Kuinka realistinen käsitys sinulla opiskeluaikana oli omasta työllistymisestä opintojen jälkeen?
Kommentit (26)
Menin opiskelemaan alaa, joka jo koulussa kiinnosti ja pääsykoevaatimuksissa oli lukion kurssien oppimäärä parilla kirjalla täydennettynä. Humanisti. Opinto-oppaat hehkuttivat julkisen sektorin ja järjestöjen asiantuntija- ja johtotehtävistä ja laitoksella puhuttiin suurten ikäluokkien eläköitymisestä, jolloin työpaikat saa valita, mitään erikoistumista ei painotettu. Sain hyvän valtionhallinnosta hyvän harjoittelupaikankin. Pankkimaailma vielä rekrytoi johtajakoulutettavia ihan 1990-luvun alussa yliopistotutkinnon suorittaneista. Piti vielä vääntää se gradu. Valmistuin sitten keskelle suurinta lamaa hömppämaisteriksi. Kun töitä ei sitten löytynyt, parin vuoden viiveellä - järkevämpiin verrattuna - suoritin opetusharjoittelun ja nyt olen yrittänyt reilut parikymmentä vuotta sivistää tätä motivoitumatonta, mutta laiskaa ja kovapäistä kansaa pakollisesta oppiaineessa.
Pidin työllistymistä erittäin epätodennäköisenä, koska jokakeväinen kesätyöhaku oli aina yhtä tuloksetonta. No niinhän sitä sanotaan, että työnhakija ei tarvitse kuin yhden tärpin niistä satojen hakemusten joukosta ja näin sitten minullekin kävi ja vakitöissä oltu valmistumisesta saakka.
En kuvitellut mitään, ei ole helpoin tutkinto työllistyä. Olin koko opiskeluajan töissä, ensin hanttihommissa kaupassa, sitten yliopistolla tutkimusapulaisena, vikan vuoden yksityisessä firmassa ja sille tielle jäin. Ne, jotka vain opiskelivat, ovat työllistyneet huonosti.
Vierailija kirjoitti:
En kuvitellut mitään, ei ole helpoin tutkinto työllistyä. Olin koko opiskeluajan töissä, ensin hanttihommissa kaupassa, sitten yliopistolla tutkimusapulaisena, vikan vuoden yksityisessä firmassa ja sille tielle jäin. Ne, jotka vain opiskelivat, ovat työllistyneet huonosti.
Meinaat, että ne, jotka eivät saa töitä, työllistyvät huonosti? On se jännä :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kuvitellut mitään, ei ole helpoin tutkinto työllistyä. Olin koko opiskeluajan töissä, ensin hanttihommissa kaupassa, sitten yliopistolla tutkimusapulaisena, vikan vuoden yksityisessä firmassa ja sille tielle jäin. Ne, jotka vain opiskelivat, ovat työllistyneet huonosti.
Meinaat, että ne, jotka eivät saa töitä, työllistyvät huonosti? On se jännä :D
Pöh. Monet vaan opiskelevat, eivätkä mietikään hakevansa osa-aikatyötä rinnalle. Sitä tarkoitan. Yleensä opiskelija kyllä löytää tuntitöitä.
Puheterapeutti. Lääkärien tilanne taitaa olla vielä parempi.