Miehet jotka ette saa naista tässä teille ohjeita

Taas on suomijuntit kokoontunu yhteen esittämään paskavammasia tekosyitä siitä miksi treffeillä ei tarvitsisi ottaa toista huomioon, laittaa siistiä paitaa päälle ja tehdä hyvää vaikutusta.

huoh

M41v kirjoitti:

Entäs kun sanallinen ulosanti on vähintäänkin heikkoa?

En oikeastaan omista kuin työvaatteita ,mutta kuitenkin P.illua tekee mieli?

Enkä oikeastaan tapaa muita naisia kuin asiakaspalvelijoita,istuin tuossa yksi ilta työmatkalla parilla iltakaljalla,tarjoilija oli ihan kivan oloinen ja näköinen,asiakkaita vain kourallinen,ajattelin jotain jutustella tarjoilijan kanssa,mutta en keksinyt taas mitään puhuttavaa,enkä viitsinyt kysyä suoraan,monelta neiti pääsee töistä,lähdettäiskö vähän panemaan sen jälkeen?

Istuin sitten hiljaa lasia tuijotellen,hotellihuoneessa sitten mietin mitä nyt olisi taas pitänyt tehdä,joten tein aloituksen aaveelle omasta paskasta elämästä mikä poistettiin alle 5:ssä minuutissa.

Siitä näkee miten perseestä kaikki voi olla.

Näinhän se menee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puhuttiin vaihtokaupasta...missä ovat miehiä(än) kehuvat, hemmottelevat ja rakastavat naiset? Katsokaa peiliin. Jos oman miehen kehuminen, kotityöt ja paitojen silittäminen ei kuulu tasa-arvoiseen suhteeseen, niin eivät siihen kuulu nuo teidänkään vaatimanne asiat. Kakkua ei voi sekä syödä että säästää.

Tottakai kuuluvat, mutta en minä ensimmäisillä deiteillä yleensä kenenkään paitaa kyllä silitä :D tosin hyvin voisin silittää, jos tilanne olisi sellainen. Mies tuskastelisi ryppyisen paidan kanssa, tottakai tarjoutuisin auttamaan.

Mä juoksin lujaa  karkuun. Olen meinaan ensitreffeillä saanut kommentin, että pitäisi paitojansa silittää.

En hakenut äidin paikkaa, silläkän kertaa.

Suomi-mies pitää naista joko/ja kotitalouskoneena tai pumpattavana Barbarana (se toinen tämän päivän kysymys ensitreffeillä koski neidon makua pornosta ja sen eri lajeista).

Tarkoitin lähinnä tilannetta jossa jostain syystä olisimme miehen kotona ja hän ei saisi vaikka silitysrautaa edes päälle mutta kovin yrittäisi :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Otsikon aloittajalle:

Tuossa tulee se ongelma että  vaikutat joltain palkinnolta jos menen kanssasi (tai saman ajattelutavan omaavan naisen kanssa) treffeille.

Ei kiinnosta tilanne jossa sinä olet joku palkinto jonka eteen minun on uurastettava saadakseni sinut, samalla kun sinun tehtäväsi on lähinnä arvioida että olenko minä tarpeeksi hyvä sinulle.

M30

Sinäkin siis käsket naisen tulla itse Shellille, ja saa maksaa oman kahvinsa?  Sinä siellä arkivaatteissasi istut pöydässä jo valmiina?

Sen sijaan, että hakisit kotoa, olisit siisteissä vaatteissa,  toisit 1 ruusun, veisit kahvilatyypin paikkaan ja tarjoasit sen kupillisen kahvia.

Siis haloo - jotain peruskäytöstapoja edes voisi olla.

Haloo, oletko paskavammainen? Kuka hakee ekoilla treffeillä ketään kotoa, ja vie ruusun? :DDDDD

Sellainen jolla on käytöstavat hallussa ja haluaa tehdä vaikutuksen?

M41v kirjoitti:

Entäs kun sanallinen ulosanti on vähintäänkin heikkoa?

En oikeastaan omista kuin työvaatteita ,mutta kuitenkin P.illua tekee mieli?

Enkä oikeastaan tapaa muita naisia kuin asiakaspalvelijoita,istuin tuossa yksi ilta työmatkalla parilla iltakaljalla,tarjoilija oli ihan kivan oloinen ja näköinen,asiakkaita vain kourallinen,ajattelin jotain jutustella tarjoilijan kanssa,mutta en keksinyt taas mitään puhuttavaa,enkä viitsinyt kysyä suoraan,monelta neiti pääsee töistä,lähdettäiskö vähän panemaan sen jälkeen?

Istuin sitten hiljaa lasia tuijotellen,hotellihuoneessa sitten mietin mitä nyt olisi taas pitänyt tehdä,joten tein aloituksen aaveelle omasta paskasta elämästä mikä poistettiin alle 5:ssä minuutissa.

Siitä näkee miten perseestä kaikki voi olla.

Normi meininki.

Valtaosa älykkäistä naisista juoksee karkuun jos alkaa jotain ällöttävän romanttista vääntämään ensimmäisillä treffeillä. Riittää, että on siisti ja asiallinen ja pitää hauskaa naisen kanssa. 

Vierailija kirjoitti:

Taas on suomijuntit kokoontunu yhteen esittämään paskavammasia tekosyitä siitä miksi treffeillä ei tarvitsisi ottaa toista huomioon, laittaa siistiä paitaa päälle ja tehdä hyvää vaikutusta.

huoh

Jep ja toisaalta, eihän heidän TARVITSE mutta turha ihmetellä miksi toisia treffejä ei ikinä tule.

M kirjoitti:

M41v kirjoitti:

Entäs kun sanallinen ulosanti on vähintäänkin heikkoa?

En oikeastaan omista kuin työvaatteita ,mutta kuitenkin P.illua tekee mieli?

Enkä oikeastaan tapaa muita naisia kuin asiakaspalvelijoita,istuin tuossa yksi ilta työmatkalla parilla iltakaljalla,tarjoilija oli ihan kivan oloinen ja näköinen,asiakkaita vain kourallinen,ajattelin jotain jutustella tarjoilijan kanssa,mutta en keksinyt taas mitään puhuttavaa,enkä viitsinyt kysyä suoraan,monelta neiti pääsee töistä,lähdettäiskö vähän panemaan sen jälkeen?

Istuin sitten hiljaa lasia tuijotellen,hotellihuoneessa sitten mietin mitä nyt olisi taas pitänyt tehdä,joten tein aloituksen aaveelle omasta paskasta elämästä mikä poistettiin alle 5:ssä minuutissa.

Siitä näkee miten perseestä kaikki voi olla.

Näinhän se menee.

Ihan kuten itsekin toteat: miten perseestä kaikki voi olla.  Tai sitten voisi edes yrittää.

Vierailija kirjoitti:

Miehet ottakaa mallia tv-sarjoista ja olkaa luovia. Mikään ei ole itselleni enempää turn off kuin mielikuvitukseton, tylsä ja juntti suomalainen mies. Siinä missä amerikkalaiset treffikumppanini ovat vieneet mua piknikille taivasalle, polttaneet ällöromanttisia mixtapeja, tuoneet yllärinä kukkia ja tehneet mulle illallisen, suomalaiset ovat lähinnä vieneet kahville huoltoasemalle (eikä edes tarjonneet sitä kahvikupposta vaikka ovat itse treffeille kutsunut) ja kyselleet sitten että hei milloinkas pannaan. :DDD Suomalainen mies ei osaa edes flirttailla, Amerikkalaiset ovat osanneet pitää kipinää ja jännitystä hienosti olemalla salaperäisiä ja ns. vaikeasti tavoiteltavia ja romanttisia. Suomalaisen käsitys flirttailusta on omien kokemuksieni mukaan ilmeisesti rivoja vitsejä ja epäsuoria viittauksia ja kysymyksiä seksikokemuksista. nice.

Eli jos haluat että naiset pyörii sun ympärillä:

1. _Panosta ulkonäköön_. Ihan oikeasti vuonna 2017 naiset katsoo eniten niitä miehiä jotka on trendikkäitä, pukeutuu hyvin ja huolehtii itsestään. Liian monta suomimiestä tulee hupparissa treffeille, kun taas nainen pistää parastaan. Huoh!

2. Ota vinkkejä vaikka elokuvista, tee romanttisia asioita myös arjessa ja yritä huomata arjen pienetkin romanttiset asiat. Kaikki suomalaiset naiset ei kuitenkaan tykkää ehkä ihan korneimmista jutuista (tai no mä tykkään haha), mutta tee jotain herrasmiesmäistä ja romanttista silti pienemmässä mittakaavassa!

3. Käytä mielikuvitusta, tee treffeistä unohtumattomat ja uniikit. Anna kukkia, avaa ovia, hae ovelta ja vie keskellä yötä katsomaan tähtiä, pidä kädestä, halaa pitkään.

4. Flirttailu ei ole rivoja vitsejä!! Se on katseita, kosketuksia, hymyjä, kiusoittelua ja kehumista.

5. Kaikista tärkeintä on varmaan se että teet naiselle olon että hän olisi ainoa nainen maailmassa, ainoa jota juuri sinä haluat. Älä vastaa puheluihin treffien aikana, älä puhu eksistä, kerro että olet ajatellut juuri häntä jne.

6. Muista että treffeille suostuminen ei ole lupaus tulevaisuudesta, edes seuraavat treffit ei ole itsestäänselvyys. Panosta treffeihin, ole läsnä, keksi puheenaiheita päässäsi jo etukäteen, ole kohtelias ja huomaavainen.

Tässä ois niin paljon mitä haluaisin vielä sanoa mutta laittakaa alle omia vinkkejänne!

T: Asunut Amerikassa, nyt muuttanut Suomeen ja käynyt treffeillä ja traumatisoitunut. :DD

Asiaa👍

Vierailija kirjoitti:

Valtaosa älykkäistä naisista juoksee karkuun jos alkaa jotain ällöttävän romanttista vääntämään ensimmäisillä treffeillä. Riittää, että on siisti ja asiallinen ja pitää hauskaa naisen kanssa. 

Joo tosiaan, älykkäät naiset juoksee karkuun jos tarjoat kahvin, kehut naista kauniiksi ja kysyt vielä lopuksi tarvitseeko hän kyydin kotiinsa ja kerrot että sinulla oli hauskaa. Kylläkyllä..

Tämä oli vain yksi mielipide.

Minun mielestä luovuus, persoonallisuus ja massasta erottaminen ei tarkoita todellakaan romanttisista hömppäleffoista apinoituja kliseitä. Mansikat ja samppanjapiknikit ja suurielkeiset treffispektaakkelit eivät ensimmäisillä tapaamisilla todellakaan sytytä. Tulee tunne sarjatreffailijasta, joka piiloutuu teennäisten manööverien taakse, mutta ei paljasta todellista itseään eikä myöskään ole kiinnostunut aidosta kommunikaatiosta. Ihan sama, missä ne ensimmäiset kahvit juodaan ja kuka ne maksaa.

Minua sykähdyttää mies, joka on sinut itsensä kanssa, suhtautuu intohimoisesti omiin kiinnostuksenkohteisiinsa (olkoot se sitten musiikki, postimerkkeily, larppaus tai kalastus), ystävällinen, muut huomioon ottava, huumorintajuinen ja ennen kaikkea oma itsensä.

Ammatti, tulotaso ja ulkonäkö ovat sivuseikkoja.

mies34v kirjoitti:

Jos en kelpaa naiselle sellaisena kuin olen ilman älyttömyyksiä niin sitten saa olla kelpaamatta. Onneksi olen naimisissa ja kahden lapsen isä niin ei tarvitse edes sen suuremmin miettiä tälläisiä typeryyksiä. Yhtähyvin nainen voi panostaa ja olla salamyhkäinen, mutta enpähän sellaista ole vaatinut, enkä tule vaatimaan.

Jep, vaimos on varmaan tyytyväinen😅😅😅

Mua joskus ihan itkettää miten ihanan miehen mun kaveri on löytänyt. Sunnuntaisin se tuo vaimolle kahvit sänkyyn, vie kerran kuukaudessa treffeille vaikka luontopolulle ja suukottelee kuulemma joka aamu.

Mistä tommosia saa :( Jollekkin vois olla ällömakeeta mutta mulle toi tois just semmosen fiiliksen että tää ihminen rakastaa mua. Ei tarvis ees olla mitään noin isoo. Mun mies on just semmone suomijuntti ei ees lasten kanssa tee mitää. :(

Vierailija kirjoitti:

Otsikon aloittajalle:

Tuossa tulee se ongelma että  vaikutat joltain palkinnolta jos menen kanssasi (tai saman ajattelutavan omaavan naisen kanssa) treffeille.

Ei kiinnosta tilanne jossa sinä olet joku palkinto jonka eteen minun on uurastettava saadakseni sinut, samalla kun sinun tehtäväsi on lähinnä arvioida että olenko minä tarpeeksi hyvä sinulle.

M30

Mulle ainakaan et olis. Juntti!

Vierailija kirjoitti:

Mua joskus ihan itkettää miten ihanan miehen mun kaveri on löytänyt. Sunnuntaisin se tuo vaimolle kahvit sänkyyn, vie kerran kuukaudessa treffeille vaikka luontopolulle ja suukottelee kuulemma joka aamu.

Mistä tommosia saa :( Jollekkin vois olla ällömakeeta mutta mulle toi tois just semmosen fiiliksen että tää ihminen rakastaa mua. Ei tarvis ees olla mitään noin isoo. Mun mies on just semmone suomijuntti ei ees lasten kanssa tee mitää. :(

Oikeesti, ei edes pussaa aamuisin? t: amerikkalaisen vaimo, joka saa pusut joka aamu, kahvit ja aamiaiset arkenakin ja vie lapset luontopoluille

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Otsikon aloittajalle:

Tuossa tulee se ongelma että  vaikutat joltain palkinnolta jos menen kanssasi (tai saman ajattelutavan omaavan naisen kanssa) treffeille.

Ei kiinnosta tilanne jossa sinä olet joku palkinto jonka eteen minun on uurastettava saadakseni sinut, samalla kun sinun tehtäväsi on lähinnä arvioida että olenko minä tarpeeksi hyvä sinulle.

M30

En ymmärrä ihmisiä joille on vastenmielistä yrittää tehdä hyvä vaikutus treffikumppaniin? Miksi sitten edes mennä treffeille jos ajattelee heti "ei kiinnosta yhtään tykkäätkö musta!"

Ei kyse ole siitä ettenkö haluaisia tehdä asioita sen eteen että teen hyvän vaikutuksen naiseen, vaan siitä että AP:n maailma vaikuttaa sellaiselta että se on PELKÄSTÄÄN miehen velvollisuus tehdä asioita treffikumppaninsa eteen ja että naisen tehtävä olisi vaan olla siinä ja arvioida että onko tämä mies nyt tehnyt tarpeeksi hänen eteensä, eli onko mies tarpeeksi hyvä hänelle.

Se olisi eri asia jos nainenkin miettii samanaikaisesti että mitä hän voisi tehdä jotta antaa mahdollisimman hyvän vaikutelman miehelle, mutta sellaisesta ei ollut mitään mainintaa AP:n kirjoituksessa.

Olennaista olisi juuri sen ymmärtäminen, että kyseessä ei ole transaktio. Siis tyyliin "Kohtelen sinua hyvin jos, ja vain jos, on ensin varmistunut että sinäkin kohtelet minua vähintään yhtä hyvin". Tuolla tyylillä hommasta ei tule yhtään mitään, koska kumpikin osapuoli keskittyy silloin kyräilemään ja mittaamaan sen toisen tarjoamien huomionosoituksien "arvoa" (rahallista tai jollain muulla mittarilla mitattua), ja varmistamaan ettei tule itse tarjonneeksi yhtään enempää, koska onhan se ihan kamalaa jäädä vähemmälle..

Sivistyneelle ihmiselle ei ole ongelma "jäädä vähemmälle", koska hänelle se toisen huomioiminen tulee luonnostaan ja vaivattomasti, eikä hän myöskään etsi onnellisuutta itsensä ulkopuolelta. Hänen onnellisuutensa muodostuu siitä, miten hän itse valitsee elää ja toimia - ei ensisijaisesti parisuhteesta, vaikka parisuhde toki lisääkin jo valmiiksi onnellisen ihmisen onnellisuutta. Hän siis jakaa ympärilleen hyvää mieltä riippumatta siitä, tekeekö vastapuoli niin. 

Treffailukuvio voidaan toki esittää transaktiona, tyyliin "Mies avaa oven, maksaa laskun ja taksin; nainen puolestaan käyttää miestä enemmän rahaa laittautumiseensa jotta mies saa visuaalista mielihyvää ja kannattelee keskustelua siten, ettei miehen sosiaalinen kömpelyys tule ilmi ja hän tuntee itsensä herrasmieheksi" tmv. Todellisuudessa kuitenkin kumpikin osapuoli toimii näin siksi, että halutaan antaa toiselle miellyttävä hetki omassa seurassa. Ei siksi, että pyritään ostamaan toiselta mielihyväpalveluja olemalla tälle mieliksi.

Ero on ehkä päältä katsoen pieni, mutta todellisuudessa kuitenkin ratkaiseva. Se miten tähän asiaan asennoidutaan, erottaa sivistyneet ihmiset muista.

t. 47

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Otsikon aloittajalle:

Tuossa tulee se ongelma että  vaikutat joltain palkinnolta jos menen kanssasi (tai saman ajattelutavan omaavan naisen kanssa) treffeille.

Ei kiinnosta tilanne jossa sinä olet joku palkinto jonka eteen minun on uurastettava saadakseni sinut, samalla kun sinun tehtäväsi on lähinnä arvioida että olenko minä tarpeeksi hyvä sinulle.

M30

En ymmärrä ihmisiä joille on vastenmielistä yrittää tehdä hyvä vaikutus treffikumppaniin? Miksi sitten edes mennä treffeille jos ajattelee heti "ei kiinnosta yhtään tykkäätkö musta!"

Ei kyse ole siitä ettenkö haluaisia tehdä asioita sen eteen että teen hyvän vaikutuksen naiseen, vaan siitä että AP:n maailma vaikuttaa sellaiselta että se on PELKÄSTÄÄN miehen velvollisuus tehdä asioita treffikumppaninsa eteen ja että naisen tehtävä olisi vaan olla siinä ja arvioida että onko tämä mies nyt tehnyt tarpeeksi hänen eteensä, eli onko mies tarpeeksi hyvä hänelle.

Se olisi eri asia jos nainenkin miettii samanaikaisesti että mitä hän voisi tehdä jotta antaa mahdollisimman hyvän vaikutelman miehelle, mutta sellaisesta ei ollut mitään mainintaa AP:n kirjoituksessa.

Olennaista olisi juuri sen ymmärtäminen, että kyseessä ei ole transaktio. Siis tyyliin "Kohtelen sinua hyvin jos, ja vain jos, on ensin varmistunut että sinäkin kohtelet minua vähintään yhtä hyvin". Tuolla tyylillä hommasta ei tule yhtään mitään, koska kumpikin osapuoli keskittyy silloin kyräilemään ja mittaamaan sen toisen tarjoamien huomionosoituksien "arvoa" (rahallista tai jollain muulla mittarilla mitattua), ja varmistamaan ettei tule itse tarjonneeksi yhtään enempää, koska onhan se ihan kamalaa jäädä vähemmälle..

Sivistyneelle ihmiselle ei ole ongelma "jäädä vähemmälle", koska hänelle se toisen huomioiminen tulee luonnostaan ja vaivattomasti, eikä hän myöskään etsi onnellisuutta itsensä ulkopuolelta. Hänen onnellisuutensa muodostuu siitä, miten hän itse valitsee elää ja toimia - ei ensisijaisesti parisuhteesta, vaikka parisuhde toki lisääkin jo valmiiksi onnellisen ihmisen onnellisuutta. Hän siis jakaa ympärilleen hyvää mieltä riippumatta siitä, tekeekö vastapuoli niin. 

Treffailukuvio voidaan toki esittää transaktiona, tyyliin "Mies avaa oven, maksaa laskun ja taksin; nainen puolestaan käyttää miestä enemmän rahaa laittautumiseensa jotta mies saa visuaalista mielihyvää ja kannattelee keskustelua siten, ettei miehen sosiaalinen kömpelyys tule ilmi ja hän tuntee itsensä herrasmieheksi" tmv. Todellisuudessa kuitenkin kumpikin osapuoli toimii näin siksi, että halutaan antaa toiselle miellyttävä hetki omassa seurassa. Ei siksi, että pyritään ostamaan toiselta mielihyväpalveluja olemalla tälle mieliksi.

Ero on ehkä päältä katsoen pieni, mutta todellisuudessa kuitenkin ratkaiseva. Se miten tähän asiaan asennoidutaan, erottaa sivistyneet ihmiset muista.

t. 47

Niin, sivistyneelle ihmiselle toinen ihminen on arvokas sellaisenaan ja hänen viihtymisensä koetaan tärkeäksi. Toinen vaihtoehto on nähdä toinen ihminen välineenä, tarjoan lounaan, saan pesää, vien kukan, saan sen silittämän paidan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Otsikon aloittajalle:

Tuossa tulee se ongelma että  vaikutat joltain palkinnolta jos menen kanssasi (tai saman ajattelutavan omaavan naisen kanssa) treffeille.

Ei kiinnosta tilanne jossa sinä olet joku palkinto jonka eteen minun on uurastettava saadakseni sinut, samalla kun sinun tehtäväsi on lähinnä arvioida että olenko minä tarpeeksi hyvä sinulle.

M30

En ymmärrä ihmisiä joille on vastenmielistä yrittää tehdä hyvä vaikutus treffikumppaniin? Miksi sitten edes mennä treffeille jos ajattelee heti "ei kiinnosta yhtään tykkäätkö musta!"

Ei kyse ole siitä ettenkö haluaisia tehdä asioita sen eteen että teen hyvän vaikutuksen naiseen, vaan siitä että AP:n maailma vaikuttaa sellaiselta että se on PELKÄSTÄÄN miehen velvollisuus tehdä asioita treffikumppaninsa eteen ja että naisen tehtävä olisi vaan olla siinä ja arvioida että onko tämä mies nyt tehnyt tarpeeksi hänen eteensä, eli onko mies tarpeeksi hyvä hänelle.

Se olisi eri asia jos nainenkin miettii samanaikaisesti että mitä hän voisi tehdä jotta antaa mahdollisimman hyvän vaikutelman miehelle, mutta sellaisesta ei ollut mitään mainintaa AP:n kirjoituksessa.

Olennaista olisi juuri sen ymmärtäminen, että kyseessä ei ole transaktio. Siis tyyliin "Kohtelen sinua hyvin jos, ja vain jos, on ensin varmistunut että sinäkin kohtelet minua vähintään yhtä hyvin". Tuolla tyylillä hommasta ei tule yhtään mitään, koska kumpikin osapuoli keskittyy silloin kyräilemään ja mittaamaan sen toisen tarjoamien huomionosoituksien "arvoa" (rahallista tai jollain muulla mittarilla mitattua), ja varmistamaan ettei tule itse tarjonneeksi yhtään enempää, koska onhan se ihan kamalaa jäädä vähemmälle..

Sivistyneelle ihmiselle ei ole ongelma "jäädä vähemmälle", koska hänelle se toisen huomioiminen tulee luonnostaan ja vaivattomasti, eikä hän myöskään etsi onnellisuutta itsensä ulkopuolelta. Hänen onnellisuutensa muodostuu siitä, miten hän itse valitsee elää ja toimia - ei ensisijaisesti parisuhteesta, vaikka parisuhde toki lisääkin jo valmiiksi onnellisen ihmisen onnellisuutta. Hän siis jakaa ympärilleen hyvää mieltä riippumatta siitä, tekeekö vastapuoli niin.

Treffailukuvio voidaan toki esittää transaktiona, tyyliin "Mies avaa oven, maksaa laskun ja taksin; nainen puolestaan käyttää miestä enemmän rahaa laittautumiseensa jotta mies saa visuaalista mielihyvää ja kannattelee keskustelua siten, ettei miehen sosiaalinen kömpelyys tule ilmi ja hän tuntee itsensä herrasmieheksi" tmv. Todellisuudessa kuitenkin kumpikin osapuoli toimii näin siksi, että halutaan antaa toiselle miellyttävä hetki omassa seurassa. Ei siksi, että pyritään ostamaan toiselta mielihyväpalveluja olemalla tälle mieliksi.

Ero on ehkä päältä katsoen pieni, mutta todellisuudessa kuitenkin ratkaiseva. Se miten tähän asiaan asennoidutaan, erottaa sivistyneet ihmiset muista.

t. 47

Niin, sivistyneelle ihmiselle toinen ihminen on arvokas sellaisenaan ja hänen viihtymisensä koetaan tärkeäksi. Toinen vaihtoehto on nähdä toinen ihminen välineenä, tarjoan lounaan, saan pesää, vien kukan, saan sen silittämän paidan.

"Hän siis jakaa ympärilleen hyvää mieltä riippumatta siitä, tekeekö vastapuoli niin."

Tuo ruusun koska se on romanttista ja haluaa toiselle hyvän mielen (kuten olen saanut, kuten olen vienyt miehelle). Vie sinne kahvilaan (ei käske tulla Shellille nurkkapöytään) koska arvostaa toista ihmistä ja treffejä.

Ei ihme että tämän palstan miehet on naisettomia.

Vierailija kirjoitti:

Mua joskus ihan itkettää miten ihanan miehen mun kaveri on löytänyt. Sunnuntaisin se tuo vaimolle kahvit sänkyyn, vie kerran kuukaudessa treffeille vaikka luontopolulle ja suukottelee kuulemma joka aamu.

Mistä tommosia saa :( Jollekkin vois olla ällömakeeta mutta mulle toi tois just semmosen fiiliksen että tää ihminen rakastaa mua. Ei tarvis ees olla mitään noin isoo. Mun mies on just semmone suomijuntti ei ees lasten kanssa tee mitää. :(

Minulla on samanlainen. Kahvia ei tuo sänkyyn, kun olen kertonut, että minulle paras aamu on sellainen kun juodaan kahvit aamiaispöydässä samalla Hesaria lukien, mutta aamiaispöydässä odottaa milloin sydämen muotoon aseteltuja marjoja smoothien päällä tai milloin jotain muuta huomaavaista (mikä ei maksa käytännössä juuri mitään). Rakkaudesta hän ei puhu, lirkuttelua on ihan turha odottaa, mutta on valmis esimerkiksi ajamaan reilun tunnin matkan myöhään illalla luokseni, jos minulla on ollut rankka päivä töissä tai kaipaan lohtua jostain syystä. Muistaa naistenpäivänä ja nimipäivänä ja syntymäpäivänä ja tuo pieniä yllätyslahjoja muulloinkin, jos näkee jotain, mistä tietää minun pitävän. Jne.

Toisaalta on myös niin jämäkkä ja itseään ja omia rajojaan arvostava, että hän ei katselisi hetkeäkään mitään pelleilyä minun puoleltani. Hänen pohjanmaalaistaustansa näkyy siinä, että kun hän on kerran sanonut haluavansa sitoutua tähän suhteeseen niin hän ei tosiaan ala rakkauttaan sanallisesti vakuutella vaikka minulla olisi millainen pms.

Vierailija kirjoitti:

Miehet ottakaa mallia tv-sarjoista ja olkaa luovia. Mikään ei ole itselleni enempää turn off kuin mielikuvitukseton, tylsä ja juntti suomalainen mies. Siinä missä amerikkalaiset treffikumppanini ovat vieneet mua piknikille taivasalle, polttaneet ällöromanttisia mixtapeja, tuoneet yllärinä kukkia ja tehneet mulle illallisen, suomalaiset ovat lähinnä vieneet kahville huoltoasemalle (eikä edes tarjonneet sitä kahvikupposta vaikka ovat itse treffeille kutsunut) ja kyselleet sitten että hei milloinkas pannaan. :DDD Suomalainen mies ei osaa edes flirttailla, Amerikkalaiset ovat osanneet pitää kipinää ja jännitystä hienosti olemalla salaperäisiä ja ns. vaikeasti tavoiteltavia ja romanttisia. Suomalaisen käsitys flirttailusta on omien kokemuksieni mukaan ilmeisesti rivoja vitsejä ja epäsuoria viittauksia ja kysymyksiä seksikokemuksista. nice.

Eli jos haluat että naiset pyörii sun ympärillä:

1. _Panosta ulkonäköön_. Ihan oikeasti vuonna 2017 naiset katsoo eniten niitä miehiä jotka on trendikkäitä, pukeutuu hyvin ja huolehtii itsestään. Liian monta suomimiestä tulee hupparissa treffeille, kun taas nainen pistää parastaan. Huoh!

2. Ota vinkkejä vaikka elokuvista, tee romanttisia asioita myös arjessa ja yritä huomata arjen pienetkin romanttiset asiat. Kaikki suomalaiset naiset ei kuitenkaan tykkää ehkä ihan korneimmista jutuista (tai no mä tykkään haha), mutta tee jotain herrasmiesmäistä ja romanttista silti pienemmässä mittakaavassa!

3. Käytä mielikuvitusta, tee treffeistä unohtumattomat ja uniikit. Anna kukkia, avaa ovia, hae ovelta ja vie keskellä yötä katsomaan tähtiä, pidä kädestä, halaa pitkään.

4. Flirttailu ei ole rivoja vitsejä!! Se on katseita, kosketuksia, hymyjä, kiusoittelua ja kehumista.

5. Kaikista tärkeintä on varmaan se että teet naiselle olon että hän olisi ainoa nainen maailmassa, ainoa jota juuri sinä haluat. Älä vastaa puheluihin treffien aikana, älä puhu eksistä, kerro että olet ajatellut juuri häntä jne.

6. Muista että treffeille suostuminen ei ole lupaus tulevaisuudesta, edes seuraavat treffit ei ole itsestäänselvyys. Panosta treffeihin, ole läsnä, keksi puheenaiheita päässäsi jo etukäteen, ole kohtelias ja huomaavainen.

Tässä ois niin paljon mitä haluaisin vielä sanoa mutta laittakaa alle omia vinkkejänne!

T: Asunut Amerikassa, nyt muuttanut Suomeen ja käynyt treffeillä ja traumatisoitunut. :DD

Nainen joka kaipaa noita on ihminen jonka kanssa en halua olla missään tekemisissä.