IS: Kolmasluokkalaista moitittiin Wilma-viestillä ahkeruudesta

No vaikea kommentoida, koska meidän perheessä ei ole pelkoa käydä noin. Lisätehtäviä tai vapaaehtoisia tehtäviä ei tehdä ikinä, vaan juuri se mikä on pakko.

Vierailija kirjoitti:

No vaikea kommentoida, koska meidän perheessä ei ole pelkoa käydä noin. Lisätehtäviä tai vapaaehtoisia tehtäviä ei tehdä ikinä, vaan juuri se mikä on pakko.

Meillä lapset tekevät myös "vapaaehtoiset" tehtävät, koska minä pakotan😂😂😂

Ihailen erityisesti Ilta-Sanomien tapaa käyttää tuota JUURI NYT-laatikkoa. Aiemmin sen avulla uutisoitiin terroristi-iskuista tai ulkonaliikkumiskielloista vaarallisen tulipalon vuoksi, nykyään kasvatustietelijän näkemyksistä wilma-viestinnän periaatteista. 

Vierailija kirjoitti:

http://www.is.fi/perhe/art-2000005144613.html

Jutussa on kyllä ihan hyvääkin asiaa, mutta eikö tuo nyt ole helvetti sentäs aivan perusasia, että koulun kustantamat oppikirjat eivät ole mitään puuhakirjoja, joilla täytetään tyhjiä hetkiä raapustelemalla sitä sun tätä? Meillä on kotona fiksu ja koulussa erinomaisesti pärjäävä 9-vuotias, joka saisi varmasti etenkin äidinkielen oppikirjan tehtyä parissa päivässä, mutta vapaa-ajalle keksitään muita juttuja.

Pointti on se, että opettaja ei ole osannut tehtäviään. Hänen kuuluu antaa tuossa kohtaa lisätehtäviä. Toisaalta, mitä tapahtuu jos työkirja on tehty jo loppuun saakka? Pää räjähtää vai jotain muuta? Pikkasen kaipaan opettajilta tilanteiden hallintaa, oppilaan osaamisesta aitoa kiinnostusta ja niitä lisätehtäviä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

http://www.is.fi/perhe/art-2000005144613.html

Jutussa on kyllä ihan hyvääkin asiaa, mutta eikö tuo nyt ole helvetti sentäs aivan perusasia, että koulun kustantamat oppikirjat eivät ole mitään puuhakirjoja, joilla täytetään tyhjiä hetkiä raapustelemalla sitä sun tätä? Meillä on kotona fiksu ja koulussa erinomaisesti pärjäävä 9-vuotias, joka saisi varmasti etenkin äidinkielen oppikirjan tehtyä parissa päivässä, mutta vapaa-ajalle keksitään muita juttuja.

Pointti on se, että opettaja ei ole osannut tehtäviään. Hänen kuuluu antaa tuossa kohtaa lisätehtäviä. Toisaalta, mitä tapahtuu jos työkirja on tehty jo loppuun saakka? Pää räjähtää vai jotain muuta? Pikkasen kaipaan opettajilta tilanteiden hallintaa, oppilaan osaamisesta aitoa kiinnostusta ja niitä lisätehtäviä.

Kuuluuko? Onko opettajan velvollisuus huolehtia lisätehtävistä, jos oppilas haluaa tehdä tehtäviä kotona kolme tuntia päivässä? Vai voitaisiinko ajatella, että opettaja huolehtii siitä, että kaikilla on tekemistä koulupäivän ajan ja kenties kohtuulliset kotiläksyt? Kotona voi sitten vaikka leikkiä ulkosalla tai pelata oppimispelejä, joiden pariin opettaja voi ohjata. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

http://www.is.fi/perhe/art-2000005144613.html

Jutussa on kyllä ihan hyvääkin asiaa, mutta eikö tuo nyt ole helvetti sentäs aivan perusasia, että koulun kustantamat oppikirjat eivät ole mitään puuhakirjoja, joilla täytetään tyhjiä hetkiä raapustelemalla sitä sun tätä? Meillä on kotona fiksu ja koulussa erinomaisesti pärjäävä 9-vuotias, joka saisi varmasti etenkin äidinkielen oppikirjan tehtyä parissa päivässä, mutta vapaa-ajalle keksitään muita juttuja.

Pointti on se, että opettaja ei ole osannut tehtäviään. Hänen kuuluu antaa tuossa kohtaa lisätehtäviä. Toisaalta, mitä tapahtuu jos työkirja on tehty jo loppuun saakka? Pää räjähtää vai jotain muuta? Pikkasen kaipaan opettajilta tilanteiden hallintaa, oppilaan osaamisesta aitoa kiinnostusta ja niitä lisätehtäviä.

Kuuluuko? Onko opettajan velvollisuus huolehtia lisätehtävistä, jos oppilas haluaa tehdä tehtäviä kotona kolme tuntia päivässä? Vai voitaisiinko ajatella, että opettaja huolehtii siitä, että kaikilla on tekemistä koulupäivän ajan ja kenties kohtuulliset kotiläksyt? Kotona voi sitten vaikka leikkiä ulkosalla tai pelata oppimispelejä, joiden pariin opettaja voi ohjata. 

Opettajan kuuluu eriyttää.

T. Ope

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

http://www.is.fi/perhe/art-2000005144613.html

Jutussa on kyllä ihan hyvääkin asiaa, mutta eikö tuo nyt ole helvetti sentäs aivan perusasia, että koulun kustantamat oppikirjat eivät ole mitään puuhakirjoja, joilla täytetään tyhjiä hetkiä raapustelemalla sitä sun tätä? Meillä on kotona fiksu ja koulussa erinomaisesti pärjäävä 9-vuotias, joka saisi varmasti etenkin äidinkielen oppikirjan tehtyä parissa päivässä, mutta vapaa-ajalle keksitään muita juttuja.

Pointti on se, että opettaja ei ole osannut tehtäviään. Hänen kuuluu antaa tuossa kohtaa lisätehtäviä. Toisaalta, mitä tapahtuu jos työkirja on tehty jo loppuun saakka? Pää räjähtää vai jotain muuta? Pikkasen kaipaan opettajilta tilanteiden hallintaa, oppilaan osaamisesta aitoa kiinnostusta ja niitä lisätehtäviä.

Kuuluuko? Onko opettajan velvollisuus huolehtia lisätehtävistä, jos oppilas haluaa tehdä tehtäviä kotona kolme tuntia päivässä? Vai voitaisiinko ajatella, että opettaja huolehtii siitä, että kaikilla on tekemistä koulupäivän ajan ja kenties kohtuulliset kotiläksyt? Kotona voi sitten vaikka leikkiä ulkosalla tai pelata oppimispelejä, joiden pariin opettaja voi ohjata. 

Opettajan kuuluu eriyttää.

T. Ope

Tietenkin kuuluu, mutta rajansa silläkin on. Eriyttäminen voi tapahtua/tapahtuu myös oppituntien aikana eikä opettajan ensisijainen tehtävä ole tarjota koppakaupalla konkreettisia tehtäviä kotiin vietäväksi. Sen sijaan voi tarjota esim. jonkinlaista lukudiplomijuttua tai ohjata erilaisten verkkopohjaisten oppimistehtävien äärelle. 

Ei vuolta, tuo poika on jatkossa alisuoriutuja eikä taatusti sotke kirjaansa yhtään ylimääräistä vetoa.

Ei ne 3.-luokkalaiset vielä osaa ajatella tuollaisia, ovat vielä ihan lapsia.

Minäkin kielesin ja otin lopulta kirjat pois kun samanikäinen ei meinannut lakata lukemasta kokeisiin :)

Eikös tää juttu ollut täällä av:lla jo viime viikolla?? Vai näinkö unta??

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

http://www.is.fi/perhe/art-2000005144613.html

Jutussa on kyllä ihan hyvääkin asiaa, mutta eikö tuo nyt ole helvetti sentäs aivan perusasia, että koulun kustantamat oppikirjat eivät ole mitään puuhakirjoja, joilla täytetään tyhjiä hetkiä raapustelemalla sitä sun tätä? Meillä on kotona fiksu ja koulussa erinomaisesti pärjäävä 9-vuotias, joka saisi varmasti etenkin äidinkielen oppikirjan tehtyä parissa päivässä, mutta vapaa-ajalle keksitään muita juttuja.

Pointti on se, että opettaja ei ole osannut tehtäviään. Hänen kuuluu antaa tuossa kohtaa lisätehtäviä. Toisaalta, mitä tapahtuu jos työkirja on tehty jo loppuun saakka? Pää räjähtää vai jotain muuta? Pikkasen kaipaan opettajilta tilanteiden hallintaa, oppilaan osaamisesta aitoa kiinnostusta ja niitä lisätehtäviä.

Kuuluuko? Onko opettajan velvollisuus huolehtia lisätehtävistä, jos oppilas haluaa tehdä tehtäviä kotona kolme tuntia päivässä? Vai voitaisiinko ajatella, että opettaja huolehtii siitä, että kaikilla on tekemistä koulupäivän ajan ja kenties kohtuulliset kotiläksyt? Kotona voi sitten vaikka leikkiä ulkosalla tai pelata oppimispelejä, joiden pariin opettaja voi ohjata. 

Opettajan kuuluu eriyttää.

T. Ope

Entäs jos vanhemmista on kiva leikkiä koulua ja iltaisin lapsen kanssa käydään yhdessä tulevia asioita oppikirjasta läpi. Pitääkö silloinkin opettajan keksiä eriyttäviä lisätehtäviä lapselle, joka on tunnin asian jo käynyt läpi?

Kyseessä on aivan taatusti naisopettaja.

Vain siinä tapauksessa tuollainen on edes mahdollista.

Vain Suomessa. Ei tästä maasta taida enää mitään tulla

Oma lapseni on saanut erilaisia matematiikan kirjoja, kun ei ollut lainkaan haastetta luokan käyttämässä kirjassa. Ei kuitenkaan saanut seuraavan vuosiluokan kirjoja, koska sitten ollaan taas saman ongelman edessä. Opettaja oli kaivellut jostain naftaliinista markka-ajan matikankirjoja, unkarilaista matematiikka (Varga–Neményi-menetelmä) ja rinnakkaisluokan käyttämän eri kirjasarjan kirjan.

Opettajan olisi pitänyt antaa lisätehtäviä, tai vanhemmat voi itse ostaa seuraavan vuoden kirjan. Kirjastoista saa myös paljon ilmaismateriaalia. Oppimisen iloa ei kannata lannistaa. Saksassa jaetaan huippulahjakkaat omalle luokalleen mutta Suomessa kaikki istuu samalla tasolla 16v asti jolloin jakautuminen toden teolla alkaa.

Meillä lapsi teki "huvikseen" melkein koko ekaluokan matikantehtävät. Tuli kumituskäsky, minä kumitin (mikä tietysti oli väärin). Myöhemmin ope hommasi lisätehtäviä jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

http://www.is.fi/perhe/art-2000005144613.html

Jutussa on kyllä ihan hyvääkin asiaa, mutta eikö tuo nyt ole helvetti sentäs aivan perusasia, että koulun kustantamat oppikirjat eivät ole mitään puuhakirjoja, joilla täytetään tyhjiä hetkiä raapustelemalla sitä sun tätä? Meillä on kotona fiksu ja koulussa erinomaisesti pärjäävä 9-vuotias, joka saisi varmasti etenkin äidinkielen oppikirjan tehtyä parissa päivässä, mutta vapaa-ajalle keksitään muita juttuja.

Pointti on se, että opettaja ei ole osannut tehtäviään. Hänen kuuluu antaa tuossa kohtaa lisätehtäviä. Toisaalta, mitä tapahtuu jos työkirja on tehty jo loppuun saakka? Pää räjähtää vai jotain muuta? Pikkasen kaipaan opettajilta tilanteiden hallintaa, oppilaan osaamisesta aitoa kiinnostusta ja niitä lisätehtäviä.

Mistä sen opettajan olisi pitänyt arvata että juuri tämä kyseinen lapsi päättä esim. viikonloppuna tehdä itsekseen kirjaa eteenpäin? Ei taida kuitenkaan selvännäkijän taidot olla opettajien vaatimuksena. Lapsi ja vanhempi voisivat pyytää niitä jos haluavat, asiat ovat varmasti sovittavissa. Pitäisihän vanhemmalla järjenkin sanoa ettei niitä kirjan tehtäviä kannata tehdä kotona etukäteen opettajan tietämättä kun eihän opettaja silloin voi mitenkään tietää mille tunneille hänen tarvitsee valmistella lisätehtäviä ja mille ei. Opettaja olisi voinut ilmaista asian tahdikkaammin mutta ei meillä kaikilla muillakaan mene aina kaikki töissä niin kuin Strömssössä.

olisi kysynyt lisätehtäviä, eikä vaan tehnyt ilman lupaa

Ongelmana on se, että jos niitä työkirjoja täyttää mekaanisesti, ei todellista oppimista ja oivaltamista välttämättä tapahdu. Pätee tietenkin kaikkiin oppiaineisiin, mutta on erityisen tärkeää vieraissa kielissä.

Toisekseen koulussa harjoitellaan myös yhteisiä sääntöjä: jos on luokassa ohjeeksi kerrottu, ettei kirjoja tehdä itsenäisesti omaan tahtiin, siitä pitäisi myös pitää kiinni. Yksikään VillePirkkaPetteri ei ole niin erityislaatuinen, ettei häntä koskisi jokin koulun asettama sääntö tai käytänne.

Eriyttäminen on jotain ihan muuta kuin itsenäistä työkirjojen täyttöä.

Toinen asia sitten, miten nykyresursseilla (oppilasaines ja luokkakoot) opettajan aika ja jaksaminen riittää riittävään eriyttämiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

http://www.is.fi/perhe/art-2000005144613.html

Jutussa on kyllä ihan hyvääkin asiaa, mutta eikö tuo nyt ole helvetti sentäs aivan perusasia, että koulun kustantamat oppikirjat eivät ole mitään puuhakirjoja, joilla täytetään tyhjiä hetkiä raapustelemalla sitä sun tätä? Meillä on kotona fiksu ja koulussa erinomaisesti pärjäävä 9-vuotias, joka saisi varmasti etenkin äidinkielen oppikirjan tehtyä parissa päivässä, mutta vapaa-ajalle keksitään muita juttuja.

Pointti on se, että opettaja ei ole osannut tehtäviään. Hänen kuuluu antaa tuossa kohtaa lisätehtäviä. Toisaalta, mitä tapahtuu jos työkirja on tehty jo loppuun saakka? Pää räjähtää vai jotain muuta? Pikkasen kaipaan opettajilta tilanteiden hallintaa, oppilaan osaamisesta aitoa kiinnostusta ja niitä lisätehtäviä.

Kuuluuko? Onko opettajan velvollisuus huolehtia lisätehtävistä, jos oppilas haluaa tehdä tehtäviä kotona kolme tuntia päivässä? Vai voitaisiinko ajatella, että opettaja huolehtii siitä, että kaikilla on tekemistä koulupäivän ajan ja kenties kohtuulliset kotiläksyt? Kotona voi sitten vaikka leikkiä ulkosalla tai pelata oppimispelejä, joiden pariin opettaja voi ohjata. 

Opettajan kuuluu eriyttää.

T. Ope

Tietenkin kuuluu, mutta rajansa silläkin on. Eriyttäminen voi tapahtua/tapahtuu myös oppituntien aikana eikä opettajan ensisijainen tehtävä ole tarjota koppakaupalla konkreettisia tehtäviä kotiin vietäväksi. Sen sijaan voi tarjota esim. jonkinlaista lukudiplomijuttua tai ohjata erilaisten verkkopohjaisten oppimistehtävien äärelle. 

Aivan mutta siinä vaiheessa opelle valkenee että joku oppilas huitelee omaa tahtia edellä, opettajan ei pidä laittaa moitteita Wilmaan vaan sopia mitä se lapsi voi tehdä.

Tuossa on taas vastuullinen vanhemmuus vahvasti mukana.

Sen sijaan, että äiti (pakko olla äiti, ei miehet tuollaisia draamapelejä saa aikaan) kommunikoisi opettajan kanssa, että mitä asialle olisi tehtävissä, laitattaakin viestin someen jakoon.

Loistavaa, jatka mamma samalla tavalla.