Ruotsinkieliset lapset eristetään omiin laitoksiinsa päiväkodista alkaen koko koulutiensä ajaksi. Sitten kun he eivät osaa suomea

Vierailija kirjoitti:

Suomenruotsalaiset ja ruotsin kieli on ainut asia, mikä liittää Suomen Pohjoismaihin. Jos siitä luovutaan, meillä ei ole enää mitään yhteistä Ruotsin, Norjan ja Tanskan kanssa. Tuskin kukaan halua olla osa Viroakaan. Menee muutama vuosikymmen ja meitä pidetään ulkomailla Venäjän lääninä, vaikka itsenäisiä olisimmekin. Monesti ilkutaan, kun Viro kutsuu itseään Pohjoismaaksi, mutta yhtä hyvin voisi ilkkua Suomea.

En tiennytkään, että Norjassa ja Tanskassa on "pakkoruotsi." - Vai miten he liittyvät osaksi pohjoismaita? Tai sitä, että ruotsi-ruotsalaiset ovat niin kielitaidottomia, etteivät kykene kommunikoimaan millään muulla kielellä kuin ruotsiksi. (Milloin heillä tällainen "unohtaminen" tapahtui?) - Toki ymmärrän, että he, kuten monet muutkin haluavat toimia, vaikkapa tehdä businestä omalla äidinkielellä -ruotsiksi- koska onhan se merkittävä etu vaikka sopimus ja liikeneuvotteluissa jos tai kun voi käyttää omaa äidinkieltään verrattuna tilanteeseen, joss toimii enempi vähempi vieraalla kielellä.    

Tukholman teknisessä museossa oli joku opaspaperi suomen kielellä. Osa teksteistä oli google-translatorilla tms. käännettyä siansaksaa! Ajetelkaa nyt, maassa asuu iso suomenkielinen vähemmistö, niin eivät viitsineet hyödyntää heitä tällaisessa...

Kaksikielisissä kouluissa (siis jos samoja lapsia opetetaan kahdella kielellä) on nykyisen tuntijaon puitteissa mahdotonta aikaansaada jatko-opintokelpoista ja aidosti toimivaa kaksikielisyyttä yksikielisille lapsille. Eri kouluaineissa tarvitaan eri käsitteitä ja erikoissanastoa, eikä aikaa ole käydä läpi samoja asioita moneen kertaan. Tollommat eivät tahdo pysyä mukana edes omalla äidinkielellään. Ei kai voi ajatella, että maantiedosta penska oppisi puhumaan omalla äidinkielellään, mutta matematiikasta ei. Mutta monikieliset tarhat voisivat vielä olla okei, kunhan opetus olisi erittäin johdonmukaista.

Entisen työkaverin lapsenlapsi ei osaa suomea. Hän asuu Oulunkylässä Helsingissä.

Mielestäni käsittämätön tilanne. Suomessa.

Vierailija kirjoitti:

Kaksikielisissä kouluissa (siis jos samoja lapsia opetetaan kahdella kielellä) on nykyisen tuntijaon puitteissa mahdotonta aikaansaada jatko-opintokelpoista ja aidosti toimivaa kaksikielisyyttä yksikielisille lapsille. Eri kouluaineissa tarvitaan eri käsitteitä ja erikoissanastoa, eikä aikaa ole käydä läpi samoja asioita moneen kertaan. Tollommat eivät tahdo pysyä mukana edes omalla äidinkielellään. Ei kai voi ajatella, että maantiedosta penska oppisi puhumaan omalla äidinkielellään, mutta matematiikasta ei. Mutta monikieliset tarhat voisivat vielä olla okei, kunhan opetus olisi erittäin johdonmukaista.

Sitten pitäisi kai siirtyä kaikkien osalta suomenkielisiin kouluihin.

Vai miten ne käsitteet sitten yhtäkkiä oppisi, kun pitäisi siirtyä sieltä ruotsinkielisestä lammikosta toimimaan suomenkielisessä yhteiskunnassa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No Suomen historian aikana ruotsi on ollut pääkieli ainakin 600 vuotta.

Ei ihan noinkaan. Vielä Kustaa Vaasan aikaan Ruotsin valtakunnan yleisin kieli oli itämerensuomi, kunnes saksalaisvaikutuksen myötä ruotsin puhuminen yleistyi.

Itämerensuomen asema Svean valtakunnassa oli kauan vahva. Vielä 1500-luvulla suomen puhujat asuttivat Mälarin laakson parhaita veromaita, Kustaa Vaasan lasten kotiopettaja oli suomalainen ja viimeinen suomea osannut hallitsija oli kuningatar Kristiina (1632 – 1654). A. Buren mukaan vielä 1600-luvun alussa väestön enemmistö Gästriklandista pohjoiseen puhui itämerensuomea – samoin tietysti maan itäosien ja Viron omistusten väestön enemmistö.

Itämerensuomi oli myös toinen hallinnon ja oikeudenkäytön kieli, mitä todistaa erityisesti lakitekstien kääntäminen. Miksi tällaiseen suururakkaan olisi moneen otteeseen ryhdyttykään, jos tuloksia ei olisi kukaan hyödyntänyt? 1500-luvun Svea olikin selvästi itämerensuomalaisten asuttama valtio.

Vasta saksalaisten hallitsijasukujen valtaannousu, Skoonen liittäminen valtakuntaan 1658 ja lopulta maan itäosien liittäminen Venäjään heikensi itämerensuomen toisen luokan kieleksi.

Sitä tässä jäin miettimään, että kuinka paljon asioita voi oikeuttaa ja perustella historialla? - Kukaan ei varmastikaan kiistä sitä, että ruotsinkielellä on aikanaan ollut hyvinkin merkittävä asema Suomessa. Toki tänäänkin esimerkiksi Ahvenanmaalla, jossa ei ole vastaavasti ns. pakko suomea. Mutta ajat muuttuu ja luulsi, että kielipolitiikka myös sen mukana, onko kukaan pelkästään laskenut, millaiset kustannukset koituvat siitä, että uskottelemme olevamme kaksikielinen valtio. -

Jokainen joka on pitänyt vähääkään korviaan auki tai on hiemankin nähnyt eteensä on saattanut havaita, että Suomessa puhutaan useita muita kieliä. Monin paikoin ruotsia ei kuule puhuttavan ruotsia lainkaan, ellei sitten satu katsomaan ylen aamu tv:ta tai kääntämään kanavaa yle femmalle.  

Se mikä kanssa käy mielessä, että kuinka suuri "kieli vähemmistö" tarvitaan" Suomessa, että he voivat vaatia itselleen samanlaista asemaa kuin nyt on ruotsinkielellä. - Vai haetaanko silloinkin historian kirja näytetään, että kattokaa nyt, että ruotsinkieli se ehti tänne ensin ja se on nähkääs täällä ikuinen ja alati oleva vähintäänkin pakollisena oppiaineena kaikilla koulu ja opiskeluasteilla. Ellei peräti niinkuin nyt ainoana pakollisena ja ohittamattomana oppiaineena kaikilla koulu -ja opiskeluasteilla kaikkialla Suomessa. - Vaikka tokihan sitä, joku saattaisi luulla, että tuo oppiaine olisi vaikka sitten suomenkieli, vaan ei se on ruotisnkieli, ja  joka ilmeisesti  pysyy myös ohittamattomana vastaisuudessakin.      

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No Suomen historian aikana ruotsi on ollut pääkieli ainakin 600 vuotta.

Ei ihan noinkaan. Vielä Kustaa Vaasan aikaan Ruotsin valtakunnan yleisin kieli oli itämerensuomi, kunnes saksalaisvaikutuksen myötä ruotsin puhuminen yleistyi.

Itämerensuomen asema Svean valtakunnassa oli kauan vahva. Vielä 1500-luvulla suomen puhujat asuttivat Mälarin laakson parhaita veromaita, Kustaa Vaasan lasten kotiopettaja oli suomalainen ja viimeinen suomea osannut hallitsija oli kuningatar Kristiina (1632 – 1654). A. Buren mukaan vielä 1600-luvun alussa väestön enemmistö Gästriklandista pohjoiseen puhui itämerensuomea – samoin tietysti maan itäosien ja Viron omistusten väestön enemmistö.

Itämerensuomi oli myös toinen hallinnon ja oikeudenkäytön kieli, mitä todistaa erityisesti lakitekstien kääntäminen. Miksi tällaiseen suururakkaan olisi moneen otteeseen ryhdyttykään, jos tuloksia ei olisi kukaan hyödyntänyt? 1500-luvun Svea olikin selvästi itämerensuomalaisten asuttama valtio.

Vasta saksalaisten hallitsijasukujen valtaannousu, Skoonen liittäminen valtakuntaan 1658 ja lopulta maan itäosien liittäminen Venäjään heikensi itämerensuomen toisen luokan kieleksi.

Sitä tässä jäin miettimään, että kuinka paljon asioita voi oikeuttaa ja perustella historialla? - Kukaan ei varmastikaan kiistä sitä, että ruotsinkielellä on aikanaan ollut hyvinkin merkittävä asema Suomessa. Toki tänäänkin esimerkiksi Ahvenanmaalla, jossa ei ole vastaavasti ns. pakko suomea. Mutta ajat muuttuu ja luulsi, että kielipolitiikka myös sen mukana, onko kukaan pelkästään laskenut, millaiset kustannukset koituvat siitä, että uskottelemme olevamme kaksikielinen valtio. -

Jokainen joka on pitänyt vähääkään korviaan auki tai on hiemankin nähnyt eteensä on saattanut havaita, että Suomessa puhutaan useita muita kieliä. Monin paikoin ruotsia ei kuule puhuttavan ruotsia lainkaan, ellei sitten satu katsomaan ylen aamu tv:ta tai kääntämään kanavaa yle femmalle.  

Se mikä kanssa käy mielessä, että kuinka suuri "kieli vähemmistö" tarvitaan" Suomessa, että he voivat vaatia itselleen samanlaista asemaa kuin nyt on ruotsinkielellä. - Vai haetaanko silloinkin historian kirja näytetään, että kattokaa nyt, että ruotsinkieli se ehti tänne ensin ja se on nähkääs täällä ikuinen ja alati oleva vähintäänkin pakollisena oppiaineena kaikilla koulu ja opiskeluasteilla. Ellei peräti niinkuin nyt ainoana pakollisena ja ohittamattomana oppiaineena kaikilla koulu -ja opiskeluasteilla kaikkialla Suomessa. - Vaikka tokihan sitä, joku saattaisi luulla, että tuo oppiaine olisi vaikka sitten suomenkieli, vaan ei se on ruotisnkieli, ja  joka ilmeisesti  pysyy myös ohittamattomana vastaisuudessakin.      

Tuosta kaksikielisen maan kuvitelmasta aiheutuu harmia erityisesti lapsille ja maahanmuuttajille:

- Jotkut ruotsinkieliset vanhemmat ovat oikeasti niin itsekkäitä idiootteja, että kasvattavat lapsena täysin yksikielisessä ruotsinkielisessä umpiossa ja pyrkivät estämään kaikki kontaktit suomen kieleen. Kun lapsen pitäisi siirtyä myöhemmin työelämään, niin sitten onkin sormi suussa. Ei olekaan niin helppoa oppia suomea sitten vasta aikuisena.

- Joillekin maahanmuuttajille suorastaan valehdellaan, että ruotsi olisi tasaveroinen kieli suomen kanssa, ja heidät houkutellaan valitsemaan kotoutumiskieleksi ruotsi. Työllistyminen on jo lähtökohtaisesti haasteellisempaa maahanmuuttajille. Vielä vaikeampaa se on, jos ei osaa suomea.

Jos historialla lähdetään perustelemaan, niin meillä pitäisi olla pakkosaame eikä pakkoruotsia.

Lisääntyvä maahanmuutto tulee lopulta kaatamaan tämän nykyisen kielisysteemin. Monikielistyvä maa tarvitsee yhden selkeän pääkielen, jolla taustastaan riippumatta kaikki ymmärtävät toisiaan. Suomessa tämä kieli on luonnollisesti suomi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No Suomen historian aikana ruotsi on ollut pääkieli ainakin 600 vuotta.

Ei ihan noinkaan. Vielä Kustaa Vaasan aikaan Ruotsin valtakunnan yleisin kieli oli itämerensuomi, kunnes saksalaisvaikutuksen myötä ruotsin puhuminen yleistyi.

Itämerensuomen asema Svean valtakunnassa oli kauan vahva. Vielä 1500-luvulla suomen puhujat asuttivat Mälarin laakson parhaita veromaita, Kustaa Vaasan lasten kotiopettaja oli suomalainen ja viimeinen suomea osannut hallitsija oli kuningatar Kristiina (1632 – 1654). A. Buren mukaan vielä 1600-luvun alussa väestön enemmistö Gästriklandista pohjoiseen puhui itämerensuomea – samoin tietysti maan itäosien ja Viron omistusten väestön enemmistö.

Itämerensuomi oli myös toinen hallinnon ja oikeudenkäytön kieli, mitä todistaa erityisesti lakitekstien kääntäminen. Miksi tällaiseen suururakkaan olisi moneen otteeseen ryhdyttykään, jos tuloksia ei olisi kukaan hyödyntänyt? 1500-luvun Svea olikin selvästi itämerensuomalaisten asuttama valtio.

Vasta saksalaisten hallitsijasukujen valtaannousu, Skoonen liittäminen valtakuntaan 1658 ja lopulta maan itäosien liittäminen Venäjään heikensi itämerensuomen toisen luokan kieleksi.

Sitä tässä jäin miettimään, että kuinka paljon asioita voi oikeuttaa ja perustella historialla?

Tuon lainaamasi tekstin mukaanhan Ruotsissa pitäisi olla pakkosuomi, jos historia katsottaisiin velvoittavaksi perusteeksi. Jostakin syystä näin ei ole.

Toinen yleinen peruste pakkoruotsille on Ruotsin kanssa käytävä kauppa. Ruotsi ei ilmeisesti pysty käymään ulkomaankauppaa muiden maiden kuin Suomen kanssa, koska muualla ei ruotsia opeteta koko kansalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No Suomen historian aikana ruotsi on ollut pääkieli ainakin 600 vuotta.

Ei ihan noinkaan. Vielä Kustaa Vaasan aikaan Ruotsin valtakunnan yleisin kieli oli itämerensuomi, kunnes saksalaisvaikutuksen myötä ruotsin puhuminen yleistyi.

Itämerensuomen asema Svean valtakunnassa oli kauan vahva. Vielä 1500-luvulla suomen puhujat asuttivat Mälarin laakson parhaita veromaita, Kustaa Vaasan lasten kotiopettaja oli suomalainen ja viimeinen suomea osannut hallitsija oli kuningatar Kristiina (1632 – 1654). A. Buren mukaan vielä 1600-luvun alussa väestön enemmistö Gästriklandista pohjoiseen puhui itämerensuomea – samoin tietysti maan itäosien ja Viron omistusten väestön enemmistö.

Itämerensuomi oli myös toinen hallinnon ja oikeudenkäytön kieli, mitä todistaa erityisesti lakitekstien kääntäminen. Miksi tällaiseen suururakkaan olisi moneen otteeseen ryhdyttykään, jos tuloksia ei olisi kukaan hyödyntänyt? 1500-luvun Svea olikin selvästi itämerensuomalaisten asuttama valtio.

Vasta saksalaisten hallitsijasukujen valtaannousu, Skoonen liittäminen valtakuntaan 1658 ja lopulta maan itäosien liittäminen Venäjään heikensi itämerensuomen toisen luokan kieleksi.

Sitä tässä jäin miettimään, että kuinka paljon asioita voi oikeuttaa ja perustella historialla?

Tuon lainaamasi tekstin mukaanhan Ruotsissa pitäisi olla pakkosuomi, jos historia katsottaisiin velvoittavaksi perusteeksi. Jostakin syystä näin ei ole.

Toinen yleinen peruste pakkoruotsille on Ruotsin kanssa käytävä kauppa. Ruotsi ei ilmeisesti pysty käymään ulkomaankauppaa muiden maiden kuin Suomen kanssa, koska muualla ei ruotsia opeteta koko kansalle.

Viimeisimpien tilastojen mukaan Saksa on suurin kaupankäyntimaa, sitten Ruotsi ja Venäjä.

Jostain syystä pakkoruotsittajien logiikka menee tässä kohdassa solmuun, koska pakkoruotsi pitää olla Ruotsin kaupan takia, mutta kauppa Saksaan ja Venäjälle sujuu ilman pakkosaksaa ja pakkovenäjää...

Vierailija kirjoitti:

Jos historialla lähdetään perustelemaan, niin meillä pitäisi olla pakkosaame eikä pakkoruotsia.

Saamelaisalueet liitettiin Suomeen 1809. Tätä ennen Suomen alueella ei ollut pysyvää saamelaisasutusta. Ruotsinkielistä asutusta Suomen alueella on ollut kauan sitä ennen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos historialla lähdetään perustelemaan, niin meillä pitäisi olla pakkosaame eikä pakkoruotsia.

Saamelaisalueet liitettiin Suomeen 1809. Tätä ennen Suomen alueella ei ollut pysyvää saamelaisasutusta. Ruotsinkielistä asutusta Suomen alueella on ollut kauan sitä ennen.

Ei saamelaisaluita tietenkään ole voitu liittää "Suomeen" ennen vuotta 1809, koska Suomea ei ollut olemassa ennen sitä.

Miksi ruotsalaiset ovat vain omissa piireissään? Omissa päiväkodeissa, omissa kouluissa ja aina vaan keskenään. Sitten itketään kun suomalaiset inhoaa suomenruotsalaisia, ja p*skat tulkaa sieltä piilosta rohkeasti valtaväestön joukkoon!

Suomessa on kuntia jossa puhutaan lähes ainoastaan ruotsia, niissä on vaikea oppia suomea kunnolla jos ei toinen vanhempi puhu suomea. Kun olin ala-asteella siellä oli täysin suomenkielisiä lapsia, eli toisten lasten vanhemmat aktiivisesti haluaa että lapsensa oppivat ruotsia. En tiedä sitten kuinka paljon ruotsinkieltä tarvitaan vaikka Joensuussa enkä tiedä RKP:n politiikasta mitään. Henkilökohtaisesti en olisi varmaan saanut puoliakaan työpaikoistani jos en osaisi useita kieliä.

Vierailija kirjoitti:

Miksi ruotsalaiset ovat vain omissa piireissään? Omissa päiväkodeissa, omissa kouluissa ja aina vaan keskenään. Sitten itketään kun suomalaiset inhoaa suomenruotsalaisia, ja p*skat tulkaa sieltä piilosta rohkeasti valtaväestön joukkoon!

Ruotsinkielisiä siis tarkoitan.

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on kuntia jossa puhutaan lähes ainoastaan ruotsia,

Suomessa ei ole enää yhtään yksikielistä ruotsinkielistä kuntaa Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

Mulla on muutama suomenruotsalainen tuttu ja ne päätti nimenomaan lähteä opiskelemaan suomenkielisiin kouluihin. Nyt heillä on todella paljon suomenkielisiä ystäviä ja osaavat itsekin täydellistä suomea, ruotsin kieltä puhuvat ainoastaan kotona, ei muualla.

Vanhemmilta on suorastaan törkeää jättää opettamatta suomen kieli lapselle joka kuitenkin asuu Suomessa. Miten kukaan voi olla niin itsekäs? Suomessa ei osata ruotsia, koska varmaan 80% suomalaisista ei kiinnosta v*ttuakaan koska sitä kieltä ei tarvita yhtään missään.

Olen 23-vuotias nainen enkä osaa sanaakaan ruotsia. Olen opiskellut peruskoulun, lukion ja nyt olen yliopistossa. Rimaa hipoen olen päässyt kurssit läpi, enää en muista mitään eikä kiinnosta. Voin palvella ruotsinkielisiä englanniksi jos suomen kieli ei kelpaa.