Kissa puraisi lasta
En kyllä nähnyt sitä, mutta kun käänsin selkäni, poika alkoi itkeä ja kissa oli siinä vieressä. Lapsen jalassa oli kaksi ' reikää' puremajälkinä. En tajunnut edes viedä lasta lääkäriin, en osannut ajatella tuossa tilanteessa, nyt vasta ymmärrän mitä tapahtui. Meidän vikahan se oli kun ei vahdittu kissaa ja lasta koko ajan. Mutta mitähän pitäisi tehdä, jotenkin tuntuisi epäreilulta viedä kissa piikille tämän takia. Kissa on aiemminkin raapaissut lasta, lapsi nimittäin usein menee innoissaan kiljumaan ja huitomaan kissan luokse. Yleensä ollaan itse siinä mukana vahtimassa, ettei mitään käy, mutta pari kertaa on tosiaan päässyt käymään näin :-(
Kommentit (64)
AP:n viestistä (ja jostain muustakin) kuitenkin ymmärsin, että lapsi voi myös liialla hellyydellään tai riemullaan ärsyttää kissaa.
Pitääkö lasta siis estää näyttämästä tunteitaankin, ettei kissa hermostu? " Ei saa halata!" . " Älä naura niin kovaa, kissa hermostuu"
Aika kurjaa, jos lapsen pitää elää " varpasillaan" , ettei vaan kissa raapisi tai puraisisi...
Kyllä lapsen pitää saada olla lapsi - välillä riehakkaamminkin.
Hei - koira nyt on ihan ERI ASIA!!! Mieti vähän kokoeroa ja puruvoimaa... Koiran poisantamista minäkin kyllä harkitsisin jos lasta puraisisi niin, että tulee kunnon haavat. Näykkäsyä, josta ei jää edes jälkeä, en vielä, sillä todennäköisesti tilanne olisi sama, että koira näykkäisee sen takia, että lapsi on sitä kiusannut. Eli puolustaakseen. Vaikka meillä ei elukat olekaan luomakunnan kunkkuja, on ne silti kunniotuksensa ansainnut, myös lapsen taholta. Se ei ole kuin opetuskysymys.
Vierailija:
kissanomistajat vastaan ei-omistajat.
Itse kyllä ajattelisin rajan tuohon puraisuun, ajattellaanpa koiraa, kerran puraisee lasta, miksei puraisisi toistekin.? Ja miski kissa olisi poikkeus?
Ja, kyllä maailma opettaa myös meidän lapsia, joilla kissaa/koiraa ei ole, ei nämä pumpulissa nykymaailmassa kasva!
Eli miten toimitte, jos lapsi hellyydellään tai liialla iloisuudellaan ärsyttää kissaa?
Toinen ei sietänyt lasta ollenkaan. Saattoi mennä rauhassa nukkuvan lapsen viereen ja räppäistä. Kissa lähti meiltä pois, en siltikkään lopettanut sitä vaan etsin sille uuden kodin.
Toinen kissa on edelleen meillä. Tämä kissa kestää lapsen rajummatkin otteet hyvin. Kerran olen nähnyt kissan purevan lasta. Edes jälkeä ei kyllä jäänyt ja tämä oli täysin lapsen oma vika kun retuutti kissaa.
Mutta pointtini on se. Että kissa joka räppäsi lasta täysin ilman syyttä, lähti. Toinen kissa joka ei sähise, raavi tai pure ilman todella hyvää syytä on meillä. Vaikka yksi purema tapaus onkin... Eli tällöin puri syystä ja aiheesta. Tämä kissa ei ole vaarallinen lapselle, mutta jos lapsi kohtelee sitä liian voimalla enkä minä tyhmänä mennyt ajoissa väliin niin ei se kissan vika ole.
Pieni vauva ei tietenkään ymmärrä miksi eläin puree tms. mutta harvemmin pieni vauva voi tehdäkkään mitään pahaa eläimelle. Isompi lapsi taas joka jo kykenee satuttamaa eläintä ymmärtää myös sen että silloin eläin saattaa satuttaa häntä.
Minusta eläimen mikä on lapsiperheessä on kyettävä lähteämään pois silloin kun tilanne käy sille epämiellyttäväksi. Eläimen on pyrittävä lähtemään pois ennenkuin puolustautuu. Ja puolustauduttava siis vasta sitten kun ei enää pakotietä ole.
Eläin joka ei tähän kykene vaan käyttää ensimmäisenä kynsiä ja hampaita kun joutuu epämiellyttävään tilanteeseen ei kuulu lapsiperheeseen.
Ap:lle sanoisin että älä vielä lopeta kissaasi. Jos kissa puri vain sen takia että lapsi " kiusasi" sitä niin ei kissa varsinaisesti mitään väärää tehnyt. Mutta seuraile tapausta. Jos kissa käyttää aina hampaita tai kynsiä kun lapsi vähän koskee siihen niin sitten kissan paikka ei ole lapsiperheessä.
Sillä perheessä missä on pieniä lapsia on kuitenkin muistettava se että et voi valvoa lasta aina 100% ja eläimenkin on kestettävä pientä välillä ehkä rajuakin hellyyttää lapselta. Ja jos eläin ei selvästikkään pidä lapsesta niin eikö eläimellekkin ole parempi päästä uuteen kotiis missä ei ole pieniä lapsia?
Vierailija:
Toinen kissa on edelleen meillä. Tämä kissa kestää lapsen rajummatkin otteet hyvin. Kerran olen nähnyt kissan purevan lasta. Edes jälkeä ei kyllä jäänyt ja tämä oli täysin lapsen oma vika kun retuutti kissaa.
Voisiko joku nyt vastata? Mielestäni tämä on aika tärkeä pointti...
kuin ihminen. Eläimet ovat aina olleet eläimiä ja tulevat aina olemaan eläimiä. Eläinten kanssa on toimittava niiden omilla " säännöillä" ja käytöstavoilla. Kissa ei ymmärrä jos sanot sille että ei saa raapia, mutta kissa ymmärtää saman asian, jos otat sitä tassusta kiinni ja painat kevyesti tassun pohjaa. Se päästää automaattisesti irti ja vetää kynnet sisään. Parin kerran jälkeen kissakin tajuaa tuosta " opetuksesta" , että ei saa raapia. Lapsi oppii ennen puhetta samat asiat näytettäessä " kädestä pitäen" ja myöhemmin ymmärtää sanan " ei" .
Vierailija:
AP:n viestistä (ja jostain muustakin) kuitenkin ymmärsin, että lapsi voi myös liialla hellyydellään tai riemullaan ärsyttää kissaa.Pitääkö lasta siis estää näyttämästä tunteitaankin, ettei kissa hermostu? " Ei saa halata!" . " Älä naura niin kovaa, kissa hermostuu"
Aika kurjaa, jos lapsen pitää elää " varpasillaan" , ettei vaan kissa raapisi tai puraisisi...
Kyllä lapsen pitää saada olla lapsi - välillä riehakkaamminkin.
Lapsi saa koskea kissaan, mutta rajansa kaikella. Eli taas opetuskysymys, miten lujaa kissaa saa ja voi koskea tai helliä niin, ettei kissa hermostu siitä. Ja kannattaa opetaa heti myös, että kissan päälle ei mennä makaamaan tai laiteta naamaa ensin, sillä se on kissalle vihonviimeinen ärsytyskynnys ja sillonhan kissa raapaisee namaan ja lapsen näkö on vaarassa. Eli edelleen sääntö; valvonta ja koulutus molemmin puolin.
Vierailija:
Eli miten toimitte, jos lapsi hellyydellään tai liialla iloisuudellaan ärsyttää kissaa?
Vierailija:
Eli edelleen sääntö; valvonta ja koulutus molemmin puolin.
Lapsiparat, kun eivät voi valita, millaiseen perheeseen syntyvät.
ettei varsinaisesti kiusaa. Kuten viestissäni kirjoitin on eläimen kestettävä lapselta välillä rajutkin hellyyden osoitukset. Sillä ei pieni lapsi kiusaa eläintä. Pieni lapsi ei vain ymmärrä että joskus on otettava hellemmin.
Meillä siis kissa joka ei edes sietänyt lasta lähelleen lähti pois. Mutta toinen kissa taas joka sietää lasta hyvinkin pitkälle sai jäädä. Vaikka on siis purrut lasta kerran. Ja tilanne tähän johti koska lapsi halaili ja retuutti kissaa niin ettei kissalla ollut pakomahdollisuutta.
Nämä ovat todella hankalia asioita. Jos siis kissa raapaisi tai purisi lasta aina kun lapsi edes haluaa silittää sitä. Niin silloin kissa lähtisi meiltä. Mutta nyt kun kissa sietää lapsen rajutkin hellyyden osoituksen pääsääntöisesti se saa olla meillä, ja sekä minä että lapsi ollaan siitä onenllisia että voimme pitää sen.
Eli kissa ei lähde meiltä sen takia jos lapsi rutistelee sitä ja näillä hellyyden osoituksillaan selvästi satuttaa sitä. Ja sitten kissa kerran puraisee lasta. Mutta jos kissa puraisisi lasta aina kun lapsi koskee siihen silloin se lähtisi.
t:50
aiheesta sen verran, että meillä on aina ollut kissa ja siitä huolimatta lapset ovat varttuneet ja kehittyneet normaaleiksi teini-ikäisiksi. Kissa on nuorten hellyden kohde, sitä kun on helpompaa helliä ja rakastaa kuin jotain ihmistä...
Ja tuosta takanluukusta, ystäväperheen taapero joutui sairaalaan, kun oli läntännyt kätensä uuninluukkua vasten, poltti molemmat kätensä tosi pahasti...
hellyyden tunteensa kissalle kuin ihmiselle..
Vierailija:
Ja tuosta takanluukusta, ystäväperheen taapero joutui sairaalaan, kun oli läntännyt kätensä uuninluukkua vasten, poltti molemmat kätensä tosi pahasti...
Kissaperheen lapset kun oppivat yhdestä kunnon puraisusta, ettei kannata halata kissaa...
kun se puolustaa itseään.... Toivottavasti tuollaisen idioottimaisen asenteen omaavaan perheeseen ei MILLOINKAAN oteta mitään elukkaa!
Vierailija:
Vierailija:
Eli edelleen sääntö; valvonta ja koulutus molemmin puolin.Lapsiparat, kun eivät voi valita, millaiseen perheeseen syntyvät.
Vierailija:
Vierailija:
Eli edelleen sääntö; valvonta ja koulutus molemmin puolin.Lapsiparat, kun eivät voi valita, millaiseen perheeseen syntyvät.
tajua lapsen ja aikuisen eroa silloin. Typerää odottaa kissalta loogista käytöstä, mutta vaistonvaraista voi odottaa. Meilläkin kissat on raapineet lapsia, mutta naarmujen saanti on loppunut, kun kissa on iänmyötä jätetty rauhaan ja sitä on alettu kunnioittaa.
että kissat leikkivät kynsin ja hampain. Ja osoittavat jopa hellyyttä puremalla kevyesti (jota pieni lapsi helposti pelästyy, eikä se herkällä iholla kivalta tunnu).
Meillä on ainakin lapset tottuneet ihan hyvin kissoihin ja kissat lapsiin. 4-vuotias poika pitää kissaa sylissä, vaikka kissa kuinka raapisi ja rimpuilisi. Eipä tunnu kauheasti haittaavan pikkuhaavat...
Kyllä ne lapset ekoista kunnon raapaisuista oppivat, ettei ehkä ihan kauhean lujaa kannata riepoa. Yleensä kissat juoksee karkuun, mutta jos eivät pääse, niin käyttävät luonnollisesti kynsiään.
Toinen meidän koirista ei pidä lapsista, mutta antaa silittää hetken ja menee sitten pois. Meidän toope-muksuhan sitten kerran yritti väkisin saada koiraa menemään majaan, koira ahdistui kun ei päässyt pois ja murisi ja näytti hampaitaan. Muksu pelästyi ja tuli itkien meidän luokse. Kertoi mitä tapahtui ja varmasti tuossa viimeistään, ettei pidä pakottaa mihinkään.
Lapset oppii paljonkin eläimiltä. Harmi, ettei näköjään kaikki aikuiset pysty samaan.
Normaalin kissan ensireaktio on mennä karkuun. Esim. kun meillä käy lapsiperheitä kylässä, kissoja ei silloin paljon näy. Lymyilevät makkarissa sängyn alla.
On inhottavaa, kun lasta sattuu, niin joutuu ensimmäiseksi huolehtimaan ettei kissa hyökkää... On käytetty eläinlääkärilläkin tästä, eikä eläinlääkäri suostunut edes miettimään lopettamista, antoi vaan jotain pillereitä (enkä kyllä itsekään haluaisi kissaa lopettaa). Muuten kissa antaa kyllä retuttaa vaikka miten, mutta tuo itku jotenkin vaan ärsyttää sitä ihan hirveästi. Onneksi meillä on iso talo, että voidaan pitää kissa ja lapset suht erillään toisistaan. Lapsille tuo kissa on kuitenkin aivan hirveän tärkeä, senkään takia sitä ei voisi koskaan lopettaa.
Vierailija: