tämän vuoksi niin asia on sitten niin. Saisi kyllä silloin arvostaa vaimoaan sen verran että kertoisi itse asiasta eikä odota että asia muuta kautta tulee ilmi. Jos taas haluaa pitää perheensä lopettaa suhteensa kaveriisi välittömästi ja hoitaa suhteensa vaimon kanssa kuntoon ja keskittyy perheeseensä kuin mies eikä tollanen vastenmielinen nilviäinen.
Mikä päätäntävalta miehelle pitäisi antaa? Haluaisitko itse jatkaa avioliittoa ja perhe-elämää tuollaisen kanssa? Minä en.
Sen miehen vaimolle pitää kertoa asiasta. Asiat ratkeavat sen jälkeen oikeudenmukaisesti ilman ulkopuolisia. Kenenkään naisen ei pitäisi nykypäivänä hyväksyä toisen naisen kusettamista. Liitot perustuvat nykyään vain onnen tavoitteluun ja rakkauteen. Se oikeus ei ole vain itsellä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen naimissa olevan kahden lapsen äiti ja miehelläni on ollut ns. jalkavaimo kohta jo 12-vuotta. Hyvin se arki sujuu näinkin. Tuo nainen ei ole pois meidän perheeltä vaan päin vastoin. Meillä on molemmilla oikeus seksualliseen vapauteen, miehen harrastaa seksiä ja minun olla harrastamatta. Anna ystäväsi elää omaa elämääsi ja vietä sinä aikaa ihmisten kanssa jotka jakaa sinun arvomaailmasi. Se, kun ei kaikilla ole sama.
Ei ole kaikilla sama, ei! Mutta miehen vaimolla olisi varmaankin oikeus tietää missä mennään ja päättää sopiiko tämä järjestely hänen arvomaailmaansa. Eikö?
Ehkä se vaimo tietää jo?
Asioilla on yleensä monta puolta. Pettäminen on väärin, kyllä, mutta mitä, jos kyseessä onkin avoin suhde? Vaimo voi siis tietää miehensä kuvioista ja tämä voi olla hänelle ok. Tai sitten ei tiedä. Se kannattaako ap:n sotkeutua asiaan, on hänen oma valintansa. Voi tulla kuraa niskaan hänellekin. Ihmiset tekevät erilaisia valintoja ja ovat itse niistä vastuussa, joten ajattelisin, että kyseessä on miehen ja kaverin soppa, johon ei tarvita ylimääräisiä lusikoita.
Mä oon ollut kerran treffeillä miehen kanssa, joka kertoi olevansa avoimessa suhteessa ja etsi toista tyttöystävää itselleen. Seuraavilla treffeillä olisin saanut tutustua hänen nykyiseen tyttöystäväänsä. Mielenkiinnosta treffeille menin, mutta totesin, että on vähän liian eksoottinen kuvio mulle. Joten onhan näitä erilaisia järjestelyjä ihmisillä.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen naimissa olevan kahden lapsen äiti ja miehelläni on ollut ns. jalkavaimo kohta jo 12-vuotta. Hyvin se arki sujuu näinkin. Tuo nainen ei ole pois meidän perheeltä vaan päin vastoin. Meillä on molemmilla oikeus seksualliseen vapauteen, miehen harrastaa seksiä ja minun olla harrastamatta. Anna ystäväsi elää omaa elämääsi ja vietä sinä aikaa ihmisten kanssa jotka jakaa sinun arvomaailmasi. Se, kun ei kaikilla ole sama.
Tuo on vähän eri asia. Olet itse tehnyt tietoisen valinnan. Tässä tapauksessa vaimoke ei edes tiedä suhteesta, joten hän ei saa itse päättää haluaako jäädä kyseisen miehen kanssa suhteeseen. On väärin, ettei aikuisen ihmisen anneta itse päättää siitä, millaisessa suhteessa hän on.
Ap, käräytä kaverisi ja pettäjämies.
Siis pettäminen (vieläpä jatkuva) on niin ällöttävää. Ei mulla muuta
Pettäjämiehen vaimo ansaitsee tietää. Sitten hän voi itse päättää, haluaako elää avoimessa suhteessa ja ottaa kenties itsekin rakastajan. Joillekin sellainen sopii, joillekin ei.
En muuten ole ikinä nähnyt keskustelua, jossa paasattaisiin siitä, että miehelle ei saisi kertoa, jos tietää hänen vaimonsa pettävän toisen miehen kanssa, että mies muka olisi onnellisempi tietämättä totuutta ja että mitä vaimo muiden miesten kanssa puuhaa, ei loukkaa, vaikka saisi rietää sen vasta vuosien päästä ja kaikki tutut ovat olleet siitä tietoisia jo vuosia, eikä kukaan ole hänelle kertonut... juu mies olisi ihan fine siinä tilanteessa...
Itse haukuin pettäjäkaverini pataluhaksi ja irtisanoin ystävyytemme. En halua niin moraalittoman ihmisen kanssa olla tekemisissä. Veisi minunkin mieheni jos olisi mitä viedä. Totta ihmeessä kerrot petetylle miten asiat ovat. Pettäminen ei Suomessa vähene ennen kuin pettäjät järjestelmällisesti käräytetään.
Vierailija kirjoitti:
Mä oon ollut kerran treffeillä miehen kanssa, joka kertoi olevansa avoimessa suhteessa ja etsi toista tyttöystävää itselleen. Seuraavilla treffeillä olisin saanut tutustua hänen nykyiseen tyttöystäväänsä. Mielenkiinnosta treffeille menin, mutta totesin, että on vähän liian eksoottinen kuvio mulle. Joten onhan näitä erilaisia järjestelyjä ihmisillä.
Ei ole hänen tyttöystävällään piirun vertaakaan itsekunnioitusta. Helpolla ja halvalla jotkut raukat antavat vetää itseään nenästä. Voihan sitä sitten "järjestelyksi" kutsua... Kuka nämä naiset oikein jättää kasvattamatta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen naimissa olevan kahden lapsen äiti ja miehelläni on ollut ns. jalkavaimo kohta jo 12-vuotta. Hyvin se arki sujuu näinkin. Tuo nainen ei ole pois meidän perheeltä vaan päin vastoin. Meillä on molemmilla oikeus seksualliseen vapauteen, miehen harrastaa seksiä ja minun olla harrastamatta. Anna ystäväsi elää omaa elämääsi ja vietä sinä aikaa ihmisten kanssa jotka jakaa sinun arvomaailmasi. Se, kun ei kaikilla ole sama.
Hyvä tarina, Jarmo.
Tällaisen elämän kun vielä saisit oikeasti...😉
Kuvailit käsikirjoituksen Arto Paasilinnan kirjasta ja leffasta "Onnellinen mies".
Joidenkin miesten itsekeskeisyydellä ja itserakkaudella ei ole MITÄÄN rajaa.
Tunnen pariskunnan, joilla on 5 lasta ja miehellä ollut jalkavaimo vuosikymmeniä, saattaa olla vieläkin, kun en ole hetkeen nähnyt IRL. Itse muuten en haluaisi tietää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä oon ollut kerran treffeillä miehen kanssa, joka kertoi olevansa avoimessa suhteessa ja etsi toista tyttöystävää itselleen. Seuraavilla treffeillä olisin saanut tutustua hänen nykyiseen tyttöystäväänsä. Mielenkiinnosta treffeille menin, mutta totesin, että on vähän liian eksoottinen kuvio mulle. Joten onhan näitä erilaisia järjestelyjä ihmisillä.
Ei ole hänen tyttöystävällään piirun vertaakaan itsekunnioitusta. Helpolla ja halvalla jotkut raukat antavat vetää itseään nenästä. Voihan sitä sitten "järjestelyksi" kutsua... Kuka nämä naiset oikein jättää kasvattamatta?
Pah. Googlaa polyamoria ja ota herne pois nenästäsi. Ihmiset ovat erilaisia. Ei tämä mikään kasvatuskysymys ole.
Mun mies petti mua pitkään (pari vuotta)työkaverin kanssa.
Olisin todellakin halunnut saada tiedon siitä, sillä tajusin kyllä, että meidän elämä oli ihan sekaisin, mutta en ymmärtänyt syytä vaan uskoin itse olevani syyllinen avioliittomme huonoon jamaan. Ja pää oli seota niinä vuosina.
Hirvittävä helpotus kun asia selvisi. Palaset loksahti kohdilleen ja sain elämäni takaisin. Minä en ollutkaan sekoamassa, vainoharhainen, mustasukkainen jne.
Niiden vuosien aikana hylkäsin sekavan elämäntilanteen takia kaiken muun kurjuuden lisäksi ehkä elämäni parhaan duunitarjouksen(mukaan perustettavaan firmaan). Se ketuttaa vieläkin, sillä firma ja sen osakkaat voi todella hyvin nykyään...
Omista kokemuksistani huolimatta en ole varma, kertoisinko tuntemattomalle ihmiselle, että häntä petetään. Itse toivon,että joku olisi niin tehnyt mutta en tiedä muiden ajatuksista.
Pettäminen on silti ihan perseestä. Ihan sama kenen kannalta sitä katsoo.
Et ilmeisesti ymmärrä lukemaasi. Kirjoitin selvästi: j o s o l i s i n o n n e l l i n e n.
En olisi onnellinen, jos kumppani ei olisi läsnä ja se näkyisi arjessa.