Mies haluaa vaihtaa iltarutiinit sellaiseksi ettei hänen tarvii tehdä mitään

Ja sitten miehet ihmettelee, kun naiset haluaa avioeron.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä mies makaa aina iltaisin sohvalla ja katsoo tv:tä. Minä juoksen ympäriinsä ja hoidan lapselle iltarutiinit yms. Mutta se on mun lapseni eikä miehen, olemme uusperhe. Teen näin uusperheavioliitossa siis ihan saman kotityömäärän kun tein yksinhuoltajanakin eikä mies myöskään ole lapsenvahtina vaan jos mulla on kokous myöhään iltaan tms, lapsi menee hoitoon sukulaiselle. Kaiken lisäksi rahat ovat minun kuten mm asuntokin ja se on mies, joka hieman elää siivelläni.

Ellei mieheltä saisi hyvää seksiä ja läheisyyttä, niin tulisi kyllä mieleen, että mitä lisäarvoa tämä järjestely oikein tuo elämääni. Ehkä se on hyväkin, kun lukee noita kuvauksia parisuhdehelveteistä, olisi ainakin matala kynnys erota, kun ei mun arki muuttuisi siitä yhtään. Toivottavasti ap saat työnjaon fiksummaksi teillä, jos lapsenne on siis myös miehen lapsi. Tai sitten uskallusta erota ja siirtyä viikko viikko systeemiin tms. Mutta ei tuollaista miehen lusmuilua ja vapaamatkustajuutta voi kauan sietää.

Huh huh, samanlaista oli täälläkin. Mies teki hyvin selväksi, että lapsi on minun eikä häneltä voi mitään vastuunkantoa asian suhteen odottaa. Onhan se on ihan tottakin eikä sinänsä mitenkään epäoikeudenmukaista, onneksi vaan omat silmäni aukesivat, kun ei se seksikään loppujen lopuksi niin hyvää ollut eikä läheisyyttäkään ollut, että tosiaan elämä muuttui paljon kevyemmäksi kun ei ollut tavallaan kahta passattavaa siinä... Nyt on päivänselvää, etten enää samanlaiseen järjestelyyn suostuisi, silloin vaan rakastuminen sumensi järkeni, mutta nyt pidän ihan omasta halustani erillään seurustelun ja kotielämän aina siihen asti, kun lapsi kotona asuu. 

Ajattele, on ihan oikeasti olemassa miehiä, jotka hyväksyvät naisen lapsineen täysin osaksi omaa arkea, olen tällaista onnea saanut lähipiirissä seurata ja kyllä se pisti miettimään omaa tilannetta. Enkä nyt minäkään puhu rahasta, kyllä minä oman lapseni elätän, mutta juuri tuo ettei lapselle tarvitsisi erikseen hommata lapsenhoitopaikkaa, jos kotona kuitenkin asuu kykenevä, täyspäinen aikuinen, jonka vastuulle sen parhaassa tapauksessa voisi jättää...

Niinhän se on, että jos/kun seksi ja läheisyys loppuu, niin ei meillä ole enää mitään syytä olla yhdessä. Olenkin suhtautunut asiaan niin, että katsellaan. Ei ole yhteistä omaisuutta euroakaan ja avioehtokin löytyy, joten ero ei ole vaikea toteuttaa. Koen, että tässä on nyt vielä tuon intiimin kosketuksen takia yhtälö plussalla kuitenkin. Siis muuten olisi ihan sama elellä yksinhuoltajana kuin nytkin, silloin ei olisi seksiä vaan.

Hienoa kuulla, että olette jotkut saaneet myös arjen toimimaan.

t. se "yh"

Anna-Marjaana kirjoitti:

hyviä miehiä teillä, toivottavasti on tarpeeksi jännää

 Marjaana-setä! :) Taitaa taas naiset kiukuttaa?

Vierailija kirjoitti:

Ihme sakkia nämä av-mammat, kun arkirutiineistakin saadaan aikaan tuollainen ongelma

Ap:n mieshän se niistä iltarutiineista itselleen ongelman rakensi kun ei milläääään viittis.

Vierailija kirjoitti:

Onkohan sun mies sukua Juusolle. Juusokaan ei halua tehdä mitään.

:D

Vierailija kirjoitti:

Meillä on koira ja kaksi lasta. Tähän asti ollaan menty niin, että mä nukutan lapset ja sillä aikaa mies käyttää koiran ulkona. Miestä on kuitenkin alkanut tympiä koiran iltalenkitys ja se valittaa että miksi mä en vois käyttää sitä. Sanoin että voidaan me ihan hyvin vaihtaa, että hän nukuttaa lapset ja mä käytän koiran, mutta se ei käynyt. Miehen ajatus oli se, että mä annan lapsille iltapalan, sit käytän koiran ja palaan kotiin nukuttamaan lapset. Miehen avainargumentit ovat: "Miksi mun muka pitää nukuttaa lapset jos sä viet koiran? Eihän lapset liity siihen koiraan mitenkään" ja "Haittaako se jotain jos lapset menee nukkumaan myöhemmin?" ja "Voithan sä käyttää koiran uudestaan lasten nukkumaanmenon jälkeen jos se jää lyhyeksi iltapalan ja hampaidenpesun välissä."

Mun puolesta voidaan vaihtaa systeemiä, mutta ei se nyt niinkään voi mennä että systeemi muutetaan sellaiseksi ettei mies osallistu iltoihin ollenkaan.

Vois olla mun ex appi, ellei olisi jo kuollut.

Muistan kuinka hän valitteli naisen puutetta ja sitä että joutuu itse siivoamaan ja laittamaan ruokaa itselleen. Selitti, että kuinka hänellä olisi tärkeämpääkin tekemistä (oli työtön) ja että joku nainen joutaisi tekemään nuo tympeät aikaa vievät hommat.

Ei käsittänyt että naisellakin voisi olla jotakin tärkeämpää tekemistä. Eihän naisilla nyt mitään tärkeitä juttu tai omaa aikaa voi olla.

Hän oli juuri sellainen mies,  jonka mielestä naisen kuuluu itse maksaa kahvinsa ja hoitaa orkkunsa, kustantaa itse omat menonsa ja tehdä kaikki kotityöt ja antaa miehelle seksiä silloin kun mies haluaa.

Hoi AP! Miten teillä on nyt iltatoimet sujuneet, mitä saitte sovittua?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi lapset pitää nukuttaa? Miten ap teet tuon nukuttamisen?

Meillä on kolme lasta, ovat nyt jo teini-ikäisiä, ei heitä kyllä ole tarvinnut koskaan nukuttaa.Onko tämä siis se systeemi, missä lasten vieressä istutaan tarvittaessa kolme tuntia odottamassa että nukahtavat. No, ei ne tietenkään nukahda kun siinä vieressä istutaan. Kaveriperhe oli tällaisia lapsia saatuaan ja illanvietot muuttuivat samalla mahdottomiksi, koska perheen äiti meni sinne nukuttamaan niitä lapsia klo 19.30 ja seuraavan kerran näimme aamulla.

Lapset nukkumaan itsekseen ja vuoroiltoina koira iltapissalle. 

Voi luoja. Mene muualle kiillottamaan kuvitteellista kruunuasi.

On ihan normaalia ja ymmärrettävää, että pienet lapset vaativat nukuttamista. Unen aika on monille pelottavaa, koska se on samalla ero äidistä ja silloin ollaan pimeässä eri huoneessa kuin vanhemmat. Uneen vaipuminen voi olla joillekin lapsille vaikeaa.

Minä nukutan oman 1-vuotiaani laulamalla hänelle, joskus jopa sylissä heijaamalla. Tulevaisuudessa toivon, että tämä tapa muuttu iltasatuun ja vieressä pötköttelyyn, ja mielellään sitten teininä ei enää tarvisi vieressä silitellä.

Mutta alle alle kouluikäiselle vähintäänkin on aivan normaalia tarvia vanhempia ennen unta. Se on jopa suotava merkki lapsen kehityksestä.

Minä kuulin nukuttamisesta vasta kun tulin käymään mammapalstalla. Meillä pieni lapsi nukkui omassa sangyssä mutta vanhempien huoneessa eikä yksinään missään pimeässä loukossa. Vanhemat huutoetäisyydellä ja tutut äänet kuuluivat viereisestä huoneesta. Tarpeeksi turvallista nukahtaa sinne omaan sänkyyn ilman pitkää seurustelua. Toisaalta, olin kotiäiti ja lapsi sai sitä seurustelua tarpeeksi päivällä, eikä sitä tarvinnut nukkumaan menoon pantata.

Missä väitetään, että lapsen kehitys vaatii äidin istumista sängyn vieressä nukahtamiseen asti?

Voi että mua huvittaa, kun helppojen lasten vanhemmat aina kuvittelee että ovat itse loistavilla kasvatustaidoillaan saaneet mm. vauvan synnäriltä asti nukahtamaan itsekseen omaan sänkyyn. Kyllä meidän Jarkko-Liisa vaan on aina nukahtanut sänkyynsä itse, kun olen sen sänkyynsä kantanut... Voi että kun olisin itsekkin vaan tajunnut tätä kokeilla :-D :-D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi lapset pitää nukuttaa? Miten ap teet tuon nukuttamisen?

Meillä on kolme lasta, ovat nyt jo teini-ikäisiä, ei heitä kyllä ole tarvinnut koskaan nukuttaa.Onko tämä siis se systeemi, missä lasten vieressä istutaan tarvittaessa kolme tuntia odottamassa että nukahtavat. No, ei ne tietenkään nukahda kun siinä vieressä istutaan. Kaveriperhe oli tällaisia lapsia saatuaan ja illanvietot muuttuivat samalla mahdottomiksi, koska perheen äiti meni sinne nukuttamaan niitä lapsia klo 19.30 ja seuraavan kerran näimme aamulla.

Lapset nukkumaan itsekseen ja vuoroiltoina koira iltapissalle. 

Voi luoja. Mene muualle kiillottamaan kuvitteellista kruunuasi.

On ihan normaalia ja ymmärrettävää, että pienet lapset vaativat nukuttamista. Unen aika on monille pelottavaa, koska se on samalla ero äidistä ja silloin ollaan pimeässä eri huoneessa kuin vanhemmat. Uneen vaipuminen voi olla joillekin lapsille vaikeaa.

Minä nukutan oman 1-vuotiaani laulamalla hänelle, joskus jopa sylissä heijaamalla. Tulevaisuudessa toivon, että tämä tapa muuttu iltasatuun ja vieressä pötköttelyyn, ja mielellään sitten teininä ei enää tarvisi vieressä silitellä.

Mutta alle alle kouluikäiselle vähintäänkin on aivan normaalia tarvia vanhempia ennen unta. Se on jopa suotava merkki lapsen kehityksestä.

Minä kuulin nukuttamisesta vasta kun tulin käymään mammapalstalla. Meillä pieni lapsi nukkui omassa sangyssä mutta vanhempien huoneessa eikä yksinään missään pimeässä loukossa. Vanhemat huutoetäisyydellä ja tutut äänet kuuluivat viereisestä huoneesta. Tarpeeksi turvallista nukahtaa sinne omaan sänkyyn ilman pitkää seurustelua. Toisaalta, olin kotiäiti ja lapsi sai sitä seurustelua tarpeeksi päivällä, eikä sitä tarvinnut nukkumaan menoon pantata.

Missä väitetään, että lapsen kehitys vaatii äidin istumista sängyn vieressä nukahtamiseen asti?

Ihanaa! Minulla ei ole vielä lapsia, mutta tilaan sitten näitä jälkimmäisiä, jotka heti syntymästään kävelee itse sänkyyn, osaa pestä hampaansa ja naamansa ilman opettamista tai vanhemman apua. Osaavat vaihtaa vaipan ja yöpuvun ihan itse. Uskaltavat ja ylettävät katkaista valon valokatkaisijasta ja kömpiä sänkyyn!

Mä saan istua TV:n edessä ja juoda viiniä!

P.S. Sen koirankin voisi komentaa menemään itse ulos ovesta ja käymään pissillä ja kakalla. Jos se ei osaa kotiin (laittakaa puhelinnumero kaulapantaan), niin poliisi varmaan tuo? Eikö niitä veroja makseta siksi? Tai voi hakea kerran viikossa koiratarhalta - tai ne tappaa siellä kyllä, jos ei hae.

Vierailija kirjoitti:

Meillä on koira ja kaksi lasta. Tähän asti ollaan menty niin, että mä nukutan lapset ja sillä aikaa mies käyttää koiran ulkona. Miestä on kuitenkin alkanut tympiä koiran iltalenkitys ja se valittaa että miksi mä en vois käyttää sitä. Sanoin että voidaan me ihan hyvin vaihtaa, että hän nukuttaa lapset ja mä käytän koiran, mutta se ei käynyt. Miehen ajatus oli se, että mä annan lapsille iltapalan, sit käytän koiran ja palaan kotiin nukuttamaan lapset. Miehen avainargumentit ovat: "Miksi mun muka pitää nukuttaa lapset jos sä viet koiran? Eihän lapset liity siihen koiraan mitenkään" ja "Haittaako se jotain jos lapset menee nukkumaan myöhemmin?" ja "Voithan sä käyttää koiran uudestaan lasten nukkumaanmenon jälkeen jos se jää lyhyeksi iltapalan ja hampaidenpesun välissä."

Mun puolesta voidaan vaihtaa systeemiä, mutta ei se nyt niinkään voi mennä että systeemi muutetaan sellaiseksi ettei mies osallistu iltoihin ollenkaan.

Mies on aivan oikeassa, jos käy töissä ja tuo leivän taloon ja sinä olet kotiäitinä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on koira ja kaksi lasta. Tähän asti ollaan menty niin, että mä nukutan lapset ja sillä aikaa mies käyttää koiran ulkona. Miestä on kuitenkin alkanut tympiä koiran iltalenkitys ja se valittaa että miksi mä en vois käyttää sitä. Sanoin että voidaan me ihan hyvin vaihtaa, että hän nukuttaa lapset ja mä käytän koiran, mutta se ei käynyt. Miehen ajatus oli se, että mä annan lapsille iltapalan, sit käytän koiran ja palaan kotiin nukuttamaan lapset. Miehen avainargumentit ovat: "Miksi mun muka pitää nukuttaa lapset jos sä viet koiran? Eihän lapset liity siihen koiraan mitenkään" ja "Haittaako se jotain jos lapset menee nukkumaan myöhemmin?" ja "Voithan sä käyttää koiran uudestaan lasten nukkumaanmenon jälkeen jos se jää lyhyeksi iltapalan ja hampaidenpesun välissä."

Mun puolesta voidaan vaihtaa systeemiä, mutta ei se nyt niinkään voi mennä että systeemi muutetaan sellaiseksi ettei mies osallistu iltoihin ollenkaan.

Mies on aivan oikeassa, jos käy töissä ja tuo leivän taloon ja sinä olet kotiäitinä.

No ei ihme jos ne miehet vieraantuu lapsistaan, jos edes iltaisin ei ikinä olla lasten kanssa, kun kerran käy töissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi lapset pitää nukuttaa? Miten ap teet tuon nukuttamisen?

Meillä on kolme lasta, ovat nyt jo teini-ikäisiä, ei heitä kyllä ole tarvinnut koskaan nukuttaa.Onko tämä siis se systeemi, missä lasten vieressä istutaan tarvittaessa kolme tuntia odottamassa että nukahtavat. No, ei ne tietenkään nukahda kun siinä vieressä istutaan. Kaveriperhe oli tällaisia lapsia saatuaan ja illanvietot muuttuivat samalla mahdottomiksi, koska perheen äiti meni sinne nukuttamaan niitä lapsia klo 19.30 ja seuraavan kerran näimme aamulla.

Lapset nukkumaan itsekseen ja vuoroiltoina koira iltapissalle. 

Voi luoja. Mene muualle kiillottamaan kuvitteellista kruunuasi.

On ihan normaalia ja ymmärrettävää, että pienet lapset vaativat nukuttamista. Unen aika on monille pelottavaa, koska se on samalla ero äidistä ja silloin ollaan pimeässä eri huoneessa kuin vanhemmat. Uneen vaipuminen voi olla joillekin lapsille vaikeaa.

Minä nukutan oman 1-vuotiaani laulamalla hänelle, joskus jopa sylissä heijaamalla. Tulevaisuudessa toivon, että tämä tapa muuttu iltasatuun ja vieressä pötköttelyyn, ja mielellään sitten teininä ei enää tarvisi vieressä silitellä.

Mutta alle alle kouluikäiselle vähintäänkin on aivan normaalia tarvia vanhempia ennen unta. Se on jopa suotava merkki lapsen kehityksestä.

Minä kuulin nukuttamisesta vasta kun tulin käymään mammapalstalla. Meillä pieni lapsi nukkui omassa sangyssä mutta vanhempien huoneessa eikä yksinään missään pimeässä loukossa. Vanhemat huutoetäisyydellä ja tutut äänet kuuluivat viereisestä huoneesta. Tarpeeksi turvallista nukahtaa sinne omaan sänkyyn ilman pitkää seurustelua. Toisaalta, olin kotiäiti ja lapsi sai sitä seurustelua tarpeeksi päivällä, eikä sitä tarvinnut nukkumaan menoon pantata.

Missä väitetään, että lapsen kehitys vaatii äidin istumista sängyn vieressä nukahtamiseen asti?

Tuskin missään sellaista väitetäänkään, mutta kun lapset on erilaisia!!

Ole onnellinen siitä että sun lapsesi on jäänyt rauhallisena sänkyyn ja nukahtanut omia aikojaan. Niin mullakin teki siihen saakka kunnes oppi tukea vasten seisomaan. Sitten sitä seistiinkin sängyssä ja "hypittiin" sängyn kaiteesta tukea ottaen kyykkyyn ylös ja aina uudelleen vaikka rauhallisena takaisin makuulle ohjasi lukemattomia kertoja. Tätä olisi jaksanut vaikka kuinka kauan. Ei ongelmalapsi missään nimessä, vain todella innostunut uudesta asiasta. Kun sitten keksi yrittää toistuvasti kiivetä pois, niin koimme paremmaksi aloittaa ns. nukuttaminen ettei loukkaa itseään. Se helpotti nukkumaan menoja kaikkien osalta huomattavasti.

Asiat ja olosuhteet ovat joka perheessä erilaiset, joten on ihan turha päivitellä toisten tekemisiä tai rutiineja. Nauttikaa siitä miten hyvin teillä on tämä asia sujunut, jo!!ain mulla sujuu joku muu, minkä kanssa kenties juuri sinä olet taistellut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on koira ja kaksi lasta. Tähän asti ollaan menty niin, että mä nukutan lapset ja sillä aikaa mies käyttää koiran ulkona. Miestä on kuitenkin alkanut tympiä koiran iltalenkitys ja se valittaa että miksi mä en vois käyttää sitä. Sanoin että voidaan me ihan hyvin vaihtaa, että hän nukuttaa lapset ja mä käytän koiran, mutta se ei käynyt. Miehen ajatus oli se, että mä annan lapsille iltapalan, sit käytän koiran ja palaan kotiin nukuttamaan lapset. Miehen avainargumentit ovat: "Miksi mun muka pitää nukuttaa lapset jos sä viet koiran? Eihän lapset liity siihen koiraan mitenkään" ja "Haittaako se jotain jos lapset menee nukkumaan myöhemmin?" ja "Voithan sä käyttää koiran uudestaan lasten nukkumaanmenon jälkeen jos se jää lyhyeksi iltapalan ja hampaidenpesun välissä."

Mun puolesta voidaan vaihtaa systeemiä, mutta ei se nyt niinkään voi mennä että systeemi muutetaan sellaiseksi ettei mies osallistu iltoihin ollenkaan.

Mies on aivan oikeassa, jos käy töissä ja tuo leivän taloon ja sinä olet kotiäitinä.

No ei ihme jos ne miehet vieraantuu lapsistaan, jos edes iltaisin ei ikinä olla lasten kanssa, kun kerran käy töissä.

Niin kotiäidin tehtävä on hoitaa lapset kokonaan? Mä oon kuvitellut että kotiäiti mahdollistaa lasten kotihoidon, jotkut isät oikeasti arvostaa sitä, ettei työnnetä tarhaan 9 kk iässä. Isyys on hukassa jos ajattelee että kotiäitiys tarkoittaa kokonaan lasten hoitamista niin että niistä on isälle mahdollisimman vähän vaivaa.

Vierailija kirjoitti:

Ehdotan teknistä ratkaisua. Teette excel-taulukon kaikista päivän kotitöistä. Mitoittakaa niihin kuluva aika ja merkitkää se viereiseen sarakkeeseen. Sarakkeen loppuun kokonaisaika minuuteissa.

Sitten tehkää tästä taulukosta kaksi kopiota ja kumpikin miettii itsekseen mitä tehtävävaihtoehtoja voisi ottaa niin että lopputuloksena on kokonaisminuutit jaettu kahdella.

Ei miehet tollaiseen suostu koska paperilla näkyy epätasa-arvo.

Laiska mies ja ahkera vaimo.

Äh, ollaan puhuttu. Mies ilmeisesti vakavissaan haluaa nyt luopua koirasta, koska jos luovutaan siitä hänen ei tarvitse sitä käyttää illalla ulkona. En tiiä. Ei se koiran pitäminen ole mikään pakko, mutta nyt tuntuu vähän että tässä kaihertaa joku muu? Kun kysyn mitä mies aikoo tehdä sit jos koiraa ei ole, hoitaako lasten nukutuksen joka toinen päivä niin ei, miksi hoitaisi kun mähän sen tähänkin asti oon hoitanut. Jotenkin se nyt heitti pallon mulle, että jos haluan että toi koira jää niin sitten mä alan hoitamaan iltapissatuksen, mutta hän ei nukuta lapsia, miksi hänen pitäisi nukuttaa lapset. Onhan tässä moni sanonut ettei lapsia edes tarvitse nukuttaa. Voishan mies luoda oman rutiinin tai aaaargh miksi mun pitää ratkaista koko asia miehelle? No onhan sillä kyllä ratkaisuna jo se koiran myyminen ja se, että hän saa sillä seurauksella illat vapaaksi. Mutta ei se ole minusta reilua. Vai onko se nimenomaan reilua? Kummallakin on työsarkansa ja se on riippumaton toisen tekemästä työstä tai toisen tilanteesta? Kumpikin hoitaa omat asiansa kuten parhaaksi näkee ja se on siinä? Sitten kyllä pitäisi minusta käydä joku laajempi keskustelu vastuista, nyt nää on vaan tavallaan ajautunu tällasiksi nää rutiinit, mä sain lapset yhdessä vaiheessa nukkumaan paremmin ni mies alko sillä aikaa käyttää koiraa, ja sille tielle jäätiin. 

Varmaan sitten alan käyttää koiraa iltaisin ja hoidan lapset nukkumaan, kai se rutiini koirankäytöstä muodostuu sit sellaiseksi et lapset menee vaikka puoli tuntia myöhemmin nukkumaan, eihän siihen mikään kaadu. Mua vaan turhauttaa tuo miehen asenne ja näkökulma. Aikooko se roikkua netissä ja löhötä sohvalla sit sillä aikaa ku mä hoidan koko illan, joka ilta, montako vuotta? 

-Ap

Jeesus ap, et suostu tohon. Sanot sille Äijälle että hoitaa lapsensa joka toinen päivä tai vaihtoehtoisesti joka toinen viikko, eri kodissa.