Onko "käärinliinoissasi taskut"?
Minulla on vastikään eläköitynyt sukulaisnainen, jonka suosikkilausahdus on vuosia ollut: "Käärinliinassa ei ole taskuja".
Vuokralla asuminen on merkynnyt vapautta ja rahat on pistetty elämästä nauttimiseen. Nyt häntä on kohdannut elintasosairaudet. On nivelrikkoa, korkeaa verenpainetta ja -sokeria. Lääkkeet ovat kalliita ja liikkuminen vaikeaa.
Hän valittaa, kun vuokra vie puolet eläkkeestä ja loppu ei riitä lääkkeisiin ja ruokaan, muusta puhumattakaan. Vaikeuksia kuunnellessani nyökyttelen hyväntahtoisena, mutta mielessäni olen eri mieltä. Minusta hänen olisi pitänut varautua pahan päivän varalle itsekin, eikä vain nauttia elämästään. Mielestäni rahaa kannattaa säästää epäonnen varalle, vaikkei niitä hautaan saakaan mukaansa.
Mitä mieltä sinä olet? Onko sinun käärinliinoissasi taskut?
Kommentit (17)
Käärinliinoissa ei edelleenkään ole taskuja, eli perinnöksi muille ihmisille ei kannata säästää oman mukavuuden kustannuksella. Mutta oman vanhuuden turvaksi on ihan hyvä vähän säästää.
Käärinliinoissa ei ole taskuja, mutta turvallisuushakuisena en voisi törsätä niin, etteikö tulevaisuus olisi mahdollisuuksien mukaan riittävän turvattu.
Vierailija kirjoitti:
Käärinliinoissa ei ole taskuja, mutta turvallisuushakuisena en voisi törsätä niin, etteikö tulevaisuus olisi mahdollisuuksien mukaan riittävän turvattu.
Eniten tuota sanontaa vaan tuntuvat käyttävän ihmiset, jotka eivät säästä mitään ja ovat välittömästi pulassa, jos seuraavassa kuussa hajoaa pesukone tms.
Säästän ja minulla on sijoituksia, mutta viime aikoina olen alkanut miettimään miksi. Tosiaan, mukaan ei saa niin miksi pitäisi aina säästää? Kun joudut laitokseen kaikki ne ottaa ja itse et enää rahoistasi päätä. Miksi siis vanhuuden varalle? Sitäpaitsi olen lapseton. Todennäköisesti siksi olen pystynytkin säästämään.
Ei ole käärinliinoissa taskuja. Mutta eläke on pienempi kuin palkka joten jos maksan talon nyt myyn kun lapset lähtee pois ja muutan pieneen omistus kämppään eläkkeellä on asumis menot eläkkeellä sitä luokkaa että kykenen elämään mukavasti ja matkustelemaan jos kunto sen sallii.
Jos en elä sinne asti on viisi lasta jotka perii minut toivottavasti voi kuolemani jälkeen avustaa heidän ja mahdollisten lapsenlapsieni elämää hieman. Perinnön muodossa.
Vanhuuteen varautuva kirjoitti:
Minulla on vastikään eläköitynyt sukulaisnainen, jonka suosikkilausahdus on vuosia ollut: "Käärinliinassa ei ole taskuja".
Vuokralla asuminen on merkynnyt vapautta ja rahat on pistetty elämästä nauttimiseen. Nyt häntä on kohdannut elintasosairaudet. On nivelrikkoa, korkeaa verenpainetta ja -sokeria. Lääkkeet ovat kalliita ja liikkuminen vaikeaa.
Hän valittaa, kun vuokra vie puolet eläkkeestä ja loppu ei riitä lääkkeisiin ja ruokaan, muusta puhumattakaan. Vaikeuksia kuunnellessani nyökyttelen hyväntahtoisena, mutta mielessäni olen eri mieltä. Minusta hänen olisi pitänut varautua pahan päivän varalle itsekin, eikä vain nauttia elämästään. Mielestäni rahaa kannattaa säästää epäonnen varalle, vaikkei niitä hautaan saakaan mukaansa.Mitä mieltä sinä olet? Onko sinun käärinliinoissasi taskut?
Sä puhut nyt kahdesta eri asiasta. On ihan järkevää säästää jonkun verran pahan päivän varalle, mutta sen sijaan käärinliinojen taskuja on idioottimaista täyttää, vaikka niissä taskut olisikin.
Ei ole kaikki menee heti kun tulee, voit jäädä huomenna auton alle ja kuolla joten juhli tänään. Kun rahaa ei ole pikavippaa, lainaa kaverilta, hae sosussta ei täällä kukaan nälkään kuole. Hullu töitä tekee vielä hullumpi on se joka ei nauti työnsä hedelmistä
Ei ole taskuja ja juuri äskettäin jäin eläkkeelle. On oma koti ja sijoitusasunto, joiden ylläpito ei suinkaan ole ilmaista ja huoletonta.
Lisäävät vain huolta ja rahan menoa, kun sijoitusasuntoon on tulossa taloyhtiön remppa.
Kaikki työvuodet elin hyvin säästeliäästi, enkä tuhlannut ja nyt olen miettinyt, olisiko pitänyt tehdä toisin - matkustella, hemmotella itseä, tehdä vähemmän töitä, nauttia elämästä jne. mutta elettyä elämää en voi elää uudestaan ja nyt olen vakaasti miettinyt omaisuuteni myymistä ja panostaa enemmän elämääni, josta saan enemmän iloa ja mielihyvää niin kauan kuin aikaa on jäljellä. En ajattele edes sairastumista tai lääkekuluja tai kuka ne maksaa. Elämä on tässä ja nyt.
Ja ap. on virheellinen käsitys, omistusasunnon olevan onni ja autuus, vaan yhtälailla siitä on kuluja, kuin vuokra-asumisesta, sillä ihan tilastollisesti vuokratuotot ovat vain muutaman prosentin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käärinliinoissa ei ole taskuja, mutta turvallisuushakuisena en voisi törsätä niin, etteikö tulevaisuus olisi mahdollisuuksien mukaan riittävän turvattu.
Eniten tuota sanontaa vaan tuntuvat käyttävän ihmiset, jotka eivät säästä mitään ja ovat välittömästi pulassa, jos seuraavassa kuussa hajoaa pesukone tms.
Sanos muuta.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole taskuja ja juuri äskettäin jäin eläkkeelle. On oma koti ja sijoitusasunto, joiden ylläpito ei suinkaan ole ilmaista ja huoletonta.
Lisäävät vain huolta ja rahan menoa, kun sijoitusasuntoon on tulossa taloyhtiön remppa.
Kaikki työvuodet elin hyvin säästeliäästi, enkä tuhlannut ja nyt olen miettinyt, olisiko pitänyt tehdä toisin - matkustella, hemmotella itseä, tehdä vähemmän töitä, nauttia elämästä jne. mutta elettyä elämää en voi elää uudestaan ja nyt olen vakaasti miettinyt omaisuuteni myymistä ja panostaa enemmän elämääni, josta saan enemmän iloa ja mielihyvää niin kauan kuin aikaa on jäljellä. En ajattele edes sairastumista tai lääkekuluja tai kuka ne maksaa. Elämä on tässä ja nyt.
Ja ap. on virheellinen käsitys, omistusasunnon olevan onni ja autuus, vaan yhtälailla siitä on kuluja, kuin vuokra-asumisesta, sillä ihan tilastollisesti vuokratuotot ovat vain muutaman prosentin.
Voihan sitä muutenkin säästää, jos asuu muuttotappioalueella.
.