Koirakammo

Minäkin pelkään koiria enkä niistä juurikaan pidä. En katso koiria päin, jos sellaisia näen. Hakeudun kauemmas niiden läheltä. Ei kukaan naureskele, koska en kerro pelkääväni tai pitäväni koiria epämiellyttävinä. Minusta se on helpompaa vain myötäillä jotain keskusteluja ja vaihtaa siitä sitten helposti puheenaihetta. Tarvittaessa voi olla koira-allerginen.

Ohiksena mun silloinen poikaystävä, nykyinen mieheni sai kunnon shokkikäsittelyn koirakammoonsa. Kun tavattiin mulla oli autossa iso koira kyydissä ja kun hän tuli käymään ensi kertaa meille (vanhemmilleni) oli vastassa keskikokoinen koira. Mentiin huoneeseeni ja tämä koira tuli väliimme istumaan ja vahtimaan minua ja mulkoili tuimasti miestäni. Mieheni paljasti vasta monen tapaamiskerran jälkeen, että hänellä on koirakammo. No juurikin vanhempien koiran takia ei pelkää enää koiria.

Itsellä tuo "totuttelu" ei auttanut yhtään, vaan pahensi tilannetta. Läheisellä oli keskikokoinen koira, jota n. viikon-kahden välein jouduin vuoden ajan näkemään. Sekä hänen mieliksi, että omaksi kokeiluksi, lähtisikö kammo ajan kanssa. Ei auttanut, saatoin kyläillessä alkaa itkemään, kun ahdisti niin paljon. Läheinen yritti vakuutella että kyllä tämä auttaa. Ei olla nyt muista syistä vuosiin oltu tekemisissä.

Itsekin yritän esim. vaihtaa tien puolta, jos näen että vastaan on tulossa koiran ulkoiluttaja.

ap

Pelkoa ei pidä vähätellä koskaan. Itse olen koiranomistaja enkä sinänsä pysty koirakammoa ymmärtämään, millaista se on. Sen kuitenkin ymmärrän, että se on täysin todellista, eikä sitä pidä vähätellä. Hienoa, jos kammosta huolimatta on yrittänyt totutella. Oma ajatukseni on lähinnä kannustaa hoitamaan sitä kammoa pois, koska yhteiskunta on vaan niin täynnä koiria. Pelot tuppaavat rajoittamaan elämää.

Koen lähinnä surullisena tuon pelon, mietin, mitä siinä ihminen mahdollisesti menettää. Toki jos ei muutenkaan koirista pitäisi, ei menetä mitään, mutta jos noin periaatteessa muuten ei ole koiria vastaan muuta kuin pelko. Koira on monelle hyvä ystävä.

Meillä on suvussa lapsi, joka pelkää koiria, vaikkei olekaan huonoja kokemuksia taustalla. Tosin pelkää muutenkin eläimiä. Sellaisesta on varmaan helpompi selvitä, ns. kasvaa ulos, kuin huonojen kokemusten aiheuttamasta kammosta.

hei koiranomistaja jos siis omistat koiran mutta millaisen koiran siitä en tiedä mutta sinunkin kannattaa ottaa koirantaluttajana huomioo muut ihmiset muualla niin asuin alueella kuin ihmis suhteissa ja tuttavat kun myös lähimmäiset itse en ymmärrä taas sitä millaista on olla pelkäämättä jotain mikä on uhkaava ja arvaamaton ja muutenkin ahdista en ole koira vihaaja enkä dissaaja itse olen paljon ollut sukulaisten ja läheisten koirien seurassa ja hyvin on mennyt tähän asti mutta tuttujen ja naapurien koirien kanssa en pysty olemaan ja ystävät ja kaverit eivät edes tiedä eikä niille ole edes sellaisia koiria mitä pitäsi pelätä jotain tekemistä on sen kanssa myös että en siedä agressiivisuutta tai kovia ääniä mutta mitä koiriin tulee niin jos ne osaavat käyttäytyä ja eivät tee mitään ja kunniottavat toista, mutta myös omistajan täytyy tehdä oma osuutensa asiasta että on turvallista olla eikä olla pelon tunnetta että haukkuu murisee tai käy päälle et ei kannata ostaa koiraa jos ei osaa tai ei ole varaa koiluttaa tai tehdä koiralle asia selväksi että vieras on kaveri ei vihollinen ja totutelu on hyvin vaikeaa ja kammosta pääseminen vielä vaikeampaa ja olkoot vaa yhteiskunta kuin täys koiria mut on niitä ihmisiäkin et ei täällä ole mitään koirien omia sääntöjä vaa lait koskee koiriakin et jos se käy päälle niin se tapetaa  ainakin poliisin toimesta mutta joo itse vihaan sellaista enkä suvaitse sitä enkä myöskään sitä että pikemmin ne eläimet tai siis koirat tässä tuppaa rajoittaa tätä vapaata elämää ei sellaisesta kammosta pääse yli eikä ympäri et ei siitä mitää kasveta ulos se on kuin sairaus mikä tappaa tai saastuttaa kun ei nyt käytän ilkeää termiä mutta koiran nussioita mitä koiranrakastajia sitten on mutta ihan oikeesti koirien täytyy muuttua ja omistajien oppia tiettyjä pelisääntöjä elämässä ei pelissä vaikka pelisäännöistä puhunkin mut siis noudattaa ohjeita ja kunnioittaa muita ei muuta. puheen aiheen vaihto itsellä on emännän kanssa kaksi kissaa mustavalkoinen ja harmaaruskea kummatkin pentuja ja naaraita jos omistaisin koiran jos saisin ostaa minkä vain niin itse myös emäntäkin tykkää chihut tai mopsit tai jotkut muut pien koirat koira kuin koira kuhan se ei ole liian iso eikä paha tai vaikea rotu itse olen pieni kooltani niin sen täytyisi olla meitä pienempi kun emmän kanssa ei olla mitää pitkiä meillä perheessä ja suvussa saa olla sellainen kuin on ei tarvitse muuttua tai mitenkään kasvaa mistää ulos eikä kaikkien tarvitse olla samanlaisia et se täytyy ottaa huomioon eikä siinä mitään menetä ihmine pärjää ilman koiraakin muutenkin aina landelaisista en tiedä mut stadilaiset ainakin pärjää ilman eläimiä kun toinen ihminen korvaa eläimen mutta kaikeaa hyvää ja rauhaa ja rakkautta 

Vierailija kirjoitti:

Minäkin pelkään koiria enkä niistä juurikaan pidä. En katso koiria päin, jos sellaisia näen. Hakeudun kauemmas niiden läheltä. Ei kukaan naureskele, koska en kerro pelkääväni tai pitäväni koiria epämiellyttävinä. Minusta se on helpompaa vain myötäillä jotain keskusteluja ja vaihtaa siitä sitten helposti puheenaihetta. Tarvittaessa voi olla koira-allerginen.

siksipä ei koska et puhu asiosta niin perus suomalaista kuin olla ja voi ihmisten pitäisi voida puhua vaikka kuin tuntuu vaikealta niin justii ja tuo on sen kaiken huippu keksiä teko syitä tai siis valehdella uskaltaudu puhua ja avautua kokeile se helpottaa purkaa se asia et ei se paina mieltä kaikesta pääsee joskus yli 

öö mitä nyt en ymmärrä eihän ne ole ollenkaan sama asia

Minäkin pelkään, mutta syy on tarkemmin ajateltuna ennemmin koirien omistajissa kuin koirissa itsessään. Omistaja tekee omien intressiensä pohjalta valinnan, minkä rotuisen ja -taustaisen koiran ottaa ja kuinka hyvin sitä kouluttaa ja pitää huolta.

Olen tosi pahoillani että on ollut noin hirveitä kokemuksia! Koiranomistajien vastuuta peräänkuulutan. Ja myös sitä tiedostamista että ihmiset voivat pelätä koiria. Itse pidän koiran lenkillä aina vieressä jos ohitetaan kuka tahansa ihminen. Tiedän että silloinkin voi koirakammoista pelottaa mutta näin pyrin ainakin viestimään että koira on hallinnassa. Ei varmaankaan auta että koira on isokokoinen ja näyttää sudelta. Kerran tuli hirveän syyllinen olo kun pari pientä koulumatkalaista juoksi jo kymmenen metrin päästä karkuun kun oltiin lenkillä. Pyritään olemaan vähän kuljetuilla teillä ja poluilla.

Ymmärrystä puolin ja toisin.

Vierailija kirjoitti:

Ohiksena mun silloinen poikaystävä, nykyinen mieheni sai kunnon shokkikäsittelyn koirakammoonsa. Kun tavattiin mulla oli autossa iso koira kyydissä ja kun hän tuli käymään ensi kertaa meille (vanhemmilleni) oli vastassa keskikokoinen koira. Mentiin huoneeseeni ja tämä koira tuli väliimme istumaan ja vahtimaan minua ja mulkoili tuimasti miestäni. Mieheni paljasti vasta monen tapaamiskerran jälkeen, että hänellä on koirakammo. No juurikin vanhempien koiran takia ei pelkää enää koiria.

hei ei millään pahalla mut ihmettä sinulla on edes koko miestä koska itse olisin lähtenyt heti ekalla jos ei olisi ollut muutosta ja olisin sanonut heti ekana että on fobia niin ei olisi silloin pitänyt olla asiat toisin etkai vaa tuputtanut tai pakottanut vai mitä ihmeen fobia kidutus teit en oiken saa kiinni että mistä tuossa on kyse saat kuulostamaan tuon niin sairaalta että en halua ajatella kunnon shokkikäsittely itse olisin kuollut tai pyörtynyt tai sydän pysähtynyt ja miksi sen koiran sinua piti vahtia sinun ex mieltäkö vai kuinka anteeksi vaa ilkeyteni mutta jotenkin en pysty meni tunteisiin anteeksi olen pahoillani 

Kyllä päälle tulevia koiria saa pelätä. Turhaan ei kannata kaikkia koiria pelätä.

Vierailija kirjoitti:

Jos vihaa eläimiä, vihaa myös ihmisiä.

On olemassa kivoja ihmisiä ja kivoja koiria, ja sitten on niitä, jotka saisi uunittaa.

Olisi kiva päästä eroon koirapelosta jonkun "terapiakoiran" avulla.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä päälle tulevia koiria saa pelätä. Turhaan ei kannata kaikkia koiria pelätä.

lainaus kyllä juuri niin mutta riipuu mistä roikkuu 

vastaus siis kyllä koiria saa ja pitää pelätä mut raja menee jossain en tiedä missä ja miten mutta tuskin kukaan nyt turhaan pelkää syys on aina koirassa tai omistajassa 

Jjaervensaari kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ohiksena mun silloinen poikaystävä, nykyinen mieheni sai kunnon shokkikäsittelyn koirakammoonsa. Kun tavattiin mulla oli autossa iso koira kyydissä ja kun hän tuli käymään ensi kertaa meille (vanhemmilleni) oli vastassa keskikokoinen koira. Mentiin huoneeseeni ja tämä koira tuli väliimme istumaan ja vahtimaan minua ja mulkoili tuimasti miestäni. Mieheni paljasti vasta monen tapaamiskerran jälkeen, että hänellä on koirakammo. No juurikin vanhempien koiran takia ei pelkää enää koiria.

hei ei millään pahalla mut ihmettä sinulla on edes koko miestä koska itse olisin lähtenyt heti ekalla jos ei olisi ollut muutosta ja olisin sanonut heti ekana että on fobia niin ei olisi silloin pitänyt olla asiat toisin etkai vaa tuputtanut tai pakottanut vai mitä ihmeen fobia kidutus teit en oiken saa kiinni että mistä tuossa on kyse saat kuulostamaan tuon niin sairaalta että en halua ajatella kunnon shokkikäsittely itse olisin kuollut tai pyörtynyt tai sydän pysähtynyt ja miksi sen koiran sinua piti vahtia sinun ex mieltäkö vai kuinka anteeksi vaa ilkeyteni mutta jotenkin en pysty meni tunteisiin anteeksi olen pahoillani 

Hyvänen aika. Opettele kirjoittamaan sellaista tekstiä, josta saa selvää.

Vierailija kirjoitti:

Olisi kiva päästä eroon koirapelosta jonkun "terapiakoiran" avulla.

öö anteeksi mut fobiasta on aika vaikee päästä kun se on kerran tullut vähän niin kuin tuossa mainittin se on vähän niin kuin sairaus et mihin ei löydy apua tai lääkitystä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos vihaa eläimiä, vihaa myös ihmisiä.

On olemassa kivoja ihmisiä ja kivoja koiria, ja sitten on niitä, jotka saisi uunittaa.

just nii asiaa kerrankin kunnon puhetta asia on kyllä pihvi

Koira on ihmisen pahin vihollinen!

Vierailija kirjoitti:

Koira on ihmisen pahin vihollinen!

Kun purentatilastoja katselee niin se on punkin jälkeen Suomen vaarallisin eläin, ellei vaarallisempikin.

Tuli ensimmäistä kertaa minun luokse kylään ja löi heti ovella tervehtimään tullutta koiraani kuonoon niin että koira vinkaisi ja perääntyi. Piti kuulemma näyttää että taloon on tullut uusi pomo. Tiuskaisin että älä turhaan ota kenkiä pois, avasin oven ja pyysin poistumaan. Ovi perästä kiinni, puhelin esiin, numero mustalle listalle ja aloin itkeä ihan vaan järkytyksestä. Miten olin arvioinut toisen ihmisen ihan väärin ja ahdisti koiran puolesta. Inhoan ihmisten ja eläinten huonoa kohtelua. Kaikenlaisia hulluja on liikenteessä.