tämmöistä taas oli traumaterapiassa

Terapeutin on ensin pakko kuunnella ja kuunnella jotta se saa kiinni että missä mennään . Sen jälkeen ote terapiassa muuttuu.

Vierailija kirjoitti:

Terapeutin on ensin pakko kuunnella ja kuunnella jotta se saa kiinni että missä mennään . Sen jälkeen ote terapiassa muuttuu.

Eipä tunnu muuttuvan.

Itsellänikin on aika paha traumatausta, joka on vaikeuttanut elämää monella tavalla. Arvelinkin, että perinteinen terapia ei tekisi mulle muuta kuin repisi vanhat arvet vielä pahemmin auki, joten päätin kokeilla hypnoositerapiaa.Kolme kertaa kävin, josta kaksi kertaa juteltiin ja viimeisellä mut hypnotisoitiin. Se auttoi mua uskomattoman paljon! Sen jälkeen ei traumakokemukset pyörineet päässä ja pystyin paremmin keskittymään tähän hetkeen. Voin suositella, mut pitää tietty muistaa, ettei se kaikille toimi samalla tavalla.

Osa näistä viesteistä kuulostaa siltä, että teidän tilanne on voinut olla sen verran paha, ettei siihen ole käyty käsiksi ollenkaan? Traumaterapiassa pyritään kuitenkin VAKAUTTAMAAN asiakkaan tilanne, ja ikävä kyllä osalla se jää siihen, jos on kamalan vaikea tausta ja oireilua siitä rajusti.

Jos kävisitte ihan psykoterapiassa (nimike suojattu, kuka tahansa ei voi toima) ettekä millään puoskariterapeuteilla.

Ei se terapeutti teitä paranna. Sen teette te itse, mutta terapeutti on siinä kanssakulkijana ja apuna. Ollaan jo väärillä urilla, jos kuvitellaan, että joku toinen pystyy ratkaisemaan teidän ongelmat tuosta noin vain.

Vierailija kirjoitti:

Itsellänikin on aika paha traumatausta, joka on vaikeuttanut elämää monella tavalla. Arvelinkin, että perinteinen terapia ei tekisi mulle muuta kuin repisi vanhat arvet vielä pahemmin auki, joten päätin kokeilla hypnoositerapiaa.Kolme kertaa kävin, josta kaksi kertaa juteltiin ja viimeisellä mut hypnotisoitiin. Se auttoi mua uskomattoman paljon! Sen jälkeen ei traumakokemukset pyörineet päässä ja pystyin paremmin keskittymään tähän hetkeen. Voin suositella, mut pitää tietty muistaa, ettei se kaikille toimi samalla tavalla.

Hienoa. Mistä löysit tuollaisen terapeutin?

Vierailija kirjoitti:

Ei se terapeutti teitä paranna. Sen teette te itse, mutta terapeutti on siinä kanssakulkijana ja apuna. Ollaan jo väärillä urilla, jos kuvitellaan, että joku toinen pystyy ratkaisemaan teidän ongelmat tuosta noin vain.

Traumaterapiassa ei ole kyse ongelmien ratkaisemisesta.

Traumoihin auttaa mm. se, että kääntää pahan kokemuksen jollain tavalla hyväksi. Ei tarvitse ajatella, jos ei halua, että "niin oli tarkoitettu käymään", vaan voi nähdä itsensä myös aktiivisena kohtalon kääntäjänä. Valinnan ja teon, jolla pahan ketjureaktion kääntää hyväksi, ei tarvitse olla sankariteko, jonka muut huomaavat, vaan se voi olla hiljaisesti ja vähitellen toteutettava asia. Ainoa mitä se edellyttää, on tietoinen valinta.

Sana kirjoitti:

Traumoihin auttaa mm. se, että kääntää pahan kokemuksen jollain tavalla hyväksi. Ei tarvitse ajatella, jos ei halua, että "niin oli tarkoitettu käymään", vaan voi nähdä itsensä myös aktiivisena kohtalon kääntäjänä. Valinnan ja teon, jolla pahan ketjureaktion kääntää hyväksi, ei tarvitse olla sankariteko, jonka muut huomaavat, vaan se voi olla hiljaisesti ja vähitellen toteutettava asia. Ainoa mitä se edellyttää, on tietoinen valinta.

Tämä kommenttini oli siis tarkoitettu "filosofiseksi" neuvoksi, joka perustuu omiin kokemuksiini. Tiedän, että traumaterapia ei välttämättä tähtää itse traumakokemuksen uudenlaiseen merkityksellistämiseen tms., vaan fyysisten ja kognitiivisten oireiden hallitsemiseen.