Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Lakkasin olemasta kiltti tyttö ja sain esimiesten vihat niskaan
02.04.2017 |
Olen ollut 10 vuotta pidetty työtoveri kun olen ollut aina kiltti, hymyilevä, ahkera ja nöyrä. Työni jälkeä on kehuttu ensiluokkaiseksi. Olen ollut vastuunkantaja ja huolehtinut että asiat tulevat hoidetuksi.
Työpaikalla alkoi yt:t ja kaikkien töitä lisättiin samalla kun ehtoja heikennettiin ja organisaatiouudistus laittoi ihmisten positiot ja tehtävät sekaisin. Lopulta sairastuin työuupumuksen kautta vakavaan masennukseen vuosi sitten. Jouduin taistelemaan kynsin hampain saadakseni helpotusta työkuormaani, sillä työpaikalla suhtaudutaan asiaan niin, että kyseessä on oma henkilökohtainen ongelmani. Työterveydessä lääkäri on ainoana ihmisenä pitänyt puoltani ja ammattilaiset ja terapeutti kehottivat olemaan vähemmän kiltti ja pitämään omia puolia.
Olen yrittänyt puolustaa omaa terveyttäni ja huomaan että näin toimien en kuitenkaan enää kelpaa työpaikalla. Huomaan, että etenkin miespuolisille kollegoille on punainen vaate, että nuori nainen ei olekaan enää kiltti suorittaja joka reippaana tekee omat työt, siivoaa muiden jäljet ja hymyilee päälle.
Nyt huomaan, että päälliköt pitävät minua työpaikalla ongelmatapauksena. Pilaan ilmapiirin ja en tue riittävästi päälliköitä. Oma esimieheni on uusi tehtävässään, hänellä ei ole johtamistehtävistä eikä työmme sisällöstä, ja minun edellytetään tukevan häntä. Joudun myös perehdyttämään yksikköömme siirrettyjä uusia työntekijöitä, koska esimiehellä ei ole tähän kykyä tai osaamista. Yksi uusista työntekijöistä on täysin kädestä opastettava.
Kuka tukee minua?
En jaksa enää. Mietin joka päivä, että haluan vain kuolla.
Kommentit (36)
Tyypillistä. Koita jaksaa löytää ratkaisu!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työterveydessä ja terapeutilla juokseva valittaja vain pahentaa tilannetta ja irtisanotaan ensimmäisen mahdollisuuden tullen. Hiljaa parhaansa tekevä olisi pomolle ja työnantajalle arvokkaampi. Vaikka molemmat tekisivät saman verran töitä, niin valittajasta on moni verroin vaivaa esimiehille. Valmistaudu siis etsimään työpaikka, jossa viihdyt ja pystyt tekemään työsi valittamatta.
Onko teillä työsuojelupäällikköä tms. Hän olisi oikea henkilö kuuntelemaan sun tilanteen ja voisitte sopia kokouksen esimihesi (ja tarvittaessa hänekin esimiehensä kanssa), mahd. työterveyslääkäri mukaan.
Jos esimies eikä hänenkään esimiehensä kuuntele ja ymmärrä sua, sitten joudut puhumaan työterveyslääkärin kanssa, että tarvitset sairauslomaa.
Itsensä tappaminen ei ole ratkaisu mihinkään vaan merkki siitä, että masennus ja uupumus on paha.
Näitä tarinoita kuulee jatkuvasti eri puolilta. Ei yhtään ihmetytä, jos yritysten tuotteiden ja palveluiden laatu on nykyään mitä sattuu, kun ensin vähennetään väkeä liikaa, jolloin selviytyäkseen ihmiset joko opettelevat tekemään työnsä hutiloiden tai lähtevät pois. Tunnollisimmat yleensä väsyvät ensimmäisinä, joten luontaisesti tohelommat ja välinpitämättömämpien määrä kasvaa.
Tilalle tietty palkataan joku "paineensietokykyinen tyyppi", mielellään edellistä pienemmällä palkalla, eli monissa tapauksissa osaamaton ja jo valmiiksi hutiloimaan kykenevä. Henkilöstövaihtuvuuden kasvettua nuo uudetkin pitää perehdyttää, uudet tekevät kokeneita enemmän virheitä, joten työkuorma kasvaa entisestään kaikilla. Mutta uudet eivät valita, joten hetken on rauha maassa.
Kunnes vuoden parin päästä ihmetellään mikä on kun ei tulosta tule ja valitukset lisääntyvät ja asioita jää tekemättä. Ja taas todetaan, että täällähän on ihan paskaa sakkia töissä, vaihdetaan ne!
Been there. Lähde pois jos voit.
Vierailija kirjoitti:
Työterveydessä ja terapeutilla juokseva valittaja vain pahentaa tilannetta ja irtisanotaan ensimmäisen mahdollisuuden tullen. Hiljaa parhaansa tekevä olisi pomolle ja työnantajalle arvokkaampi. Vaikka molemmat tekisivät saman verran töitä, niin valittajasta on moni verroin vaivaa esimiehille. Valmistaudu siis etsimään työpaikka, jossa viihdyt ja pystyt tekemään työsi valittamatta.
Olet varmaan työyhteisöstäni. Kiitos näkemyksistäsi. Lupaan että pian en enää ole vaivaamassa esimiehiä tai ketään muitakaan siellä.
t. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Työterveydessä ja terapeutilla juokseva valittaja vain pahentaa tilannetta ja irtisanotaan ensimmäisen mahdollisuuden tullen. Hiljaa parhaansa tekevä olisi pomolle ja työnantajalle arvokkaampi. Vaikka molemmat tekisivät saman verran töitä, niin valittajasta on moni verroin vaivaa esimiehille. Valmistaudu siis etsimään työpaikka, jossa viihdyt ja pystyt tekemään työsi valittamatta.
Sulla ei taida olla mitään käsitystä työelämästä saati työsuojelusta siihen liittyvästä lainsäädännöstä puhumattakaan oikeista johtamismenetelmistä.
Lain mukaan työnantajan on huolehdittava työturvallisuudesta työntekijän suojelemiseksi tapaturmilta ja terveydellisiltä vaaroilta. Se, että asiasta puhunut työntekijä nostetaan silmätikuksi kertoo jo ettei työpaikalla noudateta lakia ja ettei esimies ole velvollisuuksiensa tasalla.
Ihmeellistä ylidramatisointia. Teet sen minkä ehdit työpäivän aikana ja lähdet sitten hyvillä mielin kotiin. Jos on liikaa hommia, kysy esimieheltä miten priorisoida. Ei ole sun homma murehtia jonkun perehdyttämisestä, et ole esimiesasemassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Työterveydessä ja terapeutilla juokseva valittaja vain pahentaa tilannetta ja irtisanotaan ensimmäisen mahdollisuuden tullen. Hiljaa parhaansa tekevä olisi pomolle ja työnantajalle arvokkaampi. Vaikka molemmat tekisivät saman verran töitä, niin valittajasta on moni verroin vaivaa esimiehille. Valmistaudu siis etsimään työpaikka, jossa viihdyt ja pystyt tekemään työsi valittamatta.
Tämä sai paljon alapeukkuja, mutta tässä oli todellisuudessa hyvä pointti. Olen ollut tuollaisessa tilanteessa sekä alaisen että esimiehen asemassa, ja kannattaa muistaa, että se oma keskijohdon esimies on todennäköisesti aivan samoissa paineissa kuin sinä itsekin, mutta hänelle tulee paineita sekä alaisilta että omilta esimiehiltään, joka on yllättävän raskasta. Vaikka hän näkisi tilanteesi, hän ei ehkä voi sille mitään, jos ylempää ei saa tukea. Siinä on vaikeassa välikädessä. (Tai sitten on sellainen "paineensietokykyinen tyyppi", joka ei edes usko alaisiaan, vaan tekee ja uskoo orjallisesti tasan mitä pomot sanovat.)
Jos valittaminen ei siis tuo mitään vastakaikua ja tulosta, tee itsellesi palvelus: Lopeta valittaminen , se kuluttaa toki esimiestäsi, mutta myös sinua itseäsi. Oikein hyvällä tuurilla ilmapiirin paraneminen parantaa hänen jaksamistaan ja asioille voi tapahtuakin jotakin. Mutta en laskisi tuon varaan, vaan sinuna pitäisin huolta itsestäni: Tee se mitä jaksat, hae muita töitä ja jää sairaslomalle, jos tilanne tuntuu kovin pahalta. Itseään ei kannata henkisesti rikkoa töiden vuoksi, pahasta loppuunpalamisesta ei tulla töissä kiittelemään venymisestä ja siitä toipuminen työkuntoiseksi voi viedä helposti kuukausia tai jopa pidempään.
t. 5
Sisältö jatkuu mainoksen alla
10 vuotta ollu töissä siellä ja tituleeraat itseäsi nuoreksi naiseksi. Kummassa menit metsään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
10 vuotta ollu töissä siellä ja tituleeraat itseäsi nuoreksi naiseksi. Kummassa menit metsään?
Niin, miten sen nyt ottaa. Olen 35vuotta, tämän työyhteisön nuorin olen ollut koko tuon täällä oloajan ja eroa seuraavaksi nuorimpaan työntekijään on 10v. Suurin osa on 50+.
Tämä ehkä paljastaa että julkinen sektori kyseessä.
Vierailija kirjoitti:
Eihän kukaan palkkaa tollasta.
Ai sellaista, joka ei tee omien töiden lisäksi esimiehensä ja kollegoidensa työt?
Ohjeena tee se mitä ehdit klo 8-16, jos se on työaikasi. Kollegat ja esimies kantavat vastuun omista hommistaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomessa hyvä työntekijä on miltei rikollinen. Lopeta äkkiä työt, ala erityisryhmän tai vähemmistön edustajaksi ja tukirahat ei ota loppuakseen.
Vierailija kirjoitti:
Eihän kukaan palkkaa tollasta.
Niin. ei varmaankaan. 35 siis ikäni vasta ja en ilmeisesit enää kelpaa työelämään.
t.ap.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työterveydessä ja terapeutilla juokseva valittaja vain pahentaa tilannetta ja irtisanotaan ensimmäisen mahdollisuuden tullen. Hiljaa parhaansa tekevä olisi pomolle ja työnantajalle arvokkaampi. Vaikka molemmat tekisivät saman verran töitä, niin valittajasta on moni verroin vaivaa esimiehille. Valmistaudu siis etsimään työpaikka, jossa viihdyt ja pystyt tekemään työsi valittamatta.
Tämä sai paljon alapeukkuja, mutta tässä oli todellisuudessa hyvä pointti. Olen ollut tuollaisessa tilanteessa sekä alaisen että esimiehen asemassa, ja kannattaa muistaa, että se oma keskijohdon esimies on todennäköisesti aivan samoissa paineissa kuin sinä itsekin, mutta hänelle tulee paineita sekä alaisilta että omilta esimiehiltään, joka on yllättävän raskasta. Vaikka hän näkisi tilanteesi, hän ei ehkä voi sille mitään, jos ylempää ei saa tukea. Siinä on vaikeassa välikädessä. (Tai sitten on sellainen "paineensietokykyinen tyyppi", joka ei edes usko alaisiaan, vaan tekee ja uskoo orjallisesti tasan mitä pomot sanovat.)
Jos valittaminen ei siis tuo mitään vastakaikua ja tulosta, tee itsellesi palvelus: Lopeta valittaminen , se kuluttaa toki esimiestäsi, mutta myös sinua itseäsi. Oikein hyvällä tuurilla ilmapiirin paraneminen parantaa hänen jaksamistaan ja asioille voi tapahtuakin jotakin. Mutta en laskisi tuon varaan, vaan sinuna pitäisin huolta itsestäni: Tee se mitä jaksat, hae muita töitä ja jää sairaslomalle, jos tilanne tuntuu kovin pahalta. Itseään ei kannata henkisesti rikkoa töiden vuoksi, pahasta loppuunpalamisesta ei tulla töissä kiittelemään venymisestä ja siitä toipuminen työkuntoiseksi voi viedä helposti kuukausia tai jopa pidempään.
t. 5
Siltikään ei alaisen tehtävä ole kannatella tai sääliä esimiestään! Hän saa siitä suuremman rahallisen korvauksen ja on yhtä oikeutettu menemään juttelemaan työterveyshuoltoon kuin alaisensakin.
Ehkä sinun kannattaisi todellakin vaihtaa työtä ja aloittaa puhtaalta pöydältä. Kymmenen vuotta samassa työpaikassa jossa on joutunut jonkun roolin vangiksi ei ennusta tulevaisuudellesi hyvää. Ja kannattaa tunnustaa se, että olet myös omalla toiminnallasi vaikuttanut siihen että tilanne on muodostunut siksi mitä se nyt on.
Jos et halua/ pysty vaihtamaan työpaikkaa, mieti sitä, että silloin kun päätät että et ole enää se kiltti ylisuoriutuja, et enää saa kiltin ylisuoriutujan kohtelua. Itse asiassa saatat tällä hetkellä saada ihan normaalia palautetta, mutta sinusta se on katastrofaalista, koska olet tottunut leijumaan muiden yläpuolella. Pitemmällä aikavälillä kun opit hyväksymään, että olet vaan yksi muiden joukossa saatat kokea suurempaa yhteenkuuluvaisuutta työpaikallasi ja työtyytyväisyytesi voi parantua. Miksi välität niin paljon siitä mitä miehet sinusta ajattelevat?
Monilla kirjoittajilla täällä ei taida olla mitään ymmärrystä, mitä työuupumus ja vaikea masennustila tarkoittavat.
Jos ihminen kokee olevansa vain haitta ja miettii elämänsä lopettamista ettei olisi vaivaksi muille, hän tuskin on kuuminta hottia työmarkkinoilla ja jaksamistakaan uuden työn etsimiseen ei varmasti ole!!
Aloittaja: mene työterveyteen. HETI HUOMENNA. Sinä olet arvokas. Älä luovuta.
Tilanne on vaikea kaikille osapuolille. Tiedätkö varmasti, että sinulla on muita enemmän työtä vai voiko olla, että paineensietokykysi on muita heikompi? En tarkoita syyllistää sinua, jaksaminen ja tehokkuus vaihtelevat työntekijöiden välillä, vaan miettiä asiaa eri näkökulmista.
Työskentelen itse opettajana, ja eräs kollegani jäi ensin pitkälle sairauslomalle työuupumuksen vuoksi ja palattuaan on tehnyt kevennettyä työviikkoa. Sijaista ei kuitenkaan ole ollut varaa palkata, vaan muut tekevät häneltä tekemättä jäävät työt. Muiden opetettavaksi jääneistä tunneista toki saa palkan, mutta koulussa on aika paljon muutakin työtä kuin opetus. Kaikki eivät edes olisi halunneet ottaa ylityötunteja. Kyseinen opettaja on siis viranhaltija mutta vastuut ovat samat kuin sivutoimisella tuntiopettajalla. Hän käy vain pitämässä tuntinsa ja lähtee kotiin. Kyllähän tällainen kuormittaa muuta työyhteisöä, vaikka se ei kyseisen työntekijän vika olekaan. Turha sanoa, että työnantajan velvollisuus on huolehtia sijaisen palkkaamisesta, kun rahaa ei kerta kaikkiaan ole.
Alue: Aihe vapaa
Etsi uusi työ.