Miten miesmakusi on muuttunut iän myötä, millaiset asiat miehessä ennen kiinnostivat jotka eivät enää ole tärkeitä?

Riippuu siitä, mihin verrataan.

14-vuotiaana ihastuin kivaan amista käyvään "naapurinpoikaan" (ei kirjaimellisesti naapurista).

24-vuotiaana ihastuin mukavaan amiksen käyneeseen duunarimieheen, joka haaveili perheestä ja omasta yrityksestä.

34-vuotiaana ihastuin tunteelliseen ja huolehtivaiseen kahden lapsen yhteishuoltajaisään, joka haaveili uusperheestä.

44-vuotiaana ihastuin... itse asiassa siinä iässä en ollut ihastunut kehenkään

54-vuotiaana olen ihastunut ja rakastunutkin ihan tavalliseen suomalaiseen yrittäjämieheen

Parikymppisenä ihastuin miehiin, jotka olivat korostuneesti "miehekkäitä" ulkoista olemusta myöten, superitsevarmoja, kilpailullisia, älykkäitä. Kauheaa myöntää (varsinkin tällä palstalla), mutta sellaisia "alfoja".

Nykyään keskeisiä ominaisuuksia ovat keskustelullisuus, syvällinen älykkyys, huumorintajuisuus. Edelleen "miehekkyys" on tärkeää, mutta nyt syvempinä ominaisuuksina: rohkeus, periaatteellisuus, aikaansaavuus.

En oo ikinä ollut kiinnostunut miehistä.

Nuorena ulkonäkökriteerit olivat paljon korkeammat. Miehen piti olla pitkä, lihaksikas, tumma ja komea kasvoistaan. Aikuisena (+22 v) aloin arvostamaan kiltteyttä ja hyvää sydäntä. Toki miehen pitää myös olla minua miellyttävän näköinen, mutta ei tarvitse olla +180 cm tai mikään bodari tai mallin näköinen. Niitä on tullut kokeiltua ja ei ne komeat kasvot lohduta jos luonteet tai huumori ei sovi yhteen.

Sana kirjoitti:

Parikymppisenä ihastuin miehiin, jotka olivat korostuneesti "miehekkäitä" ulkoista olemusta myöten, superitsevarmoja, kilpailullisia, älykkäitä. Kauheaa myöntää (varsinkin tällä palstalla), mutta sellaisia "alfoja".

Nykyään keskeisiä ominaisuuksia ovat keskustelullisuus, syvällinen älykkyys, huumorintajuisuus. Edelleen "miehekkyys" on tärkeää, mutta nyt syvempinä ominaisuuksina: rohkeus, periaatteellisuus, aikaansaavuus.

Voiko sanoa että parikymppisenä antauduit alfalle hiljaa uikuttaen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen luonne oli tärkeintä, piti olla kiltti, empaattinen, eläin ja lapsirakas. Kunnollinen.

Nyt edelleenkin nämä tärkeät, mutta kyllä se miehekkyys on korostunut, nuorena seksuaalinen vetovoima ei ollut tärkeää, nyt jos olisin vapaa, olisi tosi tärkeää myös se seksuaalinen vetovoima, miehekkyys ja se, että mies olisi henkisesti "johtaja" parisuhteessa. Olen itse tosi kiltti ja helposti "alistuva" nainen, mutta mieheni on myös ylikiltti, välillä jopa tossukka. Se vie kyllä seksuaalista vetovoimaa pois, enkä tarkoita mitään että miehen pitää alistaa, mutta itse välillä naisena kaipaan miehisempää miestä, sama petipuuhissa. Meillä mies lahnailee, ja seksiä vain yhdessä asennossa, mitään ei koskaan haluta kokeilla tai vähän pornoilla, aina Sama kaava jne. Voi kun mun mies joskus vähän tuhmailisi tai tehtäisiin vähän pornahtavaa seksiä.

Oletko pyytänyt erilaista seksiä...no et :)

No, olen! Ja kertonut selkokielellä toiveista, mies hymähtää ja sanoo aina: jatketaan niin kuin ennenkin. Minä myös aktiivisesti kysyn miehen omista toiveista seksin saralla, ja olen valmis ne toteuttamaan; pystyn avoimesti puhumaan näistä asioista. Olen myös pyytänyt, että katsottaisiin yhdessä vaikka aikuisviihdettä mutta mies ei halua. Ja kaunis, hoikka, urheileva +40 v nainen olen...Mies kehuu joka päivä minua hyvännäköiseksi. On jopa mustasukkainen, kun miehet katselevat perääni, toisaalta on myös ylpeä. Että ulkonäkö on kohdillaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen luonne oli tärkeintä, piti olla kiltti, empaattinen, eläin ja lapsirakas. Kunnollinen.

Nyt edelleenkin nämä tärkeät, mutta kyllä se miehekkyys on korostunut, nuorena seksuaalinen vetovoima ei ollut tärkeää, nyt jos olisin vapaa, olisi tosi tärkeää myös se seksuaalinen vetovoima, miehekkyys ja se, että mies olisi henkisesti "johtaja" parisuhteessa. Olen itse tosi kiltti ja helposti "alistuva" nainen, mutta mieheni on myös ylikiltti, välillä jopa tossukka. Se vie kyllä seksuaalista vetovoimaa pois, enkä tarkoita mitään että miehen pitää alistaa, mutta itse välillä naisena kaipaan miehisempää miestä, sama petipuuhissa. Meillä mies lahnailee, ja seksiä vain yhdessä asennossa, mitään ei koskaan haluta kokeilla tai vähän pornoilla, aina Sama kaava jne. Voi kun mun mies joskus vähän tuhmailisi tai tehtäisiin vähän pornahtavaa seksiä.

Oletko pyytänyt erilaista seksiä...no et :)

No, olen! Ja kertonut selkokielellä toiveista, mies hymähtää ja sanoo aina: jatketaan niin kuin ennenkin. Minä myös aktiivisesti kysyn miehen omista toiveista seksin saralla, ja olen valmis ne toteuttamaan; pystyn avoimesti puhumaan näistä asioista. Olen myös pyytänyt, että katsottaisiin yhdessä vaikka aikuisviihdettä mutta mies ei halua. Ja kaunis, hoikka, urheileva +40 v nainen olen...Mies kehuu joka päivä minua hyvännäköiseksi. On jopa mustasukkainen, kun miehet katselevat perääni, toisaalta on myös ylpeä. Että ulkonäkö on kohdillaan.

Uutta miestä kehiin ja pian, sinähän kuihdut tuossa suhteessa. Meitä panomiehiä on toki harvassa, mutta aina kannattaa yrittää.

Nuorempana ihannemieheni olisi ollut viiltävän älykäs, sanavalmis, jopa hiukan kopea - sellainen "väärinymmärretty nero". Olen vasta myöhemmin oppinut arvostamaan miehessä prososiaalisia avuja, kuten auttavaisuutta, ystävällisyyttä ja yhteistyökykyä. Loogisuuden sijaan kaipaan nyt mieheltä enemmän tunteellisuutta ja herkkyyttä. Ja kirjaviisauden ohella minusta on ihanaa, jos miehellä on taipumusta myös käytännönläheisempiin asioihin, kuten luonnossa liikkumiseen. Aiemmin oli myös tärkeää, että mies äänestäisi kanssani samaa puoluetta ja tunnustaisi samaa elämänkatsomusta - nyt se ei ole tärkeää, kunhan arvot kohtaavat muuten. Onneksi kohtasin itselleni sopivan kumppanin pari vuotta sitten. t. N32

Ennen pidin tärkeänä sitä, että mies olisi samanlainen kuin minä eli aktiivinen uraohjus. Nyt olen tajunnut, että onnellisempi parisuhde tulee vastakohdista ja pidän leppoisammista, kotona viihtyvistä miehistä.

Nuorena kiinnosti jännämiehet. 35-vuotiaana tajusin että en saa jännämiehestä elättäjää, joten alkoi kiltit betamiehet kiinnostaa.

Kuvittelin haluavani älykkään, kunnianhimoisen ja loistavan keskustelijan, ulkonäkö ei ollut niin tärkeä asia. Nyt olen tajunnut olleeni onnellisin sellaisen miehen kanssa, joka puuhailee kanssani arkisia asioita, ei ole mikään palavasieluinen oman tiensä kulkija ja viihtyy kotona.

Nykyisen miehen kanssa urheilemme yhdessä, kokkaamme ja katsomme sarjoja. Toteutan älyllisiä haasteita töissä, kotiin haluan kaverin ja rakastajan, jonka kanssa elää tavallista arkea. Yhden avioliiton pilasin haihattelullani, nyt osaan todella arvostaa miestä joka minulla on. 

Vierailija kirjoitti:

Minulla oli nuorena aika huono itsetunto joten kriteereitä ei oikeastaan ollut. Nyt nelikymppisenä jos jäisin sinkuksi, kriteerit olisivat paljon tiukemmat. Ei ulkonäön, varallisuuden tai työpaikan tai muiden ulkoisten seikkojen suhteen, vaan seksin pitää toimia kunnolla ja miehen olla kykenevä rakastamaan ja osoittamaan hellyyttä. Ja kenenkään piiaksi en enää rupea. Tasa-arvoinen ja rakastava suhde. Eli luultavasti olisin sinkkuna loppuikäni.

Miten seksi voi toimia hyvin ruman tai pieni kaluisen miehen kanssa ?

YTMmaisteri kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen luonne oli tärkeintä, piti olla kiltti, empaattinen, eläin ja lapsirakas. Kunnollinen.

Nyt edelleenkin nämä tärkeät, mutta kyllä se miehekkyys on korostunut, nuorena seksuaalinen vetovoima ei ollut tärkeää, nyt jos olisin vapaa, olisi tosi tärkeää myös se seksuaalinen vetovoima, miehekkyys ja se, että mies olisi henkisesti "johtaja" parisuhteessa. Olen itse tosi kiltti ja helposti "alistuva" nainen, mutta mieheni on myös ylikiltti, välillä jopa tossukka. Se vie kyllä seksuaalista vetovoimaa pois, enkä tarkoita mitään että miehen pitää alistaa, mutta itse välillä naisena kaipaan miehisempää miestä, sama petipuuhissa. Meillä mies lahnailee, ja seksiä vain yhdessä asennossa, mitään ei koskaan haluta kokeilla tai vähän pornoilla, aina Sama kaava jne. Voi kun mun mies joskus vähän tuhmailisi tai tehtäisiin vähän pornahtavaa seksiä.

Oletko pyytänyt erilaista seksiä...no et :)

No, olen! Ja kertonut selkokielellä toiveista, mies hymähtää ja sanoo aina: jatketaan niin kuin ennenkin. Minä myös aktiivisesti kysyn miehen omista toiveista seksin saralla, ja olen valmis ne toteuttamaan; pystyn avoimesti puhumaan näistä asioista. Olen myös pyytänyt, että katsottaisiin yhdessä vaikka aikuisviihdettä mutta mies ei halua. Ja kaunis, hoikka, urheileva +40 v nainen olen...Mies kehuu joka päivä minua hyvännäköiseksi. On jopa mustasukkainen, kun miehet katselevat perääni, toisaalta on myös ylpeä. Että ulkonäkö on kohdillaan.

Uutta miestä kehiin ja pian, sinähän kuihdut tuossa suhteessa. Meitä panomiehiä on toki harvassa, mutta aina kannattaa yrittää.

No en minä mitään panomiehiä kaipaa, mutta tuhmuuksia sänkyyn ja muutenkin sänkyleikkejä. En kaipaa mitään erikoista, mutta olisi edes sellaista pikkutuhmaa, voisin laittaa kivoja seksikkäitä hepeneitä päälleni, ja mies saisi ehdotella mitä seuraavaksi tehtäisiin... oltaisiin vaikka totuutta ja tehtävää sänkyversiona... ja sitten olisi minun vuoroni välillä, tunnustaa "syntini" tai pyytää tehtävää..,mmm

Vierailija kirjoitti:

Nuorena kiinnosti jännämiehet. 35-vuotiaana tajusin että en saa jännämiehestä elättäjää, joten alkoi kiltit betamiehet kiinnostaa.

Minä olisin nimenomaan tuossa iässä saanut "jännämiehen"; iltapäivälehtien otsikoissakin olleen miljonäärin. En kuitenkaan halunnut enkä voinut muuttaa Suomesta pois lapseni takia, joten se kaatui siihen.

Vähänkö tämä tieto palstan betamiehiä vituttaa ;-)

ompa naiset pinnallisia palstan perusteella

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuorena kiinnosti jännämiehet. 35-vuotiaana tajusin että en saa jännämiehestä elättäjää, joten alkoi kiltit betamiehet kiinnostaa.

Minä olisin nimenomaan tuossa iässä saanut "jännämiehen"; iltapäivälehtien otsikoissakin olleen miljonäärin. En kuitenkaan halunnut enkä voinut muuttaa Suomesta pois lapseni takia, joten se kaatui siihen.

Vähänkö tämä tieto palstan betamiehiä vituttaa ;-)

Tuo johon edellinen vastasi on palstan vakioröllimies joka kirjoittaa haluamansa vastaukset itse kun niitä ei muuten tuu :D. Ja sitten voi taas jatkaa itsesäälissä kieriskelyä.

Vierailija kirjoitti:

ompa naiset pinnallisia palstan perusteella

Ei mun mielestä. Moni on kirjoittanut, että nuorempana ulkonäkö oli tärkeä juttu mutta ei enää niinkään. Miehet sen sijaan arvottaa ulkonäön korkealle vielä vanhemmallakin iällä. Miehet on visuaalisempia pariutumisessa kuin naiset, sehän on ihan yleistietoa. Naiset taas haluavat henkistä yhteyttä ja turvaa eli mm hyvää toimeentuloa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuorena kiinnosti jännämiehet. 35-vuotiaana tajusin että en saa jännämiehestä elättäjää, joten alkoi kiltit betamiehet kiinnostaa.

Minä olisin nimenomaan tuossa iässä saanut "jännämiehen"; iltapäivälehtien otsikoissakin olleen miljonäärin. En kuitenkaan halunnut enkä voinut muuttaa Suomesta pois lapseni takia, joten se kaatui siihen.

Vähänkö tämä tieto palstan betamiehiä vituttaa ;-)

Jaa, että minkä pitäisi vituttaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ompa naiset pinnallisia palstan perusteella

Ei mun mielestä. Moni on kirjoittanut, että nuorempana ulkonäkö oli tärkeä juttu mutta ei enää niinkään. Miehet sen sijaan arvottaa ulkonäön korkealle vielä vanhemmallakin iällä. Miehet on visuaalisempia pariutumisessa kuin naiset, sehän on ihan yleistietoa. Naiset taas haluavat henkistä yhteyttä ja turvaa eli mm hyvää toimeentuloa.

Kumpi on pinnallisempi: mies joka haluaa omasta mielestään hyvännäköisen naisen, vai nainen joka haluaa hyvätuloisen statusmiehen?

Vierailija kirjoitti:

ompa naiset pinnallisia palstan perusteella

Aika paljon täällä on henkisiä tyttöjä. naiseus ja miehekkyys loistavat ....