Sukupolvieroja

Nykyään on melkoisen tavallista, että perheessä on monta sukunimeä (uusperheet ja avoliitot). Olen syntynyt pian sodan jälkeen ja silloin ainakaan nuorissa perheissä ei ollut yleistä, että sukunimiä oli edes kaksi kuten meillä. Olen avioton lapsi ja saanut äidin sukunimen. Koin asian aika hankalaksi lapsena, kun piti selittää, että ei, perheen sukunimi ei ole minun nimeni.

Sukupolvien välisiä eroja on toki paljon vaikkapa lastenkasvatuksessa. Nykyään lapset saavat "toteuttaa itseään" rajattomasti. Minun lapsuudessani ohjat olivat liiankin tiukalla. Omaa tahtoa ei saanut olla, vaan "lapsen tahto oli aikuisten taskussa". Kasvatus oli ristiriitaista, toisaalta piti olla kiltti ja kaino, toisaalta rohkea ja reipas. Olin arka ja ujo lapsi vieraampien seurassa ja olen sitä edelleen. Nyt kai sanottaisiin, että olen introvertti, jonka useita piirteitä todella tunnistan itsessäni.