Lue keskustelun säännöt.
Minkälainen kasvatus tekee lapsesta ahneen ja itsekkään?
16.04.2017 |
Minusta ahneus on todella huono piirre ihmisessä. En tykkää ollenkaan sellasesta ,että vertaillaan ja kilpaillaan joka asiaa. Koko ajan miettien,että on voitolla ja edellä muista ihmisistä.
Minusta se on todella itsekäs, huono ja luotaan työntävä piirre. Ahne ihminen ajattelee koko ajan vaan itseään ja se näkyy hyvin. Ei ehkä tule ajatelleeksi, tai ei välitä ,että se rumentaa ja tekee röyhkeän vaikutelman ihmisestä.
Kommentit (21)
Minä ainakin olen pohjimmiltani todella ahne. En ajattele sen johtuvan kasvatuksesta, sisarukseni eivät ole ahneita. Olen ensimmäinen lapsi.
On minulla käytöstavatkin, ne ovat kasvatuksesta peräisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
usein esikoiset ovat ahneita, koska ovat saaneet äitiensä ensimmäisen ''varauksettoman'' ihailun ja kokevat olevansa jotenkin etuoikeutettuja - äitiensä ensimmäinen 'rikoskumppani' - ja myöhemmin elämässä pyrkivät sortamaan myöhemmin syntyneitä - varsinkin leskeydyttyää. näitä stooreja netti pullollaan, jossa mutsit ja esikoiset lyöttäytyvät yhteen ja alkavat juonia omaisuutta pelkästään omiin nimiinsä.
toinen kolmas lapsi tosiaan syrjäyttää esikoisen ja näin näistä esikoisista tulee juonittelevia itsekkäitä ahneita paskoja. on nähty. livenä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa... Eli oletko pöljä, tyhmä, ruma, laiska alisuorittaja? Silloin on helpointa mennä sen taakse, että " en mä ees halua"?
Voin myöntää olevani tyhmä.Mutta en ahne.
Tunnistitko itsesi tekstistä koska se näköjään kolahti. Ethän sä olisi muuten kääntänyt aloitusta minua vastaan? Ymmärrän ,että jos on ahne ja itsekäs sillon ei edes halua löytää itsestä mitään vikaa. Koska aina pitää olla se paras joka asiassa. Aika kuluu vertaillessa ja kadehtiessa. Joten ei sellanen elämä ole onnellista.
Ei, vaan sellainen joka ei pärjää, eikä viitsi ikinä edes yrittää on helkkarin kateellinen muille, jotka on menestyneitä ja jotka jaksavat yrittää ja onnistuvat. Tyhmimmät ja laiskimmat on niitä, joiden mielestä kukaan ei saa saada, kun itsellä ei viitseliäisyys ja rahkeet riitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa... Eli oletko pöljä, tyhmä, ruma, laiska alisuorittaja? Silloin on helpointa mennä sen taakse, että " en mä ees halua"?
Voin myöntää olevani tyhmä.Mutta en ahne.
Tunnistitko itsesi tekstistä koska se näköjään kolahti. Ethän sä olisi muuten kääntänyt aloitusta minua vastaan? Ymmärrän ,että jos on ahne ja itsekäs sillon ei edes halua löytää itsestä mitään vikaa. Koska aina pitää olla se paras joka asiassa. Aika kuluu vertaillessa ja kadehtiessa. Joten ei sellanen elämä ole onnellista.
Ohiksena... nopeastipa turvauduit ad hominemiin. Et ehkä ole ahne, mutta sitäkin ilkeämpi ja kyvyttömämpi keskustelemaan.
Koska nimittäin teit aloituksen, jossa väität ahneutta ja kilpailuhenkisyyttä samaksi asiaksi. Ne eivät sitä ole!
Ihminen voi olla hyvinkin kilpailuhaluinen haluamatta itselleen rahaa ja mammonaa ja etuuksia. Haluaa vaan ylittää itsensä ja olla porukan paras.
Tiettyyn mittaan asti se on hyvä asia, koska se saa ihmisen ponnistelemaan ja tekemään huolellista työtä ja kehittämään itseään.
Vastakohtana on kateellinen "toi on kamala ihminen, kun se yrittää, minä en viitsi enkä halua".... eli juuri se, mistä ykkönen sanoi. Semmoinen tappaa kaiken yrittämisen ja ponnistelun varsin tehokkaasti, kun ihmiset pannaan kyttäämään toisiaan, ettei kukaan vaan "yritä keekoilla".
Kateus tappaa kalatkin vedestä ja happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista. Koskaan kuullutkaan noita vanhoja suomalaisia sananlaskuja?
Minustakin ahneus on ikävä piirre ihmisessä, mutta kilpailuhaluisuus ei välttämättä ole.
Ohis
3 eri vaihtoehtoa. 1. Syntymästään ahne eli ihan synnynnäinen luonteenpiirre. Tähän voi vanhemmat vaikuttaa kasvattamalla niin että oppivat jakamaan. 2. Ei ole koskaan saanut yhtään mitään lapsena ja niistä vähistä mitä sai joutui jakamaan tai luopumaan, joten aikuisena katsoo että nyt kun hän saa päättää niin kaikki kuuluu hänelle eikä tarvitse jakaa. 3. Sai lapsena aivan kaiken mitä halusi mutta ei joutunut koskaan jakamaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa... Eli oletko pöljä, tyhmä, ruma, laiska alisuorittaja? Silloin on helpointa mennä sen taakse, että " en mä ees halua"?
Voin myöntää olevani tyhmä.Mutta en ahne.
Tunnistitko itsesi tekstistä koska se näköjään kolahti. Ethän sä olisi muuten kääntänyt aloitusta minua vastaan? Ymmärrän ,että jos on ahne ja itsekäs sillon ei edes halua löytää itsestä mitään vikaa. Koska aina pitää olla se paras joka asiassa. Aika kuluu vertaillessa ja kadehtiessa. Joten ei sellanen elämä ole onnellista.Ohiksena... nopeastipa turvauduit ad hominemiin. Et ehkä ole ahne, mutta sitäkin ilkeämpi ja kyvyttömämpi keskustelemaan.
Koska nimittäin teit aloituksen, jossa väität ahneutta ja kilpailuhenkisyyttä samaksi asiaksi. Ne eivät sitä ole!
Ihminen voi olla hyvinkin kilpailuhaluinen haluamatta itselleen rahaa ja mammonaa ja etuuksia. Haluaa vaan ylittää itsensä ja olla porukan paras.
Tiettyyn mittaan asti se on hyvä asia, koska se saa ihmisen ponnistelemaan ja tekemään huolellista työtä ja kehittämään itseään.
Vastakohtana on kateellinen "toi on kamala ihminen, kun se yrittää, minä en viitsi enkä halua".... eli juuri se, mistä ykkönen sanoi. Semmoinen tappaa kaiken yrittämisen ja ponnistelun varsin tehokkaasti, kun ihmiset pannaan kyttäämään toisiaan, ettei kukaan vaan "yritä keekoilla".
Kateus tappaa kalatkin vedestä ja happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista. Koskaan kuullutkaan noita vanhoja suomalaisia sananlaskuja?
Minustakin ahneus on ikävä piirre ihmisessä, mutta kilpailuhaluisuus ei välttämättä ole.
Ohis
Ihan just näin.
Pahimpia räykyttäjiä ja riitapukareita on ne, jotka ei edes jaksa yrittää. Siihen lisättynä perisuomalainen huono itseisarvo ja tyhmyys, niin soppa on valmis. Muilta ollaan kyllä ottamassa mielellään, koska itse ei omilla avuillaan tulla ikinä mitään saavuttamaan, ja vielä vähän laiskottaakin.
Sitten on hyvä huudella että muut on laiskoja ja itse tässä down siftaan ihan tarkoituksella..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa... Eli oletko pöljä, tyhmä, ruma, laiska alisuorittaja? Silloin on helpointa mennä sen taakse, että " en mä ees halua"?
Voin myöntää olevani tyhmä.Mutta en ahne.
Tunnistitko itsesi tekstistä koska se näköjään kolahti. Ethän sä olisi muuten kääntänyt aloitusta minua vastaan? Ymmärrän ,että jos on ahne ja itsekäs sillon ei edes halua löytää itsestä mitään vikaa. Koska aina pitää olla se paras joka asiassa. Aika kuluu vertaillessa ja kadehtiessa. Joten ei sellanen elämä ole onnellista.Ohiksena... nopeastipa turvauduit ad hominemiin. Et ehkä ole ahne, mutta sitäkin ilkeämpi ja kyvyttömämpi keskustelemaan.
Koska nimittäin teit aloituksen, jossa väität ahneutta ja kilpailuhenkisyyttä samaksi asiaksi. Ne eivät sitä ole!
Ihminen voi olla hyvinkin kilpailuhaluinen haluamatta itselleen rahaa ja mammonaa ja etuuksia. Haluaa vaan ylittää itsensä ja olla porukan paras.
Tiettyyn mittaan asti se on hyvä asia, koska se saa ihmisen ponnistelemaan ja tekemään huolellista työtä ja kehittämään itseään.
Vastakohtana on kateellinen "toi on kamala ihminen, kun se yrittää, minä en viitsi enkä halua".... eli juuri se, mistä ykkönen sanoi. Semmoinen tappaa kaiken yrittämisen ja ponnistelun varsin tehokkaasti, kun ihmiset pannaan kyttäämään toisiaan, ettei kukaan vaan "yritä keekoilla".
Kateus tappaa kalatkin vedestä ja happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista. Koskaan kuullutkaan noita vanhoja suomalaisia sananlaskuja?
Minustakin ahneus on ikävä piirre ihmisessä, mutta kilpailuhaluisuus ei välttämättä ole.
Ohis
Komppi. Mun mies on tosi kilpailuhenkinen, entinen kilpaurheilijakin. Pyrkii aina olemaan todella huolellinen ja nopea ja tehokas, on kyse melkein mistä tehtävästä työstä tahansa. Ja huom., ei leuhki asialla, mutta näen, että nauttii siitä, kun itse kokee tehneensä priimaa työtä.
Ja vähemmän ahnetta ihmistä saa hakea. Minä välillä pidän sen puolia, ettei sukunsa hyödynnä jalomielistä ja anteliasta ihmistä liikaakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa... Eli oletko pöljä, tyhmä, ruma, laiska alisuorittaja? Silloin on helpointa mennä sen taakse, että " en mä ees halua"?
Voin myöntää olevani tyhmä.Mutta en ahne.
Tunnistitko itsesi tekstistä koska se näköjään kolahti. Ethän sä olisi muuten kääntänyt aloitusta minua vastaan? Ymmärrän ,että jos on ahne ja itsekäs sillon ei edes halua löytää itsestä mitään vikaa. Koska aina pitää olla se paras joka asiassa. Aika kuluu vertaillessa ja kadehtiessa. Joten ei sellanen elämä ole onnellista.Ohiksena... nopeastipa turvauduit ad hominemiin. Et ehkä ole ahne, mutta sitäkin ilkeämpi ja kyvyttömämpi keskustelemaan.
Koska nimittäin teit aloituksen, jossa väität ahneutta ja kilpailuhenkisyyttä samaksi asiaksi. Ne eivät sitä ole!
Ihminen voi olla hyvinkin kilpailuhaluinen haluamatta itselleen rahaa ja mammonaa ja etuuksia. Haluaa vaan ylittää itsensä ja olla porukan paras.
Tiettyyn mittaan asti se on hyvä asia, koska se saa ihmisen ponnistelemaan ja tekemään huolellista työtä ja kehittämään itseään.
Vastakohtana on kateellinen "toi on kamala ihminen, kun se yrittää, minä en viitsi enkä halua".... eli juuri se, mistä ykkönen sanoi. Semmoinen tappaa kaiken yrittämisen ja ponnistelun varsin tehokkaasti, kun ihmiset pannaan kyttäämään toisiaan, ettei kukaan vaan "yritä keekoilla".
Kateus tappaa kalatkin vedestä ja happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista. Koskaan kuullutkaan noita vanhoja suomalaisia sananlaskuja?
Minustakin ahneus on ikävä piirre ihmisessä, mutta kilpailuhaluisuus ei välttämättä ole.
Ohis
Ihan just näin.
Pahimpia räykyttäjiä ja riitapukareita on ne, jotka ei edes jaksa yrittää. Siihen lisättynä perisuomalainen huono itseisarvo ja tyhmyys, niin soppa on valmis. Muilta ollaan kyllä ottamassa mielellään, koska itse ei omilla avuillaan tulla ikinä mitään saavuttamaan, ja vielä vähän laiskottaakin.
Sitten on hyvä huudella että muut on *laiskoja ja itse tässä down siftaan ihan tarkoituksella..
Anteeksi, muut on * ahneita
Sairainta, tyhmintä ja nolointa on se,että pitää juonia valehdellen muista ihmisistä.Yrittäen tuhota muita koska itsellä katkeroitunut ja onneton mieli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun nuorin siskoni on itsekäs ja ahne. Vanhan isän lähes yksin kasvattama. Saa kaiken vonkumisella läpi kun isä ei jaksa tapella. Kehuu lasta ehdoitta koko ajan. Oot niin hyvä siinä ja tässä. Isäni on itse narsistinen luonne joka on aina muita parempi eikä hänessä ole vikaa koskaan.
Lapsella ei ole montaa kaveria koska ei osaa leikkiä muiden kanssa. Minä määrään jne. Ollaan yritetty sisaren kanssa asiasta keskustella isän kanssa mutta ei mene jakeluun. Tulee olemaan tytöllä tosi vaikeeta kasvaa aikuiseksi kun tajuaa ettei maailma pyöri hänen ehdoillaan.
Toki lapsen itsetuntoa pitää kohottaa muttei häntä voi jalustalle nostaa. Jos lapsi lyö niin hän on isäni mielestä vaan niin temperamenttinen. Jos valehtelee niin isä uskoo sumeilematta.
Ikävä kyllä, mä koitan kasvattaa voittajia. En päästä helpolla, en ole päästänyt itseänikään. Kovasti pitää opiskella ja tehdä töitä ja olla niin urheilussa, koulussa, kuin elämässä yleensäkin ahne. Toisaalta kääntöpuolena opetan, että nyt kun tää on tehty hyvin, on itsellä hyvä olo ja nyt saa jotain kivaa.
Elämässä pärjää helpommalla rahan kanssa ja hankalat ihmiset dumpataan elämästä heti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nöyryys ja ahneus on molemmat huonoja, luonnolusesti on löydettävä tässäkin asiassa tasapaino.
Minä olen ahne, pidän puoleni eikä minua käytetä hyväksi.
Mieheni on nöyrä, helposti hyväksikäytettävissä eikä pidä puoliaan.
Minusta ollaan hyvät yhdessä kun neuvomme toisiamme ja otamme oppia.
Mutta kysymykseen: en usko että kyse on varsinaisesta kasvatuksesta vaan enemmänkin mallioppimisesta. Sellainen lapsi kuin vanhempi.
Vierailija kirjoitti:
Nöyryys ja ahneus on molemmat huonoja, luonnolusesti on löydettävä tässäkin asiassa tasapaino.
Minä olen ahne, pidän puoleni eikä minua käytetä hyväksi.
Mieheni on nöyrä, helposti hyväksikäytettävissä eikä pidä puoliaan.Minusta ollaan hyvät yhdessä kun neuvomme toisiamme ja otamme oppia.
Mutta kysymykseen: en usko että kyse on varsinaisesta kasvatuksesta vaan enemmänkin mallioppimisesta. Sellainen lapsi kuin vanhempi.
Jep, itse sain opin että vähemmälläkin pärjää ( vanhemmat kommarijuoppoja) ja olen 33- vuotiaaseen äitiäni palvellut ja tukenut. Nyt riitti.
Itse en ole mitään saavuttanut, kun kotoa oppi että olen niin huonosta perheestä ettei minusta mitään tule. Aina vanhemmatkin kadehtineet kun on paremmin mennyt ja lyöneet kapuloita rattaisiin.
Isä kuoli viime syksynä ja jotenkin vapauduin näiden " muut on vaan ahneita ja porvareita ja hyvissä töissä ja perineet, ollaan me huonompi osaiset vaan hiljaa ja kadehditaan, mutta ei tehdä itse asioille mitään ja nauretaan jos muille sattuu jotakin" vanhempien otteesta.
Ei enää ikinä.
Omat lapset kasvatetaan kilpailemaan ja tekemään kaikkensa, ettei tarvi kadehtia.
Liian lellivä ja yhtä lasta suosiva kasvatus. Kultainen lapsi on usein ahne ja itsekäs, hän talloo sisarukset jalkoihin hinnalla millä hyvänsä.
Vierailija kirjoitti:
Ikävä kyllä, mä koitan kasvattaa voittajia. En päästä helpolla, en ole päästänyt itseänikään. Kovasti pitää opiskella ja tehdä töitä ja olla niin urheilussa, koulussa, kuin elämässä yleensäkin ahne. Toisaalta kääntöpuolena opetan, että nyt kun tää on tehty hyvin, on itsellä hyvä olo ja nyt saa jotain kivaa.
Elämässä pärjää helpommalla rahan kanssa ja hankalat ihmiset dumpataan elämästä heti.
Mä yritän opettaa myötätuntoa, kohteliaisuutta, anteliaisuutta ja sitä että ihmisiä pitää auttaa kykyjensä mukaan.
Mitään emme täältä saa mukaamme kun kuolemme, joten ihmisenä kasvaminen, vaikka nyky-yhteiskunta ei sitä arvostaisi (koska sairaat yhteiskunnan arvot opettavat että ihmisten pitää olla petoja jotka raatelevat toisensa voittaakseen itse) on tärkein asia minkä voimme itsemme ja ihmiasyyden eteen tehdä.
Niin ei kai se ole edes sama asia ja yhtäläisyysmerkki että ahne ihminen on yhtä kuin kilpailunhaluinen ja sortava?
Minä ajattelin sellaista ahneutta joka näkyy lapsessa jo heti synnyttyä. Temperamentissa tiettyjä piirteitä joita elämä mennessään korostaa tai hillitsee.
Vierailija kirjoitti:
3 eri vaihtoehtoa. 1. Syntymästään ahne eli ihan synnynnäinen luonteenpiirre. Tähän voi vanhemmat vaikuttaa kasvattamalla niin että oppivat jakamaan. 2. Ei ole koskaan saanut yhtään mitään lapsena ja niistä vähistä mitä sai joutui jakamaan tai luopumaan, joten aikuisena katsoo että nyt kun hän saa päättää niin kaikki kuuluu hänelle eikä tarvitse jakaa. 3. Sai lapsena aivan kaiken mitä halusi mutta ei joutunut koskaan jakamaan
"Jakamaan jakamaan jaka jakaminen jaka-jaka-jaka- jaa, jaan jaat jaa jaa jaa jaa, jaa älä jaa tyhjiä poissa, jakajakajakajaka-jaa jaka-jaka-jaa..."
Miksi joidenkin kirjoituksissa ja puheessa joka toinen sana on tämä infantiili tönkkökäännös "share-jakaa"?
Se lienee kaikkein ärsyttävin anglisimi suomessa nykyään. Oletteko te ultra-modernit ja muodikkaat "jakajat" jo niin äämöriichälääisiää ettette enää osaa suomea ollenkaan? Kuten noissakin ylläolevissa lauseissa:
"3 eri vaihtoehtoa. 1. Syntymästään ahne eli ihan synnynnäinen luonteenpiirre. Tähän voivat vanhemmat vaikuttaa kasvattamalla niin että oppivat (myös) antamaan muille. 2. Ei ole koskaan saanut yhtään mitään lapsena ja niistä vähistä mitä sai joutui tinkimään / antamaan tai luopumaan, joten aikuisena katsoo että nyt kun hän saa päättää niin kaikki kuuluu hänelle eikä tarvitse huomioida muita. 3. Sai lapsena aivan kaiken mitä halusi mutta ei oppinut minkään yhteiskäyttöä (/yhteistä käyttöä)."
Suomi ei ole englanti (kieli, siis siksi pienellä alkukirjaimella), eikä tuo "share" taivu luontevasti suomeksi yks'yhteen "jakaa".
Jos yksi useampaa vaivaa poteva potilas käy kahdella erikoislääkärillä, niin kyllä minä ainakin näen punaista, jos joku sanoo että "nämä kaksi lääkäriä jakoivat potilaan".
Kortit jaetaan, ja samoin iloluontoisen promiskuöösi nainen "jakaa" kylän kaikille ukoille.
Jaa... Eli oletko pöljä, tyhmä, ruma, laiska alisuorittaja? Silloin on helpointa mennä sen taakse, että " en mä ees halua"?