Miksi naiset alkaa äidiksi tullessaan pukeutua kuin lapset? Trikoopipoja ruseteilla, lapsellisia kuviolegginssejä ja kummallisia kaapumekkoja...

Vierailija kirjoitti:

Tärähtäneillä tätsillä nää hemulivaatteet on aina päällä, samoilla jolla on virkattu mansikka-antennipipo päässä. Ehkä joillain mammoilla on tarve näyttää mahdollisimman epähaluttavalta, jotta ei tarvitse valehdella päänsärystä joka ilta? Ehkäisyvaatteita tosiaankin.

Sä sotket nyt tyylejä. Ne mansikkapipot ei ole enää ollenkaan in, niitä ei käytä trendikkäät hemulisti pukeutuvat kaupunkilaismammat.

Kenellä on elämässään niin paljon joutavaa aikaa, että ehtii miettiä toisten pukeutumista? Tai niin helppoa, että paukut riittää ärsyyntyä toisten pukeutumisesta?

T. työasussa 9h tänäänkin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap. Kai tiesit että miehetkin käyttävät mm. gugguuta, makiaa, papua toivottavasti tiesit että ovat suomalaisia merkkejä :) myös gant valmistaa samanlaisia vaatteita isille ja pojille :)

Musta on jotenkin inhottavaa, että lapsia puetaan pieniksi aikuisiksi. Antaa lasten olla lapsia. Enkä myöskään ymmärrä, miksi poika täytyy pukea kopioksi isästään ja tytär äidistään. Tai äiti tyttärestään ja isä pojastaan. Ne lapset ovat tosiaan ihan erillisiä olentoja. Ihan kuin se äiti/isä haluaisi sulautua lapseensa.

Kuka sen määrittelee millainen pukeutuminen on juuri sitä "lapsekasta"? Nämä asiathan ovat ihan kulttuurisia konventioita, ja jos vain lapsi pystyy liikkumaan ja leikkimään ihan niin kuin haluaa ja on sään mukaisesti pukeutunt, eikä itse ilmaise millään tavalla sitä millaisia kankaanpalasia hän haluaa yllään pitää, niin pitäisikö se olla joku sinun määrittämä "tarpeeksi lapsimainen" kriteeri jonka mukaan lapsi pitäisi pukea? :D Onko kenties joku tietty määrätty väri- tai kuosiyhdistelmä mikä tekee lapsesta yksilöllisen ja itsenäisen lapsi-olennon sen sijaan että olisi vanhempiensa kopio? 

Onko se lapselle haitaksi jos käytännöllisyyden huomioiden vanhempi ostaa tai tekee itse lapselleen vaatteita joista itse pitää? Vai onko jotenkin tärkeää että saa ostaa vain sellaisia vaatteita joita itse inhoaa, siis silloin kun lapsi ei ilmaise asiasta mielipidettä?

No onhan meillä silmät

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onpas taas negailua. Mä pukeudun tosi huonosti, rakastan leggareita ja tunikoita. Olen myös lihava, joten esim farkut tai jakkupuvut ei sovi mulle.

Ja valitettavasti mulla ei ole lapsia. Sekin vielä

No mutta otatko sä tarhan ohi kävellessäsi mallia niistä kolmevuotiaista, että minkä tyyliset legginsit ja tunikat laitat päälle? Eli haluatko valita ne legginsit ja tunikat juuri sen mukaan, että mahdollisimman paljon muistutat pientä lasta pukeutumiseltasi?

Ei vaan siksi että ne on nätit ja mukavat vaatteet. ;)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap. Kai tiesit että miehetkin käyttävät mm. gugguuta, makiaa, papua toivottavasti tiesit että ovat suomalaisia merkkejä :) myös gant valmistaa samanlaisia vaatteita isille ja pojille :)

Musta on jotenkin inhottavaa, että lapsia puetaan pieniksi aikuisiksi. Antaa lasten olla lapsia. Enkä myöskään ymmärrä, miksi poika täytyy pukea kopioksi isästään ja tytär äidistään. Tai äiti tyttärestään ja isä pojastaan. Ne lapset ovat tosiaan ihan erillisiä olentoja. Ihan kuin se äiti/isä haluaisi sulautua lapseensa.

Kuka sen määrittelee millainen pukeutuminen on juuri sitä "lapsekasta"? Nämä asiathan ovat ihan kulttuurisia konventioita, ja jos vain lapsi pystyy liikkumaan ja leikkimään ihan niin kuin haluaa ja on sään mukaisesti pukeutunt, eikä itse ilmaise millään tavalla sitä millaisia kankaanpalasia hän haluaa yllään pitää, niin pitäisikö se olla joku sinun määrittämä "tarpeeksi lapsimainen" kriteeri jonka mukaan lapsi pitäisi pukea? :D Onko kenties joku tietty määrätty väri- tai kuosiyhdistelmä mikä tekee lapsesta yksilöllisen ja itsenäisen lapsi-olennon sen sijaan että olisi vanhempiensa kopio? 

Onko se lapselle haitaksi jos käytännöllisyyden huomioiden vanhempi ostaa tai tekee itse lapselleen vaatteita joista itse pitää? Vai onko jotenkin tärkeää että saa ostaa vain sellaisia vaatteita joita itse inhoaa, siis silloin kun lapsi ei ilmaise asiasta mielipidettä?

No onhan meillä silmät

Kuinka osuvaa; sun viestisi taisi olla 666! xD

Vierailija kirjoitti:

Tärähtäneillä tätsillä nää hemulivaatteet on aina päällä, samoilla jolla on virkattu mansikka-antennipipo päässä. Ehkä joillain mammoilla on tarve näyttää mahdollisimman epähaluttavalta, jotta ei tarvitse valehdella päänsärystä joka ilta? Ehkäisyvaatteita tosiaankin.

Mulla on tän ketjun pohjalta sellainen fiilis että ne on just nää hemulit joilla miehen kanssa peitto heiluu ja nää harmaat niitä jotka joutuu stressaamaan että haluaakohan se mies vai ei.

Iteltä löytyy kaksikin pinkkiä tähtikuosillista pipoa ;) Sekä limenvihreä tuulitakki ! Ihan mun lempparita ulkona ^^ Ja kaksi mun lempiväriä, ollut jo ennen äidiksi tulemista...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AP täällä!

Huomaa että tosiaan puolustelua on ilmassa - mikä ei välttämättä ole huono asia.

Jotkut ovat ymmärtäneet alkuperäisen viestini - miksi ennen niin tyylikkäät tai normaalin aikuismaisesti pukeutuvat naiset alkavat lasten saannin JÄLKEEN käyttää samanlaisia lastenvaatteita kuin mukulansa? Niitä lettileggareita jne.

Siis ihan kamalaa katsoa sitä rusettipipokansaa, kun ollaan niin match 1-5 -vuotiaiden kanssa. 

Ja kysymys, johon harva tarttui: Miksi miehillä/isillä ei ole tätä samaa ongelmaa? ;D

Suoraan sanottuna en keksi yhtään syytä miksi olisi ällöttävää tai kiellettyä laittaa tyttöni kanssa samanhenkistä rusettipipoa päähän. Vedä vähän henkeä ja mieti vaikka sitä terapiaa. Minusta se on vaan piristävää ja muodilla hassuttelua kun minulla ja 1v tytöllä on samanhenkiset tunikat. En silti odota että se olisi kaikkien muiden mielestä piristävää, eikä se minua edes kiinnosta.

Ja miten niin miehillä ei ole samaa "ongelmaa"? Iät ja ajat on isät ja pikkupojat puettu hassuttelevasti samanhenkisesti, oli kyseessä sitten hevari, hippi tai pukuiskä. Omakin mies halusi meidän pojalle ostaa samanlaiset pilottilasit kun hänellä itsellään on ja poika oli onnesta soikeana.

Suoraan sanottuna minusta alkaa tuntua että se iloisuus ja lämpö ja yhteenkuuluvuus mikä toisista äideistä huokuu, vaikka sen pukeutumisella hassuttelun kautta, nyt ärsyttää teitä syvästi. Happamia...

Eikö sitä yhteenkuuluvuutta voi tosiaan vahvistaa ja ilmaista muuten kuin vaatteilla? Kyllä meidän perheessä jokainen on oma yksilönsä, ja se näkyy vaatteissa, musiikkimaussa jne. Se 1-vuotiaskin on oma persoonansa, eikä äidin tai isän kopio ja jatke. Yhteenkuukuvuudentunne ei ole kiinni jostain piposta.

No voi luoja.. sanoinko ettei voi? Mutta te sanotte että näin sitä ainakaan ei saa ilmaista tai näyttää. Ja ihmettelen vaan miksi? Mitä pahaa tai ällöttävää siinä on, jos tämä on yksi niistä asioista mistä huokuu se joku yhteenkuuluvuuden tunne? Oli se sitten lapsen ja äidin tai kokonaisen äitiryhmän välillä. Heidän yhteinen juttunsa. Kuulostaa vaan siltä että itse olette jääneet jotenkin sen ulkopuolelle sitten kuitenkin, joten siksi ällöttää nähdä muiden iloa ja koette jotain oikeutta haukkua täällä muita. Ja oikein etsimällä etsitään jostain helvetin pipoista negatiivisuutta. Nyt se on jo lapsen yksilöllisyyden sorsimista, jos 1 veella on samanlainen pipo kuin äidillä tai sisarella? Ei h*lvetti... isot halit vaan teille kaikille. Kyllä teissä jotain yksinäisyyttä/katkeruutta on.

Sanon tämän nyt kaikella vilpittömyydellä ja täysin rehellisesti: minusta ne rusettipipot ja taaperomekot ovat aikuisen päällä ihan helvetin rumia ja saavat aikuisen ihmisen vaikuttamaan vajaaälyiseltä. Hieno juttu, että ne vaatteet tuovat iloa kantajalleen, mutta minulla on oikeus mielipiteeseeni, joka on ja pysyy.

Lisäksi, ja sanon tämänkin nyt vilpittömästi, olen mielelläni ulkopuolinen jonkun sellaisen äitiryhmän yhteenkuuluvuudesta, jonka jäseneksi pääseminen edellyttää niihin omasta mielestäni helvetin rumiin rätteihin verhoutumista. Meillä ei myöskään äiti yritä pukeutua lapsensa näköiseksi eikä lapsi äitinsä, vaan molemmilla on oma yksilöllinen tyylinsä, jota vaatevalinnoissa kunnioitetaan. Jos jonkun aikuisen naisen tyyli on "taapero 5v." ja hän haluaa taantua pukeutumisessaan lapsen tasolle saaden siitä iloa, niin hieno juttu hänelle. Perversionsa kullakin. Silti ne vaatteet ovat minusta rumia, ja se minulle kaiketi sallitaan.

Kyse ei siis ole kateudesta, vaikka sillä on varmaan helppo aina perustella itselleen vähäisinkin kritiikki. Kyse on ihan puhtaasti siitä, että ne vaatteet ovat mun silmissä hirveitä, ja että taaperon näköiseksi pukeutuva aikuinen ihminen on mun silmissä jotenkin säälittävä. En tiedä, mitä epävarmuutta tai traumaa siinä yritetään parantaa tai fetissiä toteuttaa, mutta musta se on vaan outoa. Siis outoa. Ei kadehdittavaa.

Ei paranneta muuta kuin kanssaihmisten synkkyyttä positiivisempaa kohti! : D Wow, enpä arvannutkaan että joillekin teistä tulee seksuaalisia fetissiajatuksia toisten hemulimekoista.. Mut eihän siinä mitään. : )

Asuimme Australiassa, kun lapsemme oli vauva. Kapungissa, jossa asuimme, kaikilla äideillä oli helvetin kalliit urheiluvaatteet päällä lasten kanssa puistossa. Eräänlainen statusjuttu sekin. Aamulla lapsen kanssa puistoon lähtiessä huomasin itsekin vetäväni ne juoksusortsit ja topin päälle, vaikka normaalisti käytin niitä vain juostessa. Kai se oli jotain yhteenkuuluvuuden tunteen hakemista. Olin 10-vuotta nuorempi kuin muut ja ulkomaalainen, niin halusin edes jollain tavalla kuulua joukkoon.

Ymmärrän tavallaan siis tämän suomalaisenkin äitiunivormun, vaikka pidän urheiluvaatteita paljon kivemman näköisenä, kun näitä trikoovaatteita. Ehkä olisin itsekin hurahtanut niihin, jos olisimme olleet vauva-ajan Suomessa.

Itse pidän edelleen niitä juoksuvaatteita, kun puuhailen lapsen kanssa. Kaupungille tosin laitan farkut ja neuleen.

Ei minulla eikä yhdelläkään ystävälläni ole mitään trikoopipoja tai kuviolegginsejä. Tunikaa olen pitänyt aina raskausaikana, koska ovat mukavan väljiä eivätkä purista mahaa. Kumisaappaat minulla on ollut aina kun sataa, myös ennen äitiyttä. Mikä vika kumpareissa on?

Ei ainakaan mun lähipiirissä ole ainuttakaan hemulia, eikä taaperoaikuista. Eikä äitiys ole mua ja pukeutumistani muuttanut lainkaan. Olen muutakin kuin äiti.

Onneksi on vielä Suomessa vapaus pukeutua miten itse tykkää, vai mitä?

Hiekkalaatikon muotipoliisit tuijottaa minua, joka olen tennareissa, farkuissa ja hupparissa siellä. Huonona hiuspäivänä pipo päässä. Ja talvisin toppahousuissa, en halua palelluttaa itseäni vain siksi kun se ei ole muotia.

Rymyääkö kukaan äiti lasten mukana ja juokse pallon perässä kentällä vai olenko ainoa? Juu. Mullakin on ne rymyvaatteet. Tosin ei samanlaisia kun lapsillani on

Buahahaha kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap. Kai tiesit että miehetkin käyttävät mm. gugguuta, makiaa, papua toivottavasti tiesit että ovat suomalaisia merkkejä :) myös gant valmistaa samanlaisia vaatteita isille ja pojille :)

Joo. Täällä Helsingissä joka toinen mies joka tulee vastaan nakkikuosinen huppari päällä, vohveliruutuiset kollarihousut jalassa jollain kuositrikoopipolla varustettuna. Ihan arkipäivää. Ne onkin niin hassuja tyyppejä!

Tieto voi tulla järkytyksenä, mutta elämää on myös kehäkolmosen ulkopuolella :)

Kyllä. Olisikin kannattanut valita esimerkkiin Kärsämäki. Huomattavasti suositumpia nämä pikkubrändit ovat miesten keskuudessa savo-kainuun pikkukylissä.

Vierailija kirjoitti:

Buahahaha kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap. Kai tiesit että miehetkin käyttävät mm. gugguuta, makiaa, papua toivottavasti tiesit että ovat suomalaisia merkkejä :) myös gant valmistaa samanlaisia vaatteita isille ja pojille :)

Joo. Täällä Helsingissä joka toinen mies joka tulee vastaan nakkikuosinen huppari päällä, vohveliruutuiset kollarihousut jalassa jollain kuositrikoopipolla varustettuna. Ihan arkipäivää. Ne onkin niin hassuja tyyppejä!

Tieto voi tulla järkytyksenä, mutta elämää on myös kehäkolmosen ulkopuolella :)

Kyllä. Olisikin kannattanut valita esimerkkiin Kärsämäki. Huomattavasti suositumpia nämä pikkubrändit ovat miesten keskuudessa savo-kainuun pikkukylissä.

Miten joku niin kallis voikin olla niin wt?

Hiekkalaatikon muotipoliisit tuijottaa minua, joka olen tennareissa, farkuissa ja hupparissa siellä. Huonona hiuspäivänä pipo päässä. Ja talvisin toppahousuissa, en halua palelluttaa itseäni vain siksi kun se ei ole muotia.

Tuskin tuijottaa. Tuohan on ihan tuikitavallista pukeutumista.

Vierailija kirjoitti:

Oon ihmetelly samaa. Ja miksi sitä tähtikuvioista trikoopipoa pidetään väkisin vielä +15 asteessakin?!

Mulla on herkät korvat. Olen ilman pipoa suunnilleen heinäkuun puolivälistä elokuun puoliväliin, riippuen keleistä. En aio hankkia korvatulehdusta tai kärsiä kivuista vain sen takia että jonkun mielestä pipo päässä kesällä näyttää tyhmältä :D

Ihan älytön keskustelu muuten :p Meinasin tikahtua aamupalaan "olkaa tyylikkäitä ja seksikkäitä hiekkalaatikolla" hahahahahah !!!!!!!

Mulla on ollut tunikoita jo ennen lapsia ja leggareita niin kauan kuin ne on ollut saatava :) en ole muuttanut pukeutumistani kuin ehkä parempaan suuntaan ostamalla nykyään tyköistuvia vaatteita. Mutta sekin johtuu -30kg painon pudotuksesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AP täällä!Huomaa että tosiaan puolustelua on ilmassa - mikä ei välttämättä ole huono asia.Jotkut ovat ymmärtäneet alkuperäisen viestini - miksi ennen niin tyylikkäät tai normaalin aikuismaisesti pukeutuvat naiset alkavat lasten saannin JÄLKEEN käyttää samanlaisia lastenvaatteita kuin mukulansa? Niitä lettileggareita jne.Siis ihan kamalaa katsoa sitä rusettipipokansaa, kun ollaan niin match 1-5 -vuotiaiden kanssa. Ja kysymys, johon harva tarttui: Miksi miehillä/isillä ei ole tätä samaa ongelmaa? ;D

Suoraan sanottuna en keksi yhtään syytä miksi olisi ällöttävää tai kiellettyä laittaa tyttöni kanssa samanhenkistä rusettipipoa päähän. Vedä vähän henkeä ja mieti vaikka sitä terapiaa. Minusta se on vaan piristävää ja muodilla hassuttelua kun minulla ja 1v tytöllä on samanhenkiset tunikat. En silti odota että se olisi kaikkien muiden mielestä piristävää, eikä se minua edes kiinnosta.Ja miten niin miehillä ei ole samaa "ongelmaa"? Iät ja ajat on isät ja pikkupojat puettu hassuttelevasti samanhenkisesti, oli kyseessä sitten hevari, hippi tai pukuiskä. Omakin mies halusi meidän pojalle ostaa samanlaiset pilottilasit kun hänellä itsellään on ja poika oli onnesta soikeana.Suoraan sanottuna minusta alkaa tuntua että se iloisuus ja lämpö ja yhteenkuuluvuus mikä toisista äideistä huokuu, vaikka sen pukeutumisella hassuttelun kautta, nyt ärsyttää teitä syvästi. Happamia...

Eikö sitä yhteenkuuluvuutta voi tosiaan vahvistaa ja ilmaista muuten kuin vaatteilla? Kyllä meidän perheessä jokainen on oma yksilönsä, ja se näkyy vaatteissa, musiikkimaussa jne. Se 1-vuotiaskin on oma persoonansa, eikä äidin tai isän kopio ja jatke. Yhteenkuukuvuudentunne ei ole kiinni jostain piposta.

No voi luoja.. sanoinko ettei voi? Mutta te sanotte että näin sitä ainakaan ei saa ilmaista tai näyttää. Ja ihmettelen vaan miksi? Mitä pahaa tai ällöttävää siinä on, jos tämä on yksi niistä asioista mistä huokuu se joku yhteenkuuluvuuden tunne? Oli se sitten lapsen ja äidin tai kokonaisen äitiryhmän välillä. Heidän yhteinen juttunsa. Kuulostaa vaan siltä että itse olette jääneet jotenkin sen ulkopuolelle sitten kuitenkin, joten siksi ällöttää nähdä muiden iloa ja koette jotain oikeutta haukkua täällä muita. Ja oikein etsimällä etsitään jostain helvetin pipoista negatiivisuutta. Nyt se on jo lapsen yksilöllisyyden sorsimista, jos 1 veella on samanlainen pipo kuin äidillä tai sisarella? Ei h*lvetti... isot halit vaan teille kaikille. Kyllä teissä jotain yksinäisyyttä/katkeruutta on.

Sanon tämän nyt kaikella vilpittömyydellä ja täysin rehellisesti: minusta ne rusettipipot ja taaperomekot ovat aikuisen päällä ihan helvetin rumia ja saavat aikuisen ihmisen vaikuttamaan vajaaälyiseltä. Hieno juttu, että ne vaatteet tuovat iloa kantajalleen, mutta minulla on oikeus mielipiteeseeni, joka on ja pysyy.Lisäksi, ja sanon tämänkin nyt vilpittömästi, olen mielelläni ulkopuolinen jonkun sellaisen äitiryhmän yhteenkuuluvuudesta, jonka jäseneksi pääseminen edellyttää niihin omasta mielestäni helvetin rumiin rätteihin verhoutumista. Meillä ei myöskään äiti yritä pukeutua lapsensa näköiseksi eikä lapsi äitinsä, vaan molemmilla on oma yksilöllinen tyylinsä, jota vaatevalinnoissa kunnioitetaan. Jos jonkun aikuisen naisen tyyli on "taapero 5v." ja hän haluaa taantua pukeutumisessaan lapsen tasolle saaden siitä iloa, niin hieno juttu hänelle. Perversionsa kullakin. Silti ne vaatteet ovat minusta rumia, ja se minulle kaiketi sallitaan.Kyse ei siis ole kateudesta, vaikka sillä on varmaan helppo aina perustella itselleen vähäisinkin kritiikki. Kyse on ihan puhtaasti siitä, että ne vaatteet ovat mun silmissä hirveitä, ja että taaperon näköiseksi pukeutuva aikuinen ihminen on mun silmissä jotenkin säälittävä. En tiedä, mitä epävarmuutta tai traumaa siinä yritetään parantaa tai fetissiä toteuttaa, mutta musta se on vaan outoa. Siis outoa. Ei kadehdittavaa.

Molemmilla on oma yksilöllinen tyylinsä, vaikka onkin tiukasti valittu sieltä aikuisten ja lasten valmiiksi pureskellusta kuvastosta. Vai ihanko oikeasti olet lapsille esitellyt muitakin tyylejä, kuin ne mitä näissä suurimmissa ketjuissa on tarjolla? Esim hipsteri, jakkupuku, rokkari tai pappatyyli.

Ei tarvitse esitellä. Onhan sillä lapsella silmät päässä.

Voitko vähän tarkentaa? Siis missä hänellä on silmät päässä ja missä hän siis tekee ne vaatetyylivalintansa? Siellä henkkamaukan lastenosastolla vai päiväkodissa?

Missä tahansa. Osaa siis ilmaista, jos näkee jossain/jonkun yllä vaatteen, josta pitää. (Emme tietenkään heti syöksy täyttämään jokaista lapsen toivetta, mutta pidämme mielessä.)

Ja vaikkei osaisikaan, ei minulla ole tarvetta pukeutua taaperon näköiseksi. Ei ole mitään syytä, miksi olisi.

Ai, jännä tapa lapsella. En muista että oma poikani olisi koskaan kommentoinut vastaan tulevien ihmisten vaatetusta. Tyttö on, mutta hän onkin jo 10. Pienempänä ei kyllä kommentoinut hänkään vaan tämä vaatetyylikiinnostus on syntynyt vasta parin viime vuoden aikana.

Vierailija kirjoitti:

Ei ainakaan mun lähipiirissä ole ainuttakaan hemulia, eikä taaperoaikuista. Eikä äitiys ole mua ja pukeutumistani muuttanut lainkaan. Olen muutakin kuin äiti.

Onneksi on vielä Suomessa vapaus pukeutua miten itse tykkää, vai mitä?

Hiekkalaatikon muotipoliisit tuijottaa minua, joka olen tennareissa, farkuissa ja hupparissa siellä. Huonona hiuspäivänä pipo päässä. Ja talvisin toppahousuissa, en halua palelluttaa itseäni vain siksi kun se ei ole muotia.

Mitä te aikuiset ihmiset muuten teette kun te "rymyätte"? Minulla tuo käsite tarkoittaa päämäärätöntä koheltamista, lätäkössä istumista, kuran roiskintaa, keppien heiluttelua ja konttaamista yms viisivuotiaiden naskien toimintaa. En minä tee noista mitään vaikka lasten kanssa paljon olen ja touhuan. En minä istu kuralätäkköön lapsen seuraksi tai pengo kurakasoja ja syö hiekkaa vaikka luonnossa aktiivisesti lasten kanssa kuljenkin. Hattu kuin hattu pysyy päässä vaikka lapsen syliin nostaakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oon ihmetelly samaa. Ja miksi sitä tähtikuvioista trikoopipoa pidetään väkisin vielä +15 asteessakin?!

Mulla on herkät korvat. Olen ilman pipoa suunnilleen heinäkuun puolivälistä elokuun puoliväliin, riippuen keleistä. En aio hankkia korvatulehdusta tai kärsiä kivuista vain sen takia että jonkun mielestä pipo päässä kesällä näyttää tyhmältä :D

Ihan älytön keskustelu muuten :p Meinasin tikahtua aamupalaan "olkaa tyylikkäitä ja seksikkäitä hiekkalaatikolla" hahahahahah !!!!!!!

Missä on kehotettu olemaan tyylikkäitä ja seksikkäitä hiekkalaatikolla? Taisi olla joku taaperomuodin kannattaja, joka itse tuohtuneena vain selitti, että hän ei ainakaan aio minihameessa ja korkokengissä kekkuloida hiekkalaatikolla. Eli omasta päästännehän te näitä väitteitä keksitte ja laitatte muiden suuhun. Kyse oli edelleenkin vain siitä, että vaikka haluaisi pukeutua mukavasti ja sään mukaan, niin miksi haluaa näyttää samanlaiselta kuin pienet lapset?