MIES, kuinka kiltti olet?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä en ymmärrä, miksi kirjoitan tähän ketjuun. Noh..

Mä olen kiltti. Harvoin edes ajattelen kenestäkään mitään pahaa. En vain osaa. Ongelmat ratkaistaan mielestäni parhaiten keskustelemalla rauhanomaisesti, ei räyhäämällä tai passiivis-aggressiivisuudella. Pyydän anteeksi, jos olen tehnyt jotain väärin ja kompromissi on oletus. Lahjoitin kerran 500€ apua tarvitsevalle, vaikka itse elin tuilla ja ne olivat säästöni. Kissani luottavat muhun myöskin. Ne antavat mun pestä ja pukea (joskus ulkona on kylmä. Ompelin toiselle itse haalarin kun tiesin, että sen pitää olla pakkasilla kopassa ulkona. Siitä tuli tosi ruma haalari, mutta toimi se kuitenkin). Ja nuo ovat rescue-kissoja. Veljeni sanoi joskus, ettei ole koskaan kuullut mun huutavan vihaisena, ei edes lapsena ja meillä on pieni ikäero. En myös koskaan lyönyt takaisin. Se ei kuulu mun filosofiaani, ei kuulunut edes lapsena.

Autan muuten aina mummoja, ja kaikkia noin ylipäänsä. Tasa-arvo on tasapuolisuutta kaikkia kohtaan. Avaan oven naiselle siinä missä miehellekin, jos on tarvis. Mummoilla on muuten usein hyviä juttuja. Joskus kuuntelin erään tarinointia tunnin kaupan käytävällä. :) Autan aina kadulla makaavaa. Kerran eräs sekava ihminen hyökkäsi kimppuuni ja siitä jäi lieviä vammoja, mutta eipä tuo mitään. Koskaan ei voi tietää.

1p+1p+1p+1p+1p+1p+1p+1p+1p+1p+1p+1p+1p+1p+1p =15p

Sääli että päällesi hyökättiin.

Miksi kissojen piti olla kopassa pakkasella? Odottaa junaa tms?

Tosi huippua ommella haalarit! :)

No, tiesin, että riski oli olemassa. Se ei estänyt. Mietin aina noita juttuja sitä kautta, että jos itse olisin samassa tilanteessa, toivoisin apua. Maailmahan on täynnä epäoikeudenmukaisuutta, mutta ei siihen tarvitse taipua, jos kestää mahdolliset seuraukset. Mä päätin joskus elää vähän omilla säännöillä. En muutu miksikään, vaikka maailma olisi kuinka paha.

Kissan kanssa piti tosiaan odotella junaa ja kävellä asemalle. Junassa herätti huomiota kun riisuin ja puin sitä. Se käyttäytyi niin hyvin, että porukka taisi yllättyä. Se haalari oli aika projekti. Tein kaavatkin. Laitoin kissan leivinpaperin päälle kyljelleen ja mittailin. Vanhasta fleece-peitosta sitten väkersin sille haalarin. Siinä oli napit ja kaikki. Sittemmin olen vaan käärinyt nuo peittoon, kun ne kuitenkin vaan kököttää kopassa paikallaan ja kyllä ne ilmoittavat, jos joku on vialla.

Oletko ap parikymppinen 160-senttinen pippuripillu?

Kun nainen lyö, niin en lyö takaisin, vaan kerron ettei siitä että hän lyö ole mitään etua hänen asialleen.

En ole kiltti enkä tiedä, miksi haluaisinkaan olla. Tuosta sanasta tulee mieleen lähinnä nössöys, oman tahdon puute tai omista tarpeista luopuminen muiden vuoksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joku kilttimiesvihaaja siellä räksyttää.

Moni mainostaa olevansa kiltti vaikka ei todellisuudessa sitä ole. Pelkäätkö totuutta?

Omaa kiltteyttään mainostavat vain he, joilla on jotain omallatunnollaan, tai äärisaamattomat peräkammaripojat. Todellinen (kiltti) mies ei tee itsestään numeroa, eikä brassaile urhoollisuudellaan/hyväntekeväisyydellään/laupeudellaan, koska se kaikki on sisäänrakennettua käyttäytymissääntöjä myöten (kasvatuksen tulos tai itseopittua).

Meitä ei löydä Tinderistä itseään kehumassa, eikä S24:tä sielunkumppania etsimässä nimim. Kolmas(toista) kerta toden sanoo.

Tämän kaiken paljastan nimettömänä, jottei se suuri, kertomastani johtuva naarasinvaasio pääse häiritsemään pyhää kiltteyttäni.