Annoin ennen miehelle aina anteeksi kaiken

Mieheni teki asioita selkäni takana, valehteli useat kerrat päin naamaa, ja miljoona muuta pientä asiaa.
Ja mä tyhmä aina annoin anteeksi ja luotin, että nyt kaikki sujuisi, että mies pitäisi lupauksensa. Viimeisimpänä kuvioihin tuli väkivalta, kun mieheni löi ja tönäisi minua. Putkasta päästyään hän muutti välittömästi pois eikä ole kiinnostunut näkemään meitä enää. Eron jälkeen hän on käyttänyt paljon päihteitä eikä edes kykenisi olemaan lasten kanssa.
Meillä on 5v ja 4v lapset, joiden syntymän jälkeen kaikki alkoi. Sitten menikin muutaman vuoden kaikki hyvin, ja syntyi vielä nuorin 4kk vauva.
Ja oon nyt niin rikki, vaikka tiedän kaiken olevan paremmin nyt, ja lasten takia koitan jaksaa. Yritän olla miettimättä tilannetta, koska itkuksi se muuten menee. Lasten kanssa päivät menee hyvin, iltaisin tulee itku. Koen itseni arvottomaksi, ja jos mies olisi minua oikeasti rakastanut, hän ei olisi tehnyt kaikkea sitä. Ammattiapukaan ei auttanut.

Ennen oli sellaisia riitoja, että ajattelin, että en voi enää antaa anteeksi, mutta silloin oli vielä joku tunne siitä, että ehkä saadaan kaikki sovittua. Oon silloin aina lyönyt kuvainnollisesti itseäni kirveellä jalkaan, kun aina olen antanut satuttaa uudelleen ja uudelleen. Nyt vaan se ei tuu enää onnistumaan, vaikka mua sattuu niin paljon.