Lue keskustelun säännöt.
Päiväkodin tädit arvostelevat matkarattaiden käyttöä
Emmaljunga
13.04.2017 |
Olemme muutamia kertoja käyttäneet matkarattaita lapsen päivähoitomatkoihin kuluneen kauden (syksy-kevät) aikana. Lapsi on nyt 5 vuotta. Matkaa noin kilsa. Ja aamut kiireisiä, kun töihin pitäisi ehtiä aamukasiksi ja lapsen hyvissä ajoin aamupuurolle. Lisäksi kannettavaa riittää, omat ja lapsen tavarat. Tädit ovat ottaneet asian suoraan puheeksi kanssamme ja suositelleet reippaita kävelylenkkejä rattaiden käytän sijaan. Nyt ovat myös keskustelleet asiasta neuvolatädinkin kanssa, joten saimme asiasta uudelleen kuulla myös neuvolatarkastuksessa. Miksi autoilevia ei ohjata reippailemaan? Mikä neuvoksi, pidämmekö päämme ja käytämme rattaita kun tilanne sitä vaatii? Tulee olo, että kasvatuskäytäntömme ovat täysin vääriä. :(
Kommentit (163)
Tässä ketjuissa halutaan unohtaa tuo kieltämättä vähän erikoinen tapa viedä kohta kouluun menevä lapsi rattailla tarhaan kumotaan sillä irrelevantilla keppihevosella, että kun jotkut joutuvat työmatkallaan viemään lapsensa autolla sinne, sen sijaan että keskusteltaisiin mahdollisista syistä, miksi lapsi ei kykene kävelemään kilometrin matkaa tarhaan. Tai oikeastaan siitä, miksi äiti ei edes halua niin tapahtuvan. Sehän olisi mitä loistavin ja luonnollinen tapa hankkia osa siitä kolmen tunnin liikunnasta, jonka lapsen katsotaan päivittäin tarvitsevan. Ehkä lapsi tarvitsisi kotonakin aamiaiseksi vaikka lasin mehua tai maitoa, että saisi energiaa kävelyyn.
Toisille lapsille on ihan luontaista liikkua paljon vielä illallakin, toisia pitää siihen rohkaista.
Mutta oma valintahan se on, varmaan on saatavilla isompiakin rattaita, niin voihan lapsen viedä rattailla kouluun vaikka teininäkin, jos se helpottaa aamuheräämistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
OMG kukaan lapsi ei mene hajalle siitä jos vaikka istuisi kerran viikossa kilometrin verran rattaissa. Teet mikä susta tuntuu hyvältä, arki ei ole helppoa, joten miksi tekisi siitä tahallaan vaikeampaa. t. pkn täti
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurempi ongelma on sitten kun kyse on lapsesta josta huomaa että fyysisyys ja liikkuminen on muutenkin vähän heikkoa. Tällainen tapaus päiväkodistamme löytyy, poika on viisivuotias, menee syksyllä eskariin. On ollut koko ikänsä vähän kömpelö ja kankea. Äiti tuo pojan rattaissa ja rattaisiin kiipee myös päiväkodista lähtiessä viimeistään nurkan takana. Kunnan fysioterapeutti käy jumppaamassa poikaa kaksi kertaa kuukaudessa ja edistystä tapahtuu mutta hitaasti, suurimman edun poika saisi siitä kun saisi kotonakin liikkua normaalin viisivuotiaan tapaan eli juosta, hyppiä, kiipeillä, harjoitella pyörällä ajelua jne.
Hiukan vaikeaa uskoa että fysioterapiaa olisi vain sen takia että lapsi on kömpelö koska vanhemmat ei viitsi antaa lapsen harjoitella. Fysioterapiasta on yleensä apua siinä vaiheessa kun lapsella on joku vamma tai omńgelma joka kömpelyyttä aiheuttaa. Epäilen että kömpelyys parantuisi kävelylenkeillä.
Luulenpa myös, että vamman tai muun esim. motorisen vaikeuden vuoksi on käytössä rattaat, eikä toisinpäin, että kömpelyys johtuisi rattaiden käytöstä. Tosin rattaiden sijaan voisi tällöin ajatella pyörätuolin hankkimista, niin lapsi saisi itsekin kelata.
Ei pyörätuolia saa sen perusteella että tarvitsee rattaita päiväotimatkan aikana jonkun lievän motoriisen ongelman takia. Eikä ongelman edes tarvitse olla motorinen vaan voi olla muutakin esim. hahmottamiseeen liittyvää ongelmaa jolloin päiväkotimatka vain sujuu nopeammin rattaiden kanssa.
Rattaiden käyttö jollakin matkalla ei kerro siitä että sitä käytettäisiin aina ja lapsi ei saisi koskaan harjaannusta liikkumiseen. Yhtä hyvin voi myös olla niin että lapsi ei ole saanut tarpeeksi kokemuksia liikkumisesta ja on kömpelö vaikka häntä ei koskaan olisi kuljetettu rattaissa.
Rattaat ei ole lapselle ongelma. Motorinen kömpelyys voi sitä olla. Motoristen taitojen parantamiseen on erilaisia keinoja ja ne kyllä todella helposti jää kuulematta jos hoitotäti keskittyy vain päivittelemään rattaiden kyttöä päiväkotiin tulessa tai sieltä lähtiessä.
Juu, meillä päiväkodin tädit puuttuivat viime vuonna tähän asiaan - lapsi oli 3 ja puoli. Perusteluna se, että muut lapset pitävät vauvana, kun tuodaan rattailla. Minä siis vein autolla ja mies rattailla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurempi ongelma on sitten kun kyse on lapsesta josta huomaa että fyysisyys ja liikkuminen on muutenkin vähän heikkoa. Tällainen tapaus päiväkodistamme löytyy, poika on viisivuotias, menee syksyllä eskariin. On ollut koko ikänsä vähän kömpelö ja kankea. Äiti tuo pojan rattaissa ja rattaisiin kiipee myös päiväkodista lähtiessä viimeistään nurkan takana. Kunnan fysioterapeutti käy jumppaamassa poikaa kaksi kertaa kuukaudessa ja edistystä tapahtuu mutta hitaasti, suurimman edun poika saisi siitä kun saisi kotonakin liikkua normaalin viisivuotiaan tapaan eli juosta, hyppiä, kiipeillä, harjoitella pyörällä ajelua jne.
Hiukan vaikeaa uskoa että fysioterapiaa olisi vain sen takia että lapsi on kömpelö koska vanhemmat ei viitsi antaa lapsen harjoitella. Fysioterapiasta on yleensä apua siinä vaiheessa kun lapsella on joku vamma tai omńgelma joka kömpelyyttä aiheuttaa. Epäilen että kömpelyys parantuisi kävelylenkeillä.
Luulenpa myös, että vamman tai muun esim. motorisen vaikeuden vuoksi on käytössä rattaat, eikä toisinpäin, että kömpelyys johtuisi rattaiden käytöstä. Tosin rattaiden sijaan voisi tällöin ajatella pyörätuolin hankkimista, niin lapsi saisi itsekin kelata.
No luulo ei ole tiedon väärti. Puhuin lapsesta jonka varhaiskasvatukseen osallistun, kyllä minä tietäisin jos hänellä olisi jokin vamma tai sairaus. Täysin terve lapsi mutta liikunnallisesti harjaantumaton ja sinä tarjoaisit pyörätuolia? Just..
En kyllä yhtään ihmettelisi vaikka vanhemmat ei sinulle mahdollista häiriöistä tai vammoista kertoisikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Juu, meillä päiväkodin tädit puuttuivat viime vuonna tähän asiaan - lapsi oli 3 ja puoli. Perusteluna se, että muut lapset pitävät vauvana, kun tuodaan rattailla. Minä siis vein autolla ja mies rattailla.
Eiköhän tuossa kohtaa kannattaisi päiväkodin puuttua nimittelyyn ja kiusaamiseen mieluummin kuin rattaiden käyttöön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juu, meillä päiväkodin tädit puuttuivat viime vuonna tähän asiaan - lapsi oli 3 ja puoli. Perusteluna se, että muut lapset pitävät vauvana, kun tuodaan rattailla. Minä siis vein autolla ja mies rattailla.
Eiköhän tuossa kohtaa kannattaisi päiväkodin puuttua nimittelyyn ja kiusaamiseen mieluummin kuin rattaiden käyttöön.
Näin minäkin tädeille sanoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuskimpa se lapsi rikki menee jos joskus kulkee rattaissa. Oma on asiasi ja jos rattailla saat vietya helpoiten, vie.
Vierailija kirjoitti:
Onhan luonnollista, että äiti loukkaantuu verisesti, jos hänen kasvatustapojaan arvostellaan kenen tahansa toimesta. Mutta kannattaa varmaan sitten ensishokin jälkeen miettiä, että olisiko siinä sitten kuitenkin jotain syytä, miksi niin sanottiin. Luultavasti ne autolla lapsensa tarhaan jättävät jatkavat sitten samalla autolla töihin, niin on outoa siihen verrata ja vaatia, että heidän pitäisi ensin viedä lapsi kävellen töihin kenties kauempaakin ja sitten kävellä kotiin hakemaan se auto, että pääsee töihin.
Luultavasti ammattilaiset ovat havainneet, että lapselle oikeasti tekisi hyvää se aamukävely, varsinkin kun sen organisoiminen ei vaatisi, kuin ehkä 10 minuuttia aikaisemmin herätystä äidille. Aluksihan voisi antaa lapsen kävellä vaikka puoli matkaa ja työntää rattaissa loput, kunnes ne rattaat voi jättää kokonaan pois.
Jos se kilometrin kävely aamusin kävely on niin helppoa, hyödyllistä ja välttämätöntä, sovitaan, että autolliset perheet jättävät tästä lähtien autonsa yöksi päiväkodille. (Tai jos päiväkoti on kaukana, jonnekim muualle kilometrin päähän kotoa.) Pääsevät työmatkat autolla, mutta saavat myös harrastaa tuota kilometrin aamulenkkeilyä.
Eikä nyt mitään tekosyitä tähän kauppakasseista, muista menoista, aamukiireistä, kaatosateesta flunssasta tai kipeästä jalasta.Ne on kuulkaa ihan vaan elämän hallinnasta kiinni ja laitatte herätyskellon herättämään aiemmin ja reippailette aamuisin iloisesti lasten kanssa autolle. Ei voi olla vaikeaa kävellä kilometriä.
Palataan tähän keskusteluun vuoden päästä, kun ette ole lipsuneet tästä kertaakaan vuoden aikana, vaikka tulisi räntää vaakasuorassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä jos lapsi istuu pyörän tarakalla, onko se ok?
Eikö 5vuotias osaa jo pyöräillä omalla pyörällä? Yleensä jo ilman apupyöriä!!!
No ei kaikki osaa. Meidän täyttää kesällä 5 v eikä osaa kunnolla vielä edes niillä apupyörillä. Etenkään samalla liikennettä seuraten. Arkailee vielä sitä.
Potkupyörällä kyllä menee pirun kovaa.
Potkupyörästä siirrytään suoraan pieneen polkupyörään ilman apupyöriä.
Ahaa en ole kuullutkaan. Siis täysin väärin toimittu meilläkin. Ja muilla joilla on tuttavapiirissä ollut potkupyörä käytössä.
Vierailija kirjoitti:
OMG kukaan lapsi ei mene hajalle siitä jos vaikka istuisi kerran viikossa kilometrin verran rattaissa. Teet mikä susta tuntuu hyvältä, arki ei ole helppoa, joten miksi tekisi siitä tahallaan vaikeampaa. t. pkn täti
No ei tässä varmaan ole kysymys jostain poikkeustapahtumasta, jos siihen on neuvola ja tarha kiinnittänyt huomiota.
Ja lähes kaikista lapsistahan löytävät aina jotain sanomista, on joko liian vilkas tai liian sulkeutunut tai ei osaa liikkua standardien mukaan, ei siitä pidä hirveästi huolestua tai suuttua, kuunnella vain neuvoja ja miettiä onko syytä jotain kasvatuksessa muuttaa. Ei ainakaan tältä forumilta kannata neuvoja kysyä, täältä saa vain syitä vihata tarhatätejä tai opettajia tai sairaanhoitajia, vaikka kyllä ne enimmäkseen ovat oikeassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjuissa halutaan unohtaa tuo kieltämättä vähän erikoinen tapa viedä kohta kouluun menevä lapsi rattailla tarhaan kumotaan sillä irrelevantilla keppihevosella, että kun jotkut joutuvat työmatkallaan viemään lapsensa autolla sinne, sen sijaan että keskusteltaisiin mahdollisista syistä, miksi lapsi ei kykene kävelemään kilometrin matkaa tarhaan. Tai oikeastaan siitä, miksi äiti ei edes halua niin tapahtuvan. Sehän olisi mitä loistavin ja luonnollinen tapa hankkia osa siitä kolmen tunnin liikunnasta, jonka lapsen katsotaan päivittäin tarvitsevan. Ehkä lapsi tarvitsisi kotonakin aamiaiseksi vaikka lasin mehua tai maitoa, että saisi energiaa kävelyyn.
Toisille lapsille on ihan luontaista liikkua paljon vielä illallakin, toisia pitää siihen rohkaista.
Mutta oma valintahan se on, varmaan on saatavilla isompiakin rattaita, niin voihan lapsen viedä rattailla kouluun vaikka teininäkin, jos se helpottaa aamuheräämistä.
Ihan tosissasiko pidät viisivuotiasta kohta kouluun menevänä? Jättäisitkö viisivuotiaan myös iltapäiväksi yksin kotiin, kun kohtahan se menee jo kouluun ja joutuu olemaan yksin? Oikeastaan se viisivuotiashan voisi vaikka kävellä yksin sinne päiväkotiin, kun kohtahan se menee yksin jo kouluunkin.
Miten ne rattaat kestää? Mä hain kuumeisen 5v tarhasta ja yhdistelmät hajosi siihen kilometrin matkaan, jonka häntä rattaissa työnsin.. (2v käveli, koska oli terve)
Ymmärrän kyllä kiireen ja rattaiden helppouden, meilläkin toi kilometrin matka kestää usein puoli tuntia, koska 5v jää leikkimään ja haahuilemaan..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oma äitini on nalkuttanut lapsen 2-vuotissynttäreistä saakka, kun en ole vieläkään luopunut rattaista. Hän itse on pistänyt meidät kaikki viisi kävelemään jo kaksivuotiaana. Muistan omasta lapsuudestani, kun olimme päivän Tukholmassa ja piti kävellä koko päivä nuorimmaisena muiden tahtiin. Olin viisivuotias ja väsyin varmaan jo lounaaseen mennessä. Äitini tiuski minulle koko päivän ja valitti, että "kyllä noin ison tytön pitää jaksaa kävellä valittamatta".
Oma lapsi on 4,5-vuotias enkä halua hänelle tuollaisia lomamuistoja. Rattaat ovat edelleen käytössä matkoilla, eikä minulla ole mitään aikomusta luopua niistä ennen kuin lapsi haluaa itse. Mielummin työntelen niitä tyhjiä rattaita ison osan päivästä, jotta lapsi saa levähtää silloin kuin haluaa.
Tässä taitaa nyt olla vain puolet tarinasta. Ei ne siksi käske kävelemään, että olisi outoa rattailla liikkua. Käyvätkö retkillä? Veikkaanpa lapsen olevan päiväkodissakin sitä mieltä, että hänet täytyy kärrätä rattailla sen sijaan, että kävelisi itse. Koska hänhän on oppinut siihen.
Vierailija kirjoitti:
Miten ne rattaat kestää? Mä hain kuumeisen 5v tarhasta ja yhdistelmät hajosi siihen kilometrin matkaan, jonka häntä rattaissa työnsin.. (2v käveli, koska oli terve)
Ymmärrän kyllä kiireen ja rattaiden helppouden, meilläkin toi kilometrin matka kestää usein puoli tuntia, koska 5v jää leikkimään ja haahuilemaan..
Meidän 5-vuotias painaa 17kg ja matkimisen painoraja on 18kg. On teillä ollut joko hiton huonot yhdistelmät tai sitten painava lapsi.
Tsemppiä ap: lle. Tarhan tädit luulee olevansa Jumalasta seuraavia. Meillä oli matkaa noin kilometri tai vähän alle - meitä arvosteltiin siitä että menimme matkat kävellen, eikä autolla. Olivat kuulemma oikein isommalla porukalla keskustelleet asiasta. Hämäräksi jäi, miksi se oli väärin.
Koulussa helpottaa sitten tuo kyttäys, yritä jaksaa sinne asti!
En millään jaksa kahlata koko ketjua, mutta sanonpa nyt omat ajatukseni kuitenkin:
Pääsääntöisesti terve 5-vuotias on liian iso rattaisiin. Poikkeuksena, jos kuljettava matka on erityisen pitkä (ja nyt voidaankin sitten miettiä, onko kilometrin matka pitkä vai lyhyt, mun mielestä terveelle 5-vuotiaalle täysin mahdollinen) tai päämäärään on poikkeuksellinen kiire (tämä ei siis voi toistua päivittäin). Myös kaupunkiloma voisi olla tällainen poikkeus.
Itse päiväkodissa työskentelevänä näen aika helposti, ketkä lapsista ovat tottuneita kävelemään ja ketkä eivät. Kävelemään tottumattomat lapset ovat hitaampia, kompastelevat herkemmin eivätkä osaa kulkea tasaisesti. Jonossa he ovat niitä, joita aikuisen täytyy napata kädestä kiinni joko lapsen varomattomuuden tai kömpelyyden vuoksi, vaikka muut kulkevat parijonossa keskenään.
Monesti retkillä on mukana rattaat pienimpiä varten. Näissä rattaissa kulkevat 1-vuotiaat sekä pienimmät 2-vuotiaat. Sitä isommat kävelevät. Kun lapsia haetaan kotiin, vanhemmat kärräävät rattailla 3-4 -vuotiaita, jotka meidän silmiin näyttävät hirmuisen isoilta, koska ovat ryhmämme isoimpia lapsia.
Ap:lle vielä sanoisin, että on hieman eroa, onko kuljettava matkanne tasan 1 km vai 1,9 km, ja onko lapsesi 5 v. juuri täyttänyt vai onko jo kohta kuusivuotias tuleva eskarilainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten ne rattaat kestää? Mä hain kuumeisen 5v tarhasta ja yhdistelmät hajosi siihen kilometrin matkaan, jonka häntä rattaissa työnsin.. (2v käveli, koska oli terve)
Ymmärrän kyllä kiireen ja rattaiden helppouden, meilläkin toi kilometrin matka kestää usein puoli tuntia, koska 5v jää leikkimään ja haahuilemaan..
Meidän 5-vuotias painaa 17kg ja matkimisen painoraja on 18kg. On teillä ollut joko hiton huonot yhdistelmät tai sitten painava lapsi.
Meidän esikoinen painoi 5-vuotiaana 22 kg, oikein kauniisti keskikäyrällä meni pituuspainosuhde. Ei kyllä tullut yritettyä tunkea yhdistelmiin.
Kuule, minä olen 56-vuotias enkä osaa vieläkään. Olen opetellut sitä kolme kertaa elämässäni, ekan kerran kuusivuotiaana. Ihan terve ja normaali olen, mutta pyöräily ei ole sujunut koskaan. Miksi viisivuotiaan pitäisi?