Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Mulla ei riitä töissä tekemistä kuin n.45 minuutiksi päivässä
07.04.2017 |
Loppuajan teen omia hommia. Tänään ajattelin suunnitella lapsen syntymäpäiviä ja lukea yksiin pääsykokeisiin.
Työtehtäviä on pikkuhiljaa ripoteltu eri yksiköille ja se mitä mulla täällä on jäljellä työllistää kyllä kesällä sesonkiaikaan, mutta tähän aikaan vuodesta (oikeastaan 9kk vuodesta) ei ole todellakaan mitään tekemistä. Tai on jotain, mutta teen ne niin nopeasti, että pääosin vain pyörittelen peukaloita. Ne hommat mitä on, vaativat asiantuntemusta, niin sillä antavat mun täällä lusia ilmeisesti? Itse en enää kohta tiedä mistä mulle maksetaan. Ajatella, että raskaan työn tekijälle kuten siivoojalle maksetaan vähemmän kuin mulle tästä peukaloiden pyörittelystä.
Oon kysynyt lisähommia, mutta niitä ei yksinkertaisesti ole. Tietyt hommat on keskitetty tietyille yksiköille.
Turhauttavaa. Mulla on yksi lapsi sairaana miehen kanssa kotona tällä hetkellä ja kyllä tuntuisi tärkeämmältä olla siellä nyt eikä täällä tuijottamassa seinää. Onneksi on sentään noita omia hommia...
Kommentit (50)
Olin kans tuollaisessa työssä ja se oli ihan hirveää. En jaksanut ollenkaan sitä tyhjän panttina oloa, kun siellä ei saanut edes tehdä niitä omia hommia. Ei saanut edes netissä surffailla.
Onneksi se oli määräaikainen työ ja sitten, kun se loppui, niin en edes kysellyt jatkoja. Olin vain iloinen, että pääsin pois, kun mielenterveys oli jo mennä siellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olin kans tuollaisessa työssä ja se oli ihan hirveää. En jaksanut ollenkaan sitä tyhjän panttina oloa, kun siellä ei saanut edes tehdä niitä omia hommia. Ei saanut edes netissä surffailla.
Onneksi se oli määräaikainen työ ja sitten, kun se loppui, niin en edes kysellyt jatkoja. Olin vain iloinen, että pääsin pois, kun mielenterveys oli jo mennä siellä.
Kieltämättä sitä tässä ajattelee, että onko tässä nyt yhtään mitään järkeä. Eikö ihminen parempaa tekemistä elämällään keksi kuin tällainen 8 tuntia päivässä paikallaan nököttäminen. Rahan takia.... ap
Jos olet kertonut tilanteesta eteenpäin, mutta et saa lisähommia, niin ethän sinä sille mitään voi. Koita nyt vaan nauttia tilanteesta, tuskin tulee toistumaan. Puuhailet kaikki omat hommat työajalla, niin ei sitten kotona tarvitse käyttää aikaa laskujen maksuun tai sähköposteihin tms. Itse kyllä tulisin riemusta kiljuen tuollaiseen työhön :D
Tuo oli ihan yleistä ainakin vielä 90-luvun lopun nousukaudella. Kysy vanhemmilta ihmisiltä neuvoa, he tietävät miten tilanteessa toimitaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ollut parissakin tuollaisessa työpaikassa. Paloin lopulta loppuun, niin oudolta kuin se kuulostaakin... Minäkään en pyynnöistä huolimatta saanut lisää töitä, koska työni oli kanssa sellaista että sesonkiaikana sen pari kuukautta vuodessa oli kova kiire, loppuajan sitten surffailin netissä.
Voisit vaikkapa keksiä itsellesi jotain kehitystehtäviä. Sinänsä tuo ongelma ei kyllä ole sinun, vaan esimiehet eivät osaa hyödyntää kapasiteettiasi. Eli tilanne kertoo esimiestason puutteista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onhan tässä tietty se hyvä puoli, että ei todella tarvitse vapaa-ajalla maksaa laskuja tai käydä läpi sähköposteja tms. Ja tosiaan ei kovin monessa työpaikassa ole mahdollista käyttää aikaa pääsykokeisiin lukemiseen. Siinä mielessä oon kiitollinen. Ei ole vapaa-ajasta pois... Mutta kyllä tässä joinain päivinä miettii omaa kuolevaisuuttaan ja laskeskelee, kuinka monta vuorokautta, viikkoa, kuukautta jne. käyttää elämästään pelkästään paikollaan istuskellen :D ap
Mulla oli kerran juuri siivotessa vähän tuollainen tilanne, usko tai älä. Oli kuuden tunnin aika kohteessa ja ehkä kolmeksi tunniksi hommaa. Ja siis ihan oikeasti näin, en lusmunnut hommista vaan siksi oli niin pitkä aika että tuohon kuului taukohuoneen tiskit ja piti olla paikalla siihen viimeiseen taukoon asti siellä, että oli kahvikuppeja aamuksi. Lopun aikaa istuin siivouskomerossa lukemassa kirjaa, silloin ei ollut vielä älypuhelimia että olisi voinut viettää aikaa esim. av-palstalla ikävä kyllä. Oli ihan kauheaa, onneksi se oli vain kesätyö. Muuten siivouksissa on kyllä yleensä enemmänkin liian vähän aikaa kuin paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pahinta tuossa varmaan on se, ettei tiedä onko se irtisanomispäivä tänään, ensi viikolla vai ensi kuussa.
Vierailija kirjoitti:
Pahinta tuossa varmaan on se, ettei tiedä onko se irtisanomispäivä tänään, ensi viikolla vai ensi kuussa.
Itseasiassa mua jopa vähän ihmetyttää etteivät ole vielä tajunneet. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eiköhän tuossa tilanteessa ole järkevintä alkaa katselemaan uutta työpaikkaa pikkuhiljaa. Loppujen lopuksi on joku organisaatiouudistus kuitenkin tulossa ja sitten voi olla ikävämpi tilanne. Suosittelen silti nauttimaan niin kauan kuin sitä kestää.
Vierailija kirjoitti:
Pahinta tuossa varmaan on se, ettei tiedä onko se irtisanomispäivä tänään, ensi viikolla vai ensi kuussa.
No kaipa ensiksi yt:t vaatii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut parissakin tuollaisessa työpaikassa. Paloin lopulta loppuun, niin oudolta kuin se kuulostaakin... Minäkään en pyynnöistä huolimatta saanut lisää töitä, koska työni oli kanssa sellaista että sesonkiaikana sen pari kuukautta vuodessa oli kova kiire, loppuajan sitten surffailin netissä.
Mullakin tuli loppuupalamisen (boreout?) Oireita kun joutuin pitkään olemaan määräaikaisessa peukalonpyörityksessä.
Periaatteessa työni oli vaativaa. Se vaativuus vaan tapahtuu harvoin ja suurimman osan ajasta istuin ja ihmettelin.
Aloin mutustamaan suklaata lohduksi surffailun ohessa ja onnistuin lihoamaan reippaasti.
En jatkanut töitä tuossa paikassa. En olisi kestänyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pahinta tuossa varmaan on se, ettei tiedä onko se irtisanomispäivä tänään, ensi viikolla vai ensi kuussa.
Itseasiassa mua jopa vähän ihmetyttää etteivät ole vielä tajunneet. ap
Yt:itä ei järjestetä yksittäisten henkilöiden takia, sillä touhu on kallista ja altistaa riskeille (sairauspoissaolojen mahdollinen lisääntyminen, henkilöstön stressaantuminen ja tärkeiden henkilöiden omaehtoisen lähtemisen riski ym.)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pahinta tuossa varmaan on se, ettei tiedä onko se irtisanomispäivä tänään, ensi viikolla vai ensi kuussa.
Itseasiassa mua jopa vähän ihmetyttää etteivät ole vielä tajunneet. ap
Yt:itä ei järjestetä yksittäisten henkilöiden takia, sillä touhu on kallista ja altistaa riskeille (sairauspoissaolojen mahdollinen lisääntyminen, henkilöstön stressaantuminen ja tärkeiden henkilöiden omaehtoisen lähtemisen riski ym.)
Pikkufirmoissa menettely on oikein kevyt, ap ei maininnut henkilöstön määrää.
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän tuossa tilanteessa ole järkevintä alkaa katselemaan uutta työpaikkaa pikkuhiljaa. Loppujen lopuksi on joku organisaatiouudistus kuitenkin tulossa ja sitten voi olla ikävämpi tilanne. Suosittelen silti nauttimaan niin kauan kuin sitä kestää.
Sen ajatuksen kanssa oon vähän ristiriitaisissa aatoksissa. Toisaalta tällä hetkellä tää on aivan ihanteellinen työpaikka, koska on niin hyvin aikaa lukea niihin pääsykokeisiin. Sitten toisaalta mietin myös sitä, että jos pääsen opiskelemaan (tarkoitus opiskella työn ohessa), niin voisin tässä työpaikassa tehdä koulutehtäviä ja lukea työaikana.
Muuten yksi syy siihen, miksi täällä edelleen saan aikaani kuluttaa on se, että varsinainen esimies on satojen kilometrien päässä ja samoin mun palkka tulee eri yksikön kautta. En siis maksa mitään tälle yksikölle, jossa istun. Pomo ei tiedä asian todellista tilaa eikä tämän yksikön johtajaa kiinnosta (koska olen hänelle tavallaan ilmainen työntekijä). ap
Täytyy sanoa että tulisin hulluksi jos ei olisi töissä tekemistä, kidutusta! Päivät madellen eteenpäin, EI!!
Miksi pomo ei tiedä asian todellista tilaa? Ettekö te puhu koskaan keskenänne?
Alue: Aihe vapaa
Olen kateellinen, itse olen puhelinpalvelussa, linjat on punaisena jatkuvasti ja esimies (ja sen esimies) huohottaa niskaan.
Olen burnoutin partaalla :(