Lue keskustelun säännöt.
Oliko 50-70-luvuilla samanlaisia pikaruokapaikkoja kuin nykyään Hesburgerit ja McDonaldsit? Miten silloin herkuteltiin?
Kommentit (157)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
70-luvulla oli Carrols citykäytävässä, Burger Kingin.ensiesiintyminen Kaisaniemenkadulla. Käytiin snägäreillä ja olihan niitä kahviloita.
Kaisaniemenkadun Burger King avattiin vasta 1982, joten sillä ei ole mitään tekemistä tämän ketjun kysymyksen kanssa. Carrols toki oli jo 70-luvulla.
Näköjään alan dementoitumaan :). Nyt kun tarkemmin ajattelen niin näinhän se on. BK tuli myöhemmin.
Muistaako joku sellaisen burgeriketjun kuin Clock?
Jos yhtään muistan oikein, niin näitä oli jo 70-luvulla. Kävin hampaiden oikomishoidossa Erottajalla ja siinä oli tällainen Clock alakerrassa. Sen täytyi olla enne 80 -lukua. Oli siis samanlainen kuin Carrols. Samassa paikassa oli myöhemmin McDonald's.
Minä muistan. En tosin muistanut että oli jo 70-luvulla. Jostain syystä ei kovin kauaa tämän ketjun paikkoja ainakaan Helsingissä ollut. Ei ole jäänyt muistiin varmaan monellekaan.
Vuonna 83 tai 84 muistan kun kaverin kävi Clockissa ja mainitsi siellä työskenneellä tytöllä olevan nenäkorun. Ei ollut kovin yleistä siihen aikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Perinteinen nakkikioskiruoka voittaa mäkkärit, subit ja heset 10-0. Ei mitään jakoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
hedelmät jos niitä sattui joskus saamaan sillä esimerkiksi appelsiinit tulivat kauppoihin vasta 60-luvun loppupuolella
Väärin:
1920-1930 luvuilla appelsiineja oli silloin tällöin kevättalvella saatavana, mutta appelsiinin maahantuonti laajeni Suomessa nykymittaiseksi vakituiseksi toiminnaksi vasta toisen maailmansodan jälkeisten ulkomaankaupan rajoitusten päätyttyä ja taloudellisten olojen kohennuttua 1950-luvun alussa.
Vähän aikaa sitten luin jostain että vielä 70-luvulle asti valtio hoiteli aika pitkälti ulkomaankaupat ja päätti mm. sen että koska tulee appelsiineja ja mistä.
Kyllä näin oli asian laita. Valtio säännösteli ulkomaisten hedelmien tuontia, Niitä sai tuoda Suomeen vasta, kun kotimaisten omenien saanti tyrehtyi talven tullen.
Tässä on lainaus Helsingin Sanomista vuodelta 1990, siis niinkin pitkään on tuontia vielä säännöstelty!
Hedelmät ja useat hedelmävalmisteet, riista sekä kalat ja äyriäiset lohikaloja ja silakkaa lukuunottamatta vapautettiin perjantaina annetulla asetuksella määrällisistä tuontirajoituksista.
Omenien osalta määrällisten tuontirajoitusten kumoaminen liittyy Suomen GATT:ssa ilmoittamaan omenien tuontisuojan muuttamiseen tulleihin perustuvaksi. Kalat vapautettiin lisensioinnista Efta-maiden kalakaupan vapauttamisjärjestelyihin liittyen.
Ulkomaankauppaministeri Pertti Salolaisen (kok) mukaan tuontirajoitusten poistaminen antaa mahdollisuudet elintarvikekaupan ja elintarvikkeita käyttävien toimialojen tuontikilpailun tehostamiseen, koska vastaisuudessa kuka tahansa voi ryhtyä tuomaan maahan nyt vapautettavia elintarvikkeita.
Kasvisten tuontia koskeneiden aikarajoitusten poistuminen estänee Salolaisen mukaan satokauden alun jyrkät hinnannousut.
Vierailija kirjoitti:
Ei kai silloin mitenkään erityisesti herkuteltu. Myös ruokia tehtiin ilman mausteita. Siis ruoat osattiin tehdä niin hyvin, ettei niitä tarvinnut mitenkään ihmeellisesti maustaa. En tiedä mitä mausteita tuohon aikaan oli, mutta tällaista olen kuullut. Herkku oli sitä, kun käytiin kyläkaupassa ja sieltä sai ostaa jonkun pienen jutun, kuten pienen limsapullon.
Ruoka oli kyllä melko mautonta, vain suolaa ja maustepippuria. Suolaa oli sitten paljon enemmän mitä nykyään, joten ei siinä muut mausteet olisi edes maistunut. Näin siis 70-luvulla omassa lapsuudenkodissa, jossa syötiin pääasiassa perunaa ja ruskeaa kastiketta. Edistykselliset ja varakkaat kaupunkilaiset söivät jo katkarapuja ja muuta eksoottista.
Assburger kirjoitti:
Vanhempani elivät nuoruuttaan 60- luvulla ja pikaruoka heille oli yhtä kuin höyrytetyt nakit.
Ranskanperunat olivat kuulemma ravintolaruokaa, äitini sai elinikäisen ranskanperunakammon tönkkösuolaisesta ranskisannoksesta.
Ravintolassa piti 3(?) drinkin jälkeen tilata jotain syötävää, ja ruuat kuulemma olivat jokseenkin kelvottomia.Muistan, kun 70- luvulla kirkonkylällä käytiin kerran nakkikopilta hakemassa nakkeja, hampurilaista söin ensi kerran yläaste-ikäisenä 1980- luvun puolivälissä.
Ravintolassa piti heti jo alkajaisiksikin tilata syötävää, että sai juotavaa. En muista makua, koska ei niitä kukaan syönyt. Juomaan sinne mentiin, ainakin nuoret menivät. Mutta tilata piti, kai se oli anniskelulaissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Edelleenkään n. 60v ja vanhemmat ihmiset maalla eivät osaa syödä perunoita ilman ruskeaa kastiketta.
Ja ateria ei ole ateria ilman perunaa...
Uusi peruna tekee poikkeuksen ruskeakastikepakkoon.
70- luvulla meillä herkuteltiin mm. täytekakulla(syntymäpäivät), marjakiisselillä(varsin tavallinen jälkiruoka ja loppukattilallinen välipalaksi).
Puolukkasurvoksesta tehtiin "tassia", tuolla herkulla lienee monta nimeä.
Puolukkasurvosta, vehnäjauhoa ja sokeria.
Hedelmät olivat herkkua, limsaa sai erittäin harvoin, joskin juhannukseksi ostettiin kori sitruunasoodaa.
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Vanhempani elivät nuoruuttaan 60- luvulla ja pikaruoka heille oli yhtä kuin höyrytetyt nakit.
Ranskanperunat olivat kuulemma ravintolaruokaa, äitini sai elinikäisen ranskanperunakammon tönkkösuolaisesta ranskisannoksesta.
Ravintolassa piti 3(?) drinkin jälkeen tilata jotain syötävää, ja ruuat kuulemma olivat jokseenkin kelvottomia.Muistan, kun 70- luvulla kirkonkylällä käytiin kerran nakkikopilta hakemassa nakkeja, hampurilaista söin ensi kerran yläaste-ikäisenä 1980- luvun puolivälissä.
Ravintolassa piti heti jo alkajaisiksikin tilata syötävää, että sai juotavaa. En muista makua, koska ei niitä kukaan syönyt. Juomaan sinne mentiin, ainakin nuoret menivät. Mutta tilata piti, kai se oli anniskelulaissa.
"Tämä omelettikin on kuin silhuetti paperin, liekö eguu tässä ollengan?"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai silloin mitenkään erityisesti herkuteltu. Myös ruokia tehtiin ilman mausteita. Siis ruoat osattiin tehdä niin hyvin, ettei niitä tarvinnut mitenkään ihmeellisesti maustaa. En tiedä mitä mausteita tuohon aikaan oli, mutta tällaista olen kuullut. Herkku oli sitä, kun käytiin kyläkaupassa ja sieltä sai ostaa jonkun pienen jutun, kuten pienen limsapullon.
Ruoka oli kyllä melko mautonta, vain suolaa ja maustepippuria. Suolaa oli sitten paljon enemmän mitä nykyään, joten ei siinä muut mausteet olisi edes maistunut. Näin siis 70-luvulla omassa lapsuudenkodissa, jossa syötiin pääasiassa perunaa ja ruskeaa kastiketta. Edistykselliset ja varakkaat kaupunkilaiset söivät jo katkarapuja ja muuta eksoottista.
Monet perinteiset ruoat hyvin valmistettuna ovat hyviä mietoine makuineen.
Mm. läskisoosi ja perunat, tai valkokastike, keitetty kananmuna ja perunat.
Ensinmainittuun mausteeksi vain mustapippuria ja suolaa, viimeksimainittuun valkopippuria. Suolan kanssa järki mukaan.
Puolukkasurvos kruunaa läskisoosiannoksen.
50-luvulla syntyneenä muistan miten ihanan makuista oli silloin jäätelö! Kultaako aika muistot vai oliko se oikeasti niin paljon herkullisempaa kuin nykyään, en tiedä. Joskus ulkomailla olen saanut aika lähelle samanlaista, kermaista vaniljajäätelöä, joka oikeasti maistui vaniljalta. Sitä sai niin harvoin, että saattaa olla, että sekin vaikutti. Kyse oli tosiaankin harvinaisesta herkusta. Piti mennä kotikylästä Parolaan, jossa oli enemmän muitakin liikkeitä ja myös tämä ihana jäätelökioski. Ehkä siellä myytiin muutakin, mutta ainakin jäätelöä. Muistelen, että söin ainakin hiukan ison kermapurkin (kulmikkaan) tapaisesta purkista tätä herkkua. Kioskissa oli myös pöytiä ja penkkejä, että voi syödä ihan paikan päällä. Voin vieläkin sieluni silmin nähdä tämän kioskin, olisipa kiva, jos jollain olisi siitä kuva.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmettä, kyllä 50-luvulla oli aina appelsiineja ja banaania. Joku muistelee varmaan naapurin neukkulaa. Eikäme missään pakkasea kävelty. Joka talon alakerrassa oli baari. Sinne kaverit kokoontuivat, vähiellen illanmittaan. Se täysi-ikäisyys oli ihan vieras sanonta, se oli kai silloin vielä 23-vuotta. Yleensä sitä ennen mentiin jo naimisiin,presidentin lupa.
Ehkä Helsingissä oli. Tätini oli käynyt nuorena, 59- luvun alussa, Ruotsissa ja tuonut appelsiineja ja banaaneja tuliaisiksi. Ne käytettiin kuoria myöden.
Mitään kiwi hedelmiä tai avokadoja ei ollut.Huoh! Ihan tiedossa on, että 50-luvulla appelsiineja sai kaupasta ostaa myös Hesan ulkopuolelta. Ja kiwit ja avokadot: kyse oli 70-luvusta.
Kuule, Suomen hallitus kielsi kiivin ja avokadon tuonnin 1970-luvulla. Sitä tosin en muista, kauanko kielto kesti.
Vierailija kirjoitti:
Saattoi jotain snagareita olla mutta ei siihen aikaan pahemmin ulkona syöty.
Sanoisin samaa. Ei silloin maaseudun tai pikkukaupunkien tavan perheillä tai heidän lapsilla ollut varaa syödä "ulkona". Se buumi alkoi enempi vasta 80-luvun nousukauden aikana, pizzerioiden rantauduttua Suomeen. Isoissa kaupungeissa saattoi olla eri juttu, koska siellä tarjontaakin enempi ja "avainlapsia" myös.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oliko porilainen sama kuin hampurilainen?
Ei ollut, eikä ole edelleenkään. Siinä on kahden paahtoleivän (tai sämpylän) välissä paksu siivu makkaraa. Alunperin sipuliteemakkara, mutta käytetään myös lauantaita.
Sipuliteemakkara ja lauantai😂
Eikö Lintsilta saanut hattaraa jo tuolloin? Näin muistelen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Isäni puhuu aina lapsuudestaan, että appelsiinit oli niinkuin karkkia. :) Eksoottiset hedelmät oli herkkua. Isäni on syntynyt 40-l lopulla, joten 50-luvulla lapsuutta elänyt.
Ei sinänsä liittynyt pikaruokaan mutta herkutteluun kyllä.
60-luvun lapsi. Me ei herkuteltu koskaan, kesäksi ostettiin Rymdiä(ihan hirveetä esanssipulveria)jota juotiin. Ei mitään perjantai mättöjä. sunnuntaisin, jos hyvin meni saatiin kanaa, ei siis broileria vaan kuivaa kanaa. Mutta eipä silloin ollut ylipainoisiakaan.
Vierailija kirjoitti:
Äitini mukaan 60- luvulla herkkua oli nakit. Joskus harvoin kun lapset jäivät isän kanssa keskenään,syötiin nakkeja. En tiedä oliko kioskilla vai kotona.
:)
Sait hymyn huulille ja vanhan muiston palaamaan. Aina 70-luvulla, kun äiti oli iltavuorossa ja iså kotivuorossa, saimme siskon kanssa syödä isän tekemää, klimppistä mannapuuroa ja veriryynimakkaroita. Hyvää oli silti. Isä-ressukka ei muuta ruokaa osannut tehdä silloin, nykyään taitaa jo vaikka minkä ruokalajin.
Meillä täällä maalla käytiin kaatamassa dinosaurus ja paistettiin se nuotiolla. Hyvää oli!
Tillikan Pyttipannua ja mustaamakkaraa sai 50-70-luvuilla Tampereella.
Ennen syötiin vain nälkään, oltiin tyytyväisi perunoihin(joka päivä klo 16.00) ja ruskeaan kastikkeeseen. Ei ruoalta vaadittu ihmeempiä makuelämyksiä, kunhan vatsa täyttyi.
Herkuttelupäivä oli perjantai, kun äiti leipoi pullaa. Ah sitä onnea, kun käytävässä haisi pulla kun tuli koulusta.
Anteeksi makeat unohdin kokonaan.
Taatelikakku, täytekakkukin oli toisinaan, piparit, jotain vaaleita keksiä, joulutähdet, muuta nyt ei juuri mieleen tule.