Lue keskustelun säännöt.
Miksei akateemisille ole "omia" työnvälityspalveluja?
18.04.2017 |
Olen törmännyt te-toimistossa siihen, ettei virkailijoilla ole pahimmillaan edes ymmärrystä siitä, miten ylopistotutkinto rakentuu. Esimerkiksi suoritin maisterin tutkinnon toisessa yliopistossa ja sain moitteita aiempien opintojen keskeyttämisestä. En ole saanut mitään vinkkejä työnhakuun, ja työtarjoukset ovat olleet kauppaan ja siivoamaan. Kuulemma paikallisessa hoitokodissa olisi mahdollisuus työkokeiluun. Olisi varmaan pitänyt opiskeluaikoina hyödyntää yliopiston rekrypalveluita, nyt tukea työnhakuun ei saa mistään.
Kommentit (125)
Työttömyyttä ei lopeteta siten että keksitään jokin tekosyy laittaa vaikkapa puolen vuoden karenssi. Jos työttömällä on esim. parinkymmenen vuoden työura takana, hän todennäköisesti elää säästöillään mutta näkyy edelleen työttömänä tilastossa.
Toiseksi, kaikissa ammateissa ei ole oikeutta ryhtyä yrittäjäksi koska laki sen kieltää. Tällainen on esimerkiksi papin ammatti, toisena uskoakseni poliisi. Jos siis työkokemus ja osaaminen on kertynyt em. kaltaisissa ammateissa, sitä ei saa yrittäjänä hyödyntää.
Mutta Sipilä kristittyjä miehenä tämänkin toki ymmärtää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anteeksi ilkeyteni, mutta kyllä akateemisesti koulutetun ihmisen olettaisi kykenevän selvittämään näitä ihan itsekin. Olen itsekin akateemisesti koulutettu enkä todellakaan oleta, että joku työkkärin ihminen tuntisi alaani ja sen verkostoja paremmin kuin minä itse.
Erilaisia uravalmennuksia, missä voi etsiä itseään ja itselleen sopivaa uutta alaa taas löytyy kaupallisilla toimijoilla ja ovat hyvinkin laadukkaita. Pitäisikö oikeasti tällainenkin saada ilmaiseksi? Huoh teitä.
Ainoa mikä tässä on ehkä hyvä pointti on se, ettei akateemisesti koulutettuja, runsaasti työkokemusta omaavia ihmisiä (tai muitakaan joilla jo vankka työkokemus) juoksutettaisi turhissa tapaamisissa.
Vasta valmistuneilla tuskin on varaa yksityisiin urapalveluihin. Lisäksi työnvälitystoimisto edellyttää heidän toimiinsa osallistumista, joten olisi vähintään kohtuullista saada sieltä asiantuntevaa palvelua. Eihän kyseessä ole mikään byrokratiatoimisto tai työmarkkinatukiautomaatti, vaan työnvälitykseen keskittynyt asiantuntijataho.
Kaikissa oppiaineissa ei ole työelämäyhteyksiä, jolloin opiskelijalle saattaa jäädä hyvinkin epäselviksi omat työllistymismahdollisuudet.
Vai työnvälitykseen keskittynyt asiantuntijataho! Salli mun nauraa todellisuudesta vieraantuneelle akateemiselle. Te-palvelut ovat olemassa ensisijaisesti sitä varten, että se valvoo työttömien työmarkkinatukiehtojen täyttymistä. Se on siis ensisijaisesti valvova elin. Eihän se ole vuosikausiin ollut mikään "työnvälitystoimisto".
Vierailija kirjoitti:
Työttömyyttä ei lopeteta siten että keksitään jokin tekosyy laittaa vaikkapa puolen vuoden karenssi. Jos työttömällä on esim. parinkymmenen vuoden työura takana, hän todennäköisesti elää säästöillään mutta näkyy edelleen työttömänä tilastossa.
Toiseksi, kaikissa ammateissa ei ole oikeutta ryhtyä yrittäjäksi koska laki sen kieltää. Tällainen on esimerkiksi papin ammatti, toisena uskoakseni poliisi. Jos siis työkokemus ja osaaminen on kertynyt em. kaltaisissa ammateissa, sitä ei saa yrittäjänä hyödyntää.
Mutta Sipilä kristittyjä miehenä tämänkin toki ymmärtää.
joo mutta voi ryhtyä yrittäjäksi jollekin toiselle alalle. 20 vuotta pappina ollut voi alkaa myydä elämäntaito-konsulttipalveluita. 20 vuotta poliisina ollut voi alkaa myydä vaikkapa uusia innovatiivisia ämpäreitä, joissa on hälytyslaite, joka alkaa piippaamaan kun ämpäri meinaa täyttyä yli. siis tarvitsee vain ajatella asioita eri näkökulmasta ja sitten voikin ryhtyä yrittäjäksi ihan hyvin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työttömyyttä ei lopeteta siten että keksitään jokin tekosyy laittaa vaikkapa puolen vuoden karenssi. Jos työttömällä on esim. parinkymmenen vuoden työura takana, hän todennäköisesti elää säästöillään mutta näkyy edelleen työttömänä tilastossa.
Toiseksi, kaikissa ammateissa ei ole oikeutta ryhtyä yrittäjäksi koska laki sen kieltää. Tällainen on esimerkiksi papin ammatti, toisena uskoakseni poliisi. Jos siis työkokemus ja osaaminen on kertynyt em. kaltaisissa ammateissa, sitä ei saa yrittäjänä hyödyntää.
Mutta Sipilä kristittyjä miehenä tämänkin toki ymmärtää.
joo mutta voi ryhtyä yrittäjäksi jollekin toiselle alalle. 20 vuotta pappina ollut voi alkaa myydä elämäntaito-konsulttipalveluita. 20 vuotta poliisina ollut voi alkaa myydä vaikkapa uusia innovatiivisia ämpäreitä, joissa on hälytyslaite, joka alkaa piippaamaan kun ämpäri meinaa täyttyä yli. siis tarvitsee vain ajatella asioita eri näkökulmasta ja sitten voikin ryhtyä yrittäjäksi ihan hyvin!
Näitä pappi-elämäntapakonsultteja on jo kymmeniä ellei satoja, kysyntää ei ole. Mutta kirkosta eronneet maksavat toki ilomielin satojen työttömien pappien työttömyyden kustannukset.
Innovointi on iloinen asia ja todellisuus toinen juttu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työttömyyttä ei lopeteta siten että keksitään jokin tekosyy laittaa vaikkapa puolen vuoden karenssi. Jos työttömällä on esim. parinkymmenen vuoden työura takana, hän todennäköisesti elää säästöillään mutta näkyy edelleen työttömänä tilastossa.
Toiseksi, kaikissa ammateissa ei ole oikeutta ryhtyä yrittäjäksi koska laki sen kieltää. Tällainen on esimerkiksi papin ammatti, toisena uskoakseni poliisi. Jos siis työkokemus ja osaaminen on kertynyt em. kaltaisissa ammateissa, sitä ei saa yrittäjänä hyödyntää.
Mutta Sipilä kristittyjä miehenä tämänkin toki ymmärtää.
joo mutta voi ryhtyä yrittäjäksi jollekin toiselle alalle. 20 vuotta pappina ollut voi alkaa myydä elämäntaito-konsulttipalveluita. 20 vuotta poliisina ollut voi alkaa myydä vaikkapa uusia innovatiivisia ämpäreitä, joissa on hälytyslaite, joka alkaa piippaamaan kun ämpäri meinaa täyttyä yli. siis tarvitsee vain ajatella asioita eri näkökulmasta ja sitten voikin ryhtyä yrittäjäksi ihan hyvin!
Näitä pappi-elämäntapakonsultteja on jo kymmeniä ellei satoja, kysyntää ei ole. Mutta kirkosta eronneet maksavat toki ilomielin satojen työttömien pappien työttömyyden kustannukset.
Innovointi on iloinen asia ja todellisuus toinen juttu.
Ei sillä ole väliä, että kysyntää ei ole. Ihmisen pitää silti ryhtyä yrittäjäksi! Ei sillä ole väliä, että liikeidea on huono. Silti pitää joko mennä töihin tai lähteä yrittäjäksi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo, sama kokemus. Työkkäristä ei saa kyllä mitään apua näin akateemisena ts. siellä ei ole ymmärrystä mitä koulutus pitää sisällään saati millaisiin töihin koulutuksella voi hakea. Eipä se nyt sinällään haittaa, en usko että työkkärin palveluista yleensäkään on mitään apua juuri kenellekään.. mutta onhan se vähän naurettavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työttömyyttä ei lopeteta siten että keksitään jokin tekosyy laittaa vaikkapa puolen vuoden karenssi. Jos työttömällä on esim. parinkymmenen vuoden työura takana, hän todennäköisesti elää säästöillään mutta näkyy edelleen työttömänä tilastossa.
Toiseksi, kaikissa ammateissa ei ole oikeutta ryhtyä yrittäjäksi koska laki sen kieltää. Tällainen on esimerkiksi papin ammatti, toisena uskoakseni poliisi. Jos siis työkokemus ja osaaminen on kertynyt em. kaltaisissa ammateissa, sitä ei saa yrittäjänä hyödyntää.
Mutta Sipilä kristittyjä miehenä tämänkin toki ymmärtää.
joo mutta voi ryhtyä yrittäjäksi jollekin toiselle alalle. 20 vuotta pappina ollut voi alkaa myydä elämäntaito-konsulttipalveluita. 20 vuotta poliisina ollut voi alkaa myydä vaikkapa uusia innovatiivisia ämpäreitä, joissa on hälytyslaite, joka alkaa piippaamaan kun ämpäri meinaa täyttyä yli. siis tarvitsee vain ajatella asioita eri näkökulmasta ja sitten voikin ryhtyä yrittäjäksi ihan hyvin!
Näitä pappi-elämäntapakonsultteja on jo kymmeniä ellei satoja, kysyntää ei ole. Mutta kirkosta eronneet maksavat toki ilomielin satojen työttömien pappien työttömyyden kustannukset.
Innovointi on iloinen asia ja todellisuus toinen juttu.
Ei sillä ole väliä, että kysyntää ei ole. Ihmisen pitää silti ryhtyä yrittäjäksi! Ei sillä ole väliä, että liikeidea on huono. Silti pitää joko mennä töihin tai lähteä yrittäjäksi!
Hahhahhaa😆😆🤣. Totta helvetissä! T. Pappi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä pitää olla melko tumpelo akateeminen jos ei osaa ihan itse hakea koulutustaan vastaava työtä. Luulisi jo opiskeluaikojen harjoittelupaikoista syntyneen sen verran verkostoja, että osaa ottaa yhteyttä oikeisiin ihmisiin.
Se on pelkkää laiskuutta jos ei itse saa haettua oman alansa töitä maisteritutkinnon omaavana.
T. Ins(AMK) oman alansa työpaikassa ilman työkkärin apua työnetsinnässä.
Vierailija kirjoitti:
Minusta te-toimiston palvelut ovat syvältä. Itse en ole päässyt vielä keskustelemaan kenenkään kanssa vaikka olen ollut vähän yli vuoden työttömänä. Minulle varattu soittoaika on muutettu kahteen kertaan monen kuukauden päähän. Aluksi olin ihan pihalla, koska en ole aikaisemmin työkkärin asiakas ollut, paitsi joskus muinaisuudessa kävin siellä katselemassa vapaita työpaikkoja koneelta. Kävin sitten pari kertaa tulostamassa jotain lappua ja sain paikalla olevalta henkilökunnalta vähän vinkkejä. He mm. kertoivat, että työttömät on jaettu kolmeen eri "luokkaan", ensin on ne, joiden oletetaan itse hallitsevan työnhaut ym. Tähän kuuluvat akateemiset sekä esim. minä, joka olen tradenomi ja olllut koko ajan työssä. Sitten on sellaiset, jotka tarvitsevat enemmän tukea ja viimeisenä ne, joilla on elämönhallinnassakin ongelmia. Tilanne taitaa olla uusi heillekin, koska työttömissä on nyt paljon koulutettuja ihmisiä. Henkilökuntaa on myös liian vähän kun ei pääse edes keskustelemaan. Oma-asiointisivuillakaan ei kaikki yksittäiset asiat selviä.
Hmm, mielenkiitoista, mutta mistä ne tietää kenellä on esim. elämänhallinnan ongelmia? Itsekin ollut kohta vuoden työttömänä, eikä työkkärin puolelta ole juuri mitään kuulunut (pari kertaa olen ollut jossain ns. infotilaisuudessa, mutta henk.koht. en ole jutellut kenenkään kanssa). Olenkohan sitten jossain sellaisessa ryhmässä, jonka oletetaan osaavan hakea itse töitä, en tiedä? Akateeminen olen, mutta aika vähän oman alan kokemusta (vasta valmistunut), mikä vaikeuttaa työnhakua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä pitää olla melko tumpelo akateeminen jos ei osaa ihan itse hakea koulutustaan vastaava työtä. Luulisi jo opiskeluaikojen harjoittelupaikoista syntyneen sen verran verkostoja, että osaa ottaa yhteyttä oikeisiin ihmisiin.
Se on pelkkää laiskuutta jos ei itse saa haettua oman alansa töitä maisteritutkinnon omaavana.
T. Ins(AMK) oman alansa työpaikassa ilman työkkärin apua työnetsinnässä.
No ensinnäkään kaikilla aloilla ei ole pakollista harjoittelua opinnoissaan (ainakaan meillä ei ollut) ja toisekseen pointti on kai se, että kun niihin työkkärin tapaamisiin on ihan lain mukaan pakko osallistua (muuten katkeaa tuet), niin olishan se kiva, jos voisi olettaa niistä olevan myös jotain apua.
Vierailija kirjoitti:
Olen törmännyt te-toimistossa siihen, ettei virkailijoilla ole pahimmillaan edes ymmärrystä siitä, miten ylopistotutkinto rakentuu. Esimerkiksi suoritin maisterin tutkinnon toisessa yliopistossa ja sain moitteita aiempien opintojen keskeyttämisestä. En ole saanut mitään vinkkejä työnhakuun, ja työtarjoukset ovat olleet kauppaan ja siivoamaan. Kuulemma paikallisessa hoitokodissa olisi mahdollisuus työkokeiluun. Olisi varmaan pitänyt opiskeluaikoina hyödyntää yliopiston rekrypalveluita, nyt tukea työnhakuun ei saa mistään.
Olen miettinyt samaa. Aikoinani hetken työttömänä ollessani ilmoittauduin tietenkin työkkäriin. Siinä virkailijan kanssa täytettiin työnhakuprofiilia, niin eihän sieltä edes löytynyt osaamistani/tutkintoani vastaavia vaihtoehtoja niistä alasvetovalikoista! Mitään vapaamuotoista profiiliahan ei voinut sinne kirjoittaa.
Kaikki työpaikkaehdotukset joita sain oli sitten varsinaisen osaamisalueeni ulkopuolella, koska vaihtoehdoista jouduttiin valitsemaan lähinnä osaamistani oleva. Enhän minä niihin myöskään sitten päässyt. Onneksi työttömyysaika oli vain 4kk ja puskaradion kautta sain sitten töitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Anteeksi ilkeyteni, mutta kyllä akateemisesti koulutetun ihmisen olettaisi kykenevän selvittämään näitä ihan itsekin. Olen itsekin akateemisesti koulutettu enkä todellakaan oleta, että joku työkkärin ihminen tuntisi alaani ja sen verkostoja paremmin kuin minä itse.
Erilaisia uravalmennuksia, missä voi etsiä itseään ja itselleen sopivaa uutta alaa taas löytyy kaupallisilla toimijoilla ja ovat hyvinkin laadukkaita. Pitäisikö oikeasti tällainenkin saada ilmaiseksi? Huoh teitä.
Ainoa mikä tässä on ehkä hyvä pointti on se, ettei akateemisesti koulutettuja, runsaasti työkokemusta omaavia ihmisiä (tai muitakaan joilla jo vankka työkokemus) juoksutettaisi turhissa tapaamisissa.
Työkkäriin on pakko mennä/ilmottautua, jos meinaa haluta saada työttömyyspäivärahaa. Ja sinne tehdään se profiili kaikille. Jos sinne kerta pitää ilmottautua, miksei siitä samalla voisi olla jotain hyötyä.
Ihan niin kuin kukaan vähemmänkouluttautunutkaan olisi työnhaussaan TE-toimistosta riippuvainen. Ne työt ja suhteet pitää tälläkin puolella hankkia ihan itse - ei niistä satunnaisista osa-aikaisen siivoojan tai puhelinmyyjän hommista ole toisen alan ammattilaiselle sen enempää iloa kuin akateemisellekaan. Työmaailma jakautuu huomattavasti useampaan lokeroon kuin oman alansa töitä tarvitsevat akateemiset ja kaikki muut joille on ihan sama mitä työtä tekevät.
Toisekseen työkkärissä on erittäin huono tuntemus edes amispohjaisista aloista. Ei tunneta mihin töihin tarvitaan erillisiä lain määräämiä vaatimuksia tai lupia, miten ne voi hankkia tai mitä niihin vaaditaan, mitä erilaisia töitä on saman ammattinimikkeen alla jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Akateeminen, joka ei osaa itse hakea työtä tai itselleen sopivaa koulutusta? Pitäisi jonkun olla tukemassa? Vs. itsenäinen aikuinen? Vai ovatko nämä tukea tarvitsevat akateemiset niitä samoja, jotka toivovat jo työhaastattelussa, että kaikki työtehtävät kerrotaan etukäteen, ettei vain tule mitään yllätyksiä? Lisäksi "kattava perehdytys" kaikkiin tehtäviin, ettei vain itse tarvitse keksiä mitään ratkaisuja. Onko näille akateemisille akateemisuus vain sitä, että pelkästään toteuttaa (kirjasta) oppimaansa ja muiden valmiiksi pureksimaa tietoa? Heti kun työ muuttuu hieman, ollaan kovaa vaatimassa palkankorotusta ja lisäoppia?
Työkkäri on työnvälitystoimisto, eli siellä kerrotaan avoimista paikoista ja siitä, miten töitä voi hakea (cv:t, työhakemukset jne). Ei se mikään itsensä kehittämisen tai itseensä tutustumisen tuki ole. Ja eikös työkkärin työntekijät, varsinkin asiakaspalvelussa olevat, ole kaikki akateemisella loppututkinnon varustettuja nykyään?
Vierailija kirjoitti:
Miksikö ei ole?
-Rahan takia.
Akateemisten ohjaaminen akateemisen työn hakemisessa ja uramuutoksissa on huomattavasti vaativampaa työtä kuin ei-koulutetun tai matalasti koulutetun ohjaaminen. Sen ohjaustyöntekijän pitäisi itse olla akateemisesti koulutettu, ja perehtynyt juuri akateemisten alojen kysymyksiin. Sellainen työntekijä on paljon kalliimpi kuin ne työkkärin nykyiset työntekijät. Rahalla saisi korkeatasoisia palveluita vaativiin kysymyksiin, mutta valtio ei halua laittaa sellaiseen rahaa. Esimerkiksi työkkärin ammatinvalintapsykologien määrää on ajettu alas koko ajan, sellaisiin palveluihin ei tämän päivän suomi halua laittaa rahaa jostain syystä. Luulen että yhtenä vähän salaisena syynä on se, että poliitikot ymmärtävät puheistaan huolimatta, että suurin syy työttömyydelle on työpaikkojen puute ja siksi nykyistä työmarkkinaongelmaa ei voida oikeasti ratkaista työttömille kohdennetuilla toimenpiteillä vaan vain ja ainoastaan rakentamalla suomeen uusia työpaikkoja (esim. lisäämällä vientiä). Valtion rahoja ei kannata allokoida kovin runsaasti sellaiseen, jolla ei ole aitoa vaikuttavuutta väestötasolla, vaikka niistä olisi hyötyä yksittäisten yksilöiden kohdalla.
Asiasta vähän toiseen. Nuo ammatinvalintatestit on kehitetty uran alussa oleville tai kouluttamattomille. Jonkun tahon pitäisi kehittää akateemisille sopivat testit. Kuka sellainen taho olisi? Testien kehittäminen on oikeasti iso ja vaativa projekti, koska siinä täytyy tehdä laaja normien kerääminen ja erilaiset validiteettitutkimukset ym. Ja mitä niillä sitten akateemisista mitattaisiin? Akateemisten ÄO on lähtokohtaisesti aina korkea, koska on kyennyt saamaan sen maisteritutkinnot, sitä ei enää tarvi mitata. Muita vahvuuksiako? Ei tarvitse mitata niitäkään, ellei henkilö halua vaihtaa alaa ja opiskella uutta ammattia. Kuinka moni akateeminen oikeasti voi opiskella itselleen toisen maisteritutkinnon, siis realistisesti?
Tätä en ihan ymmärrä, kun toisaalta on tehty uudistuksia, esim. nämä työttömien haastattelut 3kk välein (jos se uudistus nyt on edes tulossa?) johon tulee palamaan hitosti rahaa. Niin miksei olisi uudistettu samalla jotenkin järkevästi esim. ottamalla akateemisten asiat huomioon?
Vierailija kirjoitti:
Akateeminen, joka ei osaa itse hakea työtä tai itselleen sopivaa koulutusta? Pitäisi jonkun olla tukemassa? Vs. itsenäinen aikuinen? Vai ovatko nämä tukea tarvitsevat akateemiset niitä samoja, jotka toivovat jo työhaastattelussa, että kaikki työtehtävät kerrotaan etukäteen, ettei vain tule mitään yllätyksiä? Lisäksi "kattava perehdytys" kaikkiin tehtäviin, ettei vain itse tarvitse keksiä mitään ratkaisuja. Onko näille akateemisille akateemisuus vain sitä, että pelkästään toteuttaa (kirjasta) oppimaansa ja muiden valmiiksi pureksimaa tietoa? Heti kun työ muuttuu hieman, ollaan kovaa vaatimassa palkankorotusta ja lisäoppia?
Työkkäri on työnvälitystoimisto, eli siellä kerrotaan avoimista paikoista ja siitä, miten töitä voi hakea (cv:t, työhakemukset jne). Ei se mikään itsensä kehittämisen tai itseensä tutustumisen tuki ole. Ja eikös työkkärin työntekijät, varsinkin asiakaspalvelussa olevat, ole kaikki akateemisella loppututkinnon varustettuja nykyään?
Et sitten jaksanut lukea ketjua vaan vastasit reippaasti pelkästään otsikon perusteella? Sunkin kysymyksiin vastattu täällä moneen kertaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minä akateemisena mielelläni ottaisin työkkäristä palvelua vastaan. Vaikkapa joku CV-neuvonta olisi mieluista, koska muita hakijoita parempi CV voisi helpottaa saamaan työn. Mutta kun ongelma on se, että en hyödy perustason CV-neuvoista. Olen viestintäalan ammattilainen, kirjoittanut aikoinaan äidinkielestä laudaturin, joten oikeinkirjoitus on hallussa, ja olen taitava kiteyttämään sisältöjä helppolukuiseen muotoon, olenhan saanut siihen vuosien koulutuksen. Olen lukenut jo netistä tuntikausia sekä kotimaisia että ulkomaisia CV-vinkki-tekstejä. Osaan graafista suunnitteluakin, niin ulkoasukin on ihan hieno jo nykyisessä CV:ssä. Joten kyllä ihan rehellisesti on sanottava, että työkkärin täytyisi kyetä tarjoamaan aika guru-tasoisia neuvoja, jotta niiden avulla esim. minun CV:tä voisi parantaa. Ymmärrän kyllä, että ei ilmaisissa julkisissa palveluissa sellaista saa. Silti CV:ni voisi hyötyä hiomisesta, koska haen töitä markkinoilla, joilla on 300 viestintäalan ammattilaista hakijana samaan avoimeen paikkaan, ja kaikilla on jo aika täydellinen CV, minun pitäisi jotenkin olla jopa heitä täydellisempi, jotta työllistyisin.
Tarvitset lähinnä suhteita. Mikään Cv ei tuossa joukossa jaksa enää viehättää. Tai videon muodossa oleva CV, hyvin persoonallinen, voi mennä läpi.
No olet varmasti oikeassa. Mutta miten saadaan suhteita? Jos ei ole omia verkostoja olemassa. Olisin valmis maksamaan verkostojen saamisesta ja suhteista, jos joku taho "järjestäisi" verkostoja. Hyvin moni on minun kanssa samassa tilanteessa, siis että ne verkostot puuttuu, ja se on aito ongelma. Siksi pitäisikin olla joku toimija, joka vähän kuin konsulttiroolissa valmentaisi rakentamaan verkostoja tai myisi valmiita verkostoja.
Kuulutko liittoon? Ainakin oma liittoni järjestää kaikenlaisia uratilaisuuksia ja kissanristiäisiä, joissa pääsee tutustumaan ihmisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksikö ei ole?
-Rahan takia.
Akateemisten ohjaaminen akateemisen työn hakemisessa ja uramuutoksissa on huomattavasti vaativampaa työtä kuin ei-koulutetun tai matalasti koulutetun ohjaaminen. Sen ohjaustyöntekijän pitäisi itse olla akateemisesti koulutettu, ja perehtynyt juuri akateemisten alojen kysymyksiin. Sellainen työntekijä on paljon kalliimpi kuin ne työkkärin nykyiset työntekijät. Rahalla saisi korkeatasoisia palveluita vaativiin kysymyksiin, mutta valtio ei halua laittaa sellaiseen rahaa. Esimerkiksi työkkärin ammatinvalintapsykologien määrää on ajettu alas koko ajan, sellaisiin palveluihin ei tämän päivän suomi halua laittaa rahaa jostain syystä. Luulen että yhtenä vähän salaisena syynä on se, että poliitikot ymmärtävät puheistaan huolimatta, että suurin syy työttömyydelle on työpaikkojen puute ja siksi nykyistä työmarkkinaongelmaa ei voida oikeasti ratkaista työttömille kohdennetuilla toimenpiteillä vaan vain ja ainoastaan rakentamalla suomeen uusia työpaikkoja (esim. lisäämällä vientiä). Valtion rahoja ei kannata allokoida kovin runsaasti sellaiseen, jolla ei ole aitoa vaikuttavuutta väestötasolla, vaikka niistä olisi hyötyä yksittäisten yksilöiden kohdalla.
Asiasta vähän toiseen. Nuo ammatinvalintatestit on kehitetty uran alussa oleville tai kouluttamattomille. Jonkun tahon pitäisi kehittää akateemisille sopivat testit. Kuka sellainen taho olisi? Testien kehittäminen on oikeasti iso ja vaativa projekti, koska siinä täytyy tehdä laaja normien kerääminen ja erilaiset validiteettitutkimukset ym. Ja mitä niillä sitten akateemisista mitattaisiin? Akateemisten ÄO on lähtokohtaisesti aina korkea, koska on kyennyt saamaan sen maisteritutkinnot, sitä ei enää tarvi mitata. Muita vahvuuksiako? Ei tarvitse mitata niitäkään, ellei henkilö halua vaihtaa alaa ja opiskella uutta ammattia. Kuinka moni akateeminen oikeasti voi opiskella itselleen toisen maisteritutkinnon, siis realistisesti?
Tätä en ihan ymmärrä, kun toisaalta on tehty uudistuksia, esim. nämä työttömien haastattelut 3kk välein (jos se uudistus nyt on edes tulossa?) johon tulee palamaan hitosti rahaa. Niin miksei olisi uudistettu samalla jotenkin järkevästi esim. ottamalla akateemisten asiat huomioon?
Koska nykyään katsotaan, että kontrollointiin on järkevää sijoittaa rahaa. Noiden haastatteluiden funktio on kontrollointi, tilastointi ja karenssiarviointi. On arvokysymys mihin yhteiskunnassa halutaan investoida. Jonkun arvomaailman mukaan kontrollointiin kannattaa investoida, jonkun toisen arvomaailman mukaan taas tukemiseen ja auttamiseen kannattaa investoida.
arkkipiispaMike kirjoitti:
kai tiedätte että 80 prosenttia työpaikoista ovat piilotyöpaikkoja
pitää olla suhteita että saa työn, kerran työkkärin täti sanoi että hellä olisi tiskin alla työpaikoja jos haluan jonkun
nyt työtön taaas tammikuusta ja viime viikolal kävin pakollisessa yhteistapaamisessa , seuravaksi työkkäri soittaa 30.6., itse en jaksa elleivät pakota mihinkään
pitäs joku piilotyöpaikka kai keksiä vaan ei jaksa etsiä
maailmanloppu on niin lähellä
Joo, totahan ne työkkärissä hokee koko ajan, että 80% on piilotyöpaikkoja, hankalaa vaan kun suhteita omalle alalle ei ole.
Tässä olisi kyllä ideaa. Olen itse tosiaan täysin itsepalvelvuperiaatteella, mutta sitten ei toisaalta myöskään pakoteta minnekää (ne nalleleikit, vai pupujako ne oli).