Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Ensimmäiset muistosi McDonald'sista?
13.04.2017 |
Muistan kun lapsuudenystäväni äiti haki hänelle usein Happy Meal -aterian töistä tullessaan. Jos olin kaverini luona, niin sain syödä hieman ranskalaisia myös ja hän antoi minulle jääpalat cokiksestaan. Kun ensimmäisen kerran maistoin itse Big Mac -hampurilaista, se oli ihanan makuista, mutta alkoi maistua puolivälissä pahalta enkä pystynyt enää syömään. Vasta myöhemmin ymmärsin sen johtuvan 2 suolakurkkuviipaleesta, jotka sitten myöhemmin ymmärsin noukkia pois.
Siihen aikaan kiersi myös huhu, että joku oli löytänyt hampurilaisestaan hännän. Henkilökunta oli yrittänyt tarjota hänelle ja perheelleen vuoden ilmaisia aterioita jos hän vaikenee tapauksesta, mutta tarinan mukaan hän oli lähettänyt hännän laboratorioon ja se oli paljastunut rotanhännäksi.
P.S. Hesburger/Rolls/Carrolls ym. -muistot käy myös.
Kommentit (90)
Ekat muistot Mäkistä on vasta 17-18 -vuotiaana, 90 -luvun puolivälissä, kun muutin Kouvolaan. Sitä ennen en ollut koskaan käynyt hampurilaisravintolassa. Muistan vaan että oli outoa kun oli kauppoja, hampurilaismestoja ja tunsin olevani suurinpiirtein New Yorkissa =D Joo, mie oon maalta....
Mutta nykyään en tykkää enää Mäkin safkasta, vaan käyn kyllä viikottain Hesessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko Mäkkien tuoksu muuten muuttunut teistä vuosien saatossa? Ennen sieltä tuli aina todella hyvä ja sisään houkutteleva tuoksu, mutta nykyään se on paljon miedompi ja muutenkin erilainen.
Ainiin ja kerran oon myös pitänyt ja varmaan joku mun isosiskoista on pitänyt synttärit Mäkkärissä.:) Muistaakseni oon myös kerran ollut mun toisen isosiskon synttäreillä Hesessä.:)
T: 23-vuotias nuori mies/poika
Minun piti käydä 7. luokalla jossain kokeissa/kuvauksessa tms. jota ennen en saanut syödä mitään. Sen jälkeen kävimme isäni kanssa hakemassa McDonald'sista minulle ruokaa ja otin MegaMac -kulta-aterian johon kuului siis 4 pihvin Big Mac -hampurilainen, isot ranskalaiset, iso juoma ja jäätelö jälkiruuaksi. Nykyään en kyllä taatusti pystyisi sellaista määrää kerralla syömään, vaikka aikamoinen syömäri olenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin 10v, jonkin isomman ryhmän kanssa isossa kaupungissa retkellä. Yritettiin sopia jotain ruokapaikkaa mikä käy kaikille, itse olisin halunnut jotain kotiruokamaista mutta muut halusi mäkkäriin. En tykännyt hampurilaisista, enkä edes kyllä muista mitä söin! Muistan sen etten jaksanut kaikkea.
Nykyään ihan eri juttu, syön hampurilaisia vähintään kerran viikossa...
Ei oo eka muisto, mutta kerran oltiin muistaakseni koulun päättäjäisten kunniaks menossa Rollsiin ja satuttiin törmäämään meiän mummoon matkalla. Houkuteltiin mummo mukaan ja sehän lähti. Se ei ollu ikinä syöny hampurilaista ja oli aika ihmeissään koko touhusta :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vuosi oli n. 1990 ja olin vasta aloittanut koulun, kun olin vierailemassa kummieni luona, joiden kotikaupunkiin oli hiljattain avattu McDonald's. He halusivat ylpeänä esitellä minulle uutuutta. Ravintolassa en ymmärtänyt hampurilaisten nimistä mitään (kokemusta oli lähinnä torigrillien lihapiirakoista), eikä kukaan ilmeisesti halunnut niitä avata, joten päädyin siihen ainoaan, josta jotain ymmärsin. Halusin juustohampurilaisen. Olin hyvin nirso ruokani suhteen, ja juusto oli niitä harvoja asioita, joista oikeasti tykkäsin.
Kummeilleni ehdotukseni ei kuitenkaan käynyt (oli ilmeisesti liian halpa?!), joten jouduin valitsemaan uudelleen, ja painostuksen alla päädyin kalahampurilaiseen (ehkä sekin oli nimetty suomeksi?). Kassa antoi lahjaksi epämääräisen lelun, joku typerä vettä täynnä oleva muovihärpäke. Hampurilainen oli pahaa, mutta minut pakotettiin syömään se loppuun siitä huolimatta. Ikävä muisto jäi loppuelämäksi.
Seuraavan kerran kävin mäkkärissä vasta n. 15-vuotiaana.
Ei ole niin erikoinen paikka että ois jäänyt mitään muistoja.. ei me taidettu oikein käydä edes mäkissä.. carrolsissa käytiin =)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikkeliin tuli ensimmäinen mäkki ysärillä, jätskiä tuli haettua usein ja ensimmäinen hampurilaiseni oli Bic Mac.
Muistan, kun äiti vei minut ja ison veljeni Carrollssiin vuonna 1975. Olin ekaluokkalainen. Söin pelkät ranskikset enkä suostunut syömään muuta.
Oli juuri avautunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kävin joskus 90-luvun lopulla. Pelasin lapsena jalkapalloa ja meillä oli aina peliturnauksia, joiden jälkeen jaettiin ilmaisateria lipukkeita. Se oli Big Mac Ateria ja hinta muistaakseni jotain 35 markkaa. Käytiin sit kavereiden ja kaverin vanhempien kanssa syömässä siellä. Joskus paria vuotta myöhemmin kaikki järjestivät myös synttärit siellä. Ensin pelailtiin pelejä kuningaspöydässä, sit syötiin ja sen jälkeen saatiin tehdä hampurilaisia. m27
90-luvulla, olin ehkä 5-vuotias. Menimme Mäkkiin syömään, ja se oli aina hirveän juhlallista ja jännittävää, kun käytiin ehkä muutaman kerran vuodessa pikaruokapaikoissa. Hampurilaiset epäilyttivät minua, pelkäsin, että niissä on ketsuppia. Olin kyllä muutenkin todella nirso lapsi ruoan suhteen, vihasin uusia makuja. Minä ja pikkusiskoni söimme aina pelkät ranskalaiset. Minä otin lisäksi kokiksen. Sisko sai erityisestä pyynnöstä aina appelsiinimehua, koska limsa oli hänen mielestään liian hapokasta, eikä hän tykännyt siitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En muista mitään yksittäistä kertaa kunnolla.
Meillä mäkkiin mentiin tosi harvoin. Mutta muistan että mäkkiin oli jopa suorastaan tapana mennä, kun tultiin kotiin kesäisin pitemmiltä purjehdusreissuiltamme eli kotona ei juuri mahtanut olla ruokaa valmiina. Ilmeisesti tulimme kotiin melko myöhään illasta ja mäkki autokaistoineen oli kätevästi matkan varrella että sinne poikettiin ja otettiin ruuat mukaan.
Muistikuvani ovat ilmeisesti ajalta kun minulla oli jo keliakia, koska en muista koskaan syöneeni hampurilaista vaan että oisin tilannut aina ranskalaiset ja limsaa. Eli ekat selvät muistikuvat on jostain 5-6 vuotiaasta 90-luvun puolvälin tienoolla. Mutta ollaan varmaan aiemminkin siellä poikettu.
Kävin ekan kerran mäkissä ala-asteella joskus 80-luvulla. Nirsona ja epäluuloisena tilasin hampurilaisen pelkällä sämpylällä ja pihvillä :D Myöhemmin uskaltauduin ottamaan myös sinappia ja ketsuppia! Suolakurkuista ja hampurilaisjuustosta en edelleenkän pidä, valitsen aina sellaisen vaihtoehdon jossa niitä ei ole.
Ensimmäiset hampurilaisravintolakokemukseni ovat varmaan vasta teini-iältä, koska vanhempani olivat vanhanaikaisia, eikä meitä koskaan viety mäkkäriin, heseen tai edes mihinkään pitseriaan. Ranskalaiset jossain tavaratalon ravintolassa olivat suurin myönnytys ns. modernille aikakaudelle, muuten vannottiin kotiruuan nimeen. Aloimme sisarusteni kanssa käydä mäkkärillä ja hesessä vasta sitten, kun oltiin niin vanhoja, että kuljettiin jo ilman vanhempia.
Muistan erityisesti erään kerran, kun oltiin äidin kanssa viikonloppulomalla Helsingissä ja tuntui jotenkin coolilta kun äiti tuli kanssamme mäkkäriin (luulisi, ettei kenenkään mielestä ole coolia käydä mäkkärissä äidin kanssa, mutta minusta oli, koska se oli niin poikkeuksellista) ja sitten äiti pilasi kaiken, kun halusi juoda kokiksen sijasta maitoa hampurilaisen kanssa, kun kokis ei kuulemma sopinut mahalle. :D <3
Vierailija kirjoitti:
Onko Mäkkien tuoksu muuten muuttunut teistä vuosien saatossa? Ennen sieltä tuli aina todella hyvä ja sisään houkutteleva tuoksu, mutta nykyään se on paljon miedompi ja muutenkin erilainen.
Joo, nykyään haisee myrkyt ja homokaasut heti kun astuu ovesta sisään.
Alue: Aihe vapaa
6. luokalla kävin kahden tyttökaverin kanssa McDonald'sissa ja olin järkyttynyt kun he tilasivat salaatit ja cokikset. En halunnut vaikuttaa miltään possulta vaikka himosin Big Mac -ateriaa (jonka yleensä aina siellä käydessäni otin) joten söin muistaakseni "Meren elävät" (?) -salaatin. Hyvää sekin oli.