Olen äiti enkä jaksa enää mitään

Minäkin olin väsynyt uupunut ja ärsyyntynyt äiti. Minua ainakin helpotti miettiä mitä oikeasti haluan elämältä. Nyt luen pääsykokeisiin toiseen ammattiin aina kun lapset päiväunilla ja tuntuu elämä jo paljon miellekkäämpää kun elämä ei pyöri vain lasten ympärillä.

Vierailija kirjoitti:

Miehellä on omaa aikaa kun on koneella ja kun näpertelee jotain autotallissa. Mihin tahansa menenkin niin lapset tulee perässä. Jos menen yläkertaan niin yksi lapsista huutaa tuletko sä takaisin ja itkee jos sanon että älä tule taas perässä. Jos menen vessaan niin haluaa odottaa oven takana. En ole koskaan jättänyt lapsia sanomatta mitään ja häipynyt johonkin niin ei voi ainakaan hylätyksi tulemisen pelkoa olla.

Ap

Kyllä tuo vaikuttaa siltä, että lapsi on herkkä ja vahtii sinua. Lapset aistii kyllä perheen epätasapainon vaikkei siitä puhuta, ja etenkin silloin.

Pienet lapset tulee aina vessaan mukaan, mutta jos on jo isompi, tuo on huolestuttavaa.

Joskus ihmiset huomaa vasta lapsistaan, miten huonosti menee. On aikuisen merkki myöntää tämä, ja että oireilu ei ole heidän syynsä.

Teillä pitäisi tehdä monta asiaa eri tavalla kuin nyt. Muuten käy helposti niin, että vastuu kasautuu juurikin sen herkän lapsen niskaan. Minäkin lähes menetin hermoni 2 kertaa ennen kouluikää ihan perheongelmien vuoksi ja se oli jonkun muun kuin minun vikani.