Mitä tekisitte tässä tilanteessa? (Raskaus)
-raskautta kulunut 2kk
-olisit 25-vuotias, mies myös 25, yhdessä 2 vuotta ja onnellinen parisuhde
-kummallakin opiskelut alkamassa syksyllä unelma-aloilla
-turvaverkot kummallakin yli 600km päässä
-hormonihäiriö, joten raskautuminen ei ole helppoa
-raskaus on riskiraskaus sairauksien takia
-taloudellinen tilanne huono, vuokra-asuntona yksiö
Kommentit (14)
Pettikö pillerit? Halusiko mies lasta?
pitäisin lapsen, nyt vaan opiskelemaan voit pitää välivuoden. meilläkin jopa 2 lasta kunnon tukiverkoa välill äraskasta mutta onnistuu, neuvola tukee ja nykyään on perhetyöntekijöitä yms.
En missään nimessä keskeyttäisi, jos epäilisin raskaaksi tulemisen olevan myöhemmin vaikeaa. Ties vaikka tuo olisi viimeinen raskaus, jonka saa koskaan aluilleen.
Vierailija kirjoitti:
Pettikö pillerit? Halusiko mies lasta?
Sillähän ei ole mitään merkitystä mikä ehkäisy petti. Kyllähän parisuhteessa olevilla jokin niistä on. Typerä kysymys. Turha kysymys.
Ja isä kysymys on preesensissä: haluaako isä lapsen?
(Ja halauatko sinä AP lapsesi?)
No älä ainakaan opintojen takia aborttia tee, itsekin olen puolitoistavuotiaan äiti ja amk:ssa opinnot puolivälissä (tulin raskaaksi melkein heti ekan lukukauden jälkeen).
Hyvin mennyt, tenteistä hyvillä arvosanoilla päässyt läpi ja opintopisteet rullanneet eteenpäin. Parhaimmillaan tenttiin lukiessa taapero ottanut oman kuvakirjansa ja itsekin "lukenut" keskittyneesti, kun kerran äitikin 😂❤
Niin ja perhepäivähoitoa käytetty, niin helpottanut.
Olisin onnellinen. Niin ja itse asiassa olinkin. Olimme samassa tilanteessa juuri kymmenen vuotta sitten.
Tai en tiedä noista hormonihäiriöistä, koska ei niitä ehditty diagnosoida, mutta menkat oli hirveen epäsäännölliset ja jäi monta kertaa tulemattakin.
Melkein kaks vuotta oltiin jo oltu ilman ehkäisyä. Eli en siinnyt pelkästä katseesta. ..
Juu, ala vain sossuäidiksi. Onnea.
raskaus on riskiraskaus sairauksien takia
Kumpi on sinulle tärkeämpi asia: elämä ja terveys vai lisääntyminen?
Vierailija kirjoitti:
Juu, ala vain sossuäidiksi. Onnea.
Opiskeleva äiti hoitaa opintoja siihen asti kun pystyy (itse olin koululla vielä 2 viikkoa ennen synnytystä), on äitiyslomalla lukukauden tai kaksi ja palaa opiskelemaan, lapsi joko päivähoidossa tai kotihoidossa, riippuen miten tekee.
Äiti valmistuu ja menee työelämään.
Missä kohtaa se sossuäitiys on?
Pitäisin lapsen ehdottomasti. Opiskella pystyy hyvin vaikka olisi äiti.
Ja jos sulla on hormonihäiriöitä niin et välttämättä voi enää saada toista lasta joten kannattaisi olla iloinen tästä ensimmäisestä.
Taloutta ja opiskelua ei kannata miettiä, molemmat ehtii hyvin hankkia lapsenkin kanssa.
Kun noista ei murehdi, niin mille puolelle kallistut? Jos koet että lapsi olisi tervetullut, niin anna palaa. Jos taas et halua lasta, niin abortti. En tiedä mitä riskiraskaus kohdallasi tarkoittaa, mutta suomessa raskauden seuranta ja hoito on ihan huippua. Tokikaan se ei aina takaa sikiön oman kasvun onnistumista.
Vierailija kirjoitti:
Minä varmaan harkitsisin aborttia vakaasti. Riippuisi todella paljon myös siitä, mitä lapsen isä on mieltä asiasta.
Toisaalta, itseni tuntien tiedän, että en olisi koskaan kyennyt aborttiin (no jos olisi raiskattu, niin sitten kyllä, tai erittäin monivammainen sikiö). Joten olisin voinut tehdä.Luultavasti olisin kuitenkin synnyttänyt lapsen ja pitänyt sen. Adoptio ei olisi vaihtoehtona ollenkaan; joko abortti tai pitää itse.
Mutta: älä syyttele itseäsi kumpaan ratkaisuun sitten päädytkin. Sinun pitää nyt, kuten kirjoitatkin, ottaa sekin huomioon, että tämä voi olla ainut mahdollisuus saada lapsi.
Elämä kantaa useimmiten hyvin - teki sitten minkä ratkaisun vain.
Ratkaisusi on kamalan ja huonon välillä. Molempi parempi, molempi huono. Molemmat ovat mukanasi lopun elämääsi: kummin päin ratkaisettekin.
Mikähän viestissä on vikana?
Haluaisin kuulla ulkopuolisen mielipiteitä