Tiedätkö yhtäkään miestä joka haluaa sielunkumppanin?

Itse haluan, että kotona on joku, jonka kanssa voi keskustella asiasta kuin asiasta, ja jonka kanssa viihtyy, vaikka oven takana olisi 10 metriä lunta, niin ettei kotoa pääsisi poistumaan viikkoon. Asioista saa (ja välillä pitääkin) olla eri mieltä, sillä itse ei aina näe asioiden kaikkia puolia objektiivisesti.

Tiedän. Minä haluan. Jostain syystä naiset eivät tunnu haluavan. Onko sellaisia naisia?

Otsikon kysymykseen toivoisin vastauksia. En ole itse koskaan kuullut kuin naisten sanovan etsivän sielunkumppania. AP

En ole kovin puhelias, tai hyvä puhumaan, joten olisi hienoa löytää joku, jonka kanssa ymmärretään toisiamme vähemmälläkin juttelemisella.

Itselleni on tärkeää, että nainen on tutustunut itseensä eikä hätkähdä heti ensimmäisestä vaikeasta asiasta, joita parisuhteessa takuulla tulee. Tänä päivänä ei ole helppoa löytää ihmistä, jonka kanssa synkka henkisellä ja fyysisellä tasolla. Aika harvoin tulee vastaan sellainen tapaus, jonka kanssa kokee, että voi olla oma itsensä alusta saakka.

Miehet ei varmaankaan tiedä mitä sielunkumppanuus tarkoittaa, en minäkään pari vuotta sitten kunnes tapasin naisen jonka kanssa kaikki vaan natsasi. Tämän naisen kanssa koin ensimmäistä kertaa yhteenkuuluvuuden tunnetta, alusta asti. Puhuttiin kaikesta maan ja taivaan väliltä, jopa suudelmat oli jotain maagista.. meistä riippumattomista syistä ei olla enää tekemisissä :(

Toivottavasti saan kokea tätä vielä joskus....

M34

Avomieheni. Aloimme seurustella ja todettiin molemmat, että ollaan sitten vakavalla mielellä liikenteessä, eikä mitään on-off suhdesäätöä.

Tuossahan se mukana roikkuu. En edes ole mikään nätti katsella, mutta meillä on niin samanlaiset luonteet ja arvot. Kiinnostuksetkin samoja. Suhteen alussa hämmästeltiinkin, että eipä ole ennen tullut vastaan vastaavaa.

En, mutta tiesin kerran yhden mamman, joka ei tehnyt typeriä yleistyksiä.

Mitähän miehet oikeesti ajattelee, jos nainen sanoo että sinä se olet minun sielunkumpanini. Ehdottaiskohan tuo lääkärikäyntiä ja jotain lääkitystä? Tai psykiatria? Terapeutille menoa?

Itse asiassa en, mutta tiedän montakin jotka haluaa pillua.

Vaimoni on sielunkumppanini. En uskonut sellaisia olevan olemassa kunnes hänet kohtasin.

Mut jos ei anna, niin alkaa jurppii pelkkä lässytys.

kellä oikeasti aikaa/mielenkiintoa kuunnella jotain juttuja ja naurattaa naista. naiset nyt ei vaan yleensä ole mitään kovin hauskaa seuraa huolineen ja murheineen. En ole ilmainen terapeutti kenellekkään naiselle, jos en ite tunnu siitä mitään saavan.

Vierailija kirjoitti:

En, mutta tiesin kerran yhden mamman, joka ei tehnyt typeriä yleistyksiä.

Harmi kun tähän ei pysty laittamaan kuin yhden yläpeukun. Laittaisin enempikin lukemaa :)

Vierailija kirjoitti:

Mitähän miehet oikeesti ajattelee, jos nainen sanoo että sinä se olet minun sielunkumpanini. Ehdottaiskohan tuo lääkärikäyntiä ja jotain lääkitystä? Tai psykiatria? Terapeutille menoa?

Ei kiinnosta, jos ei pillua sit tietenkään anneta tai munaa imetä.

Tottakai haluaa, miehet vain niin järkeviä, että ymmärtävät ettei nainen yleensä ole miehen sielunkumppani. Sielunkumppani on usein se paras lapsuuden kaveri tai veli. 

Vierailija kirjoitti:

Avomieheni. Aloimme seurustella ja todettiin molemmat, että ollaan sitten vakavalla mielellä liikenteessä, eikä mitään on-off suhdesäätöä.

Tuossahan se mukana roikkuu. En edes ole mikään nätti katsella, mutta meillä on niin samanlaiset luonteet ja arvot. Kiinnostuksetkin samoja. Suhteen alussa hämmästeltiinkin, että eipä ole ennen tullut vastaan vastaavaa.

Sielunkumppanuus ei minun mielestäni tarkoita luonteita, arvoja tai kiinnostuksen kohteita.

Olen tavannut ihmisiä, jotka rakastuu itsensä pelikuvaan, siihen että toinen tykkää samoista asioista kuin minä. Tai toinenkin on viertänyt kesät maalla kuten minä. Ja väittävät tätä sielunkumppanuudeksi. Ei samat kokemukset sitä tee.

Minulle sielunkumppanuus on kemiaa. Se on vetovoimaa sielujen tasolla. Se ei tarkoita samoja harrastuksia eikä samaa luonnetta.

(En tarkoita tällä, että vähättelisin suhdettanne)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitähän miehet oikeesti ajattelee, jos nainen sanoo että sinä se olet minun sielunkumpanini. Ehdottaiskohan tuo lääkärikäyntiä ja jotain lääkitystä? Tai psykiatria? Terapeutille menoa?

Ei kiinnosta, jos ei pillua sit tietenkään anneta tai munaa imetä.

Ei kuule kaikilta noin vain heru. Ootko tottunu että heruu? Pyydä omalta puolisoltasi tai mene maksullisiin. Hanki uutta seuraa.

Vierailija kirjoitti:

Mut jos ei anna, niin alkaa jurppii pelkkä lässytys.

kellä oikeasti aikaa/mielenkiintoa kuunnella jotain juttuja ja naurattaa naista. naiset nyt ei vaan yleensä ole mitään kovin hauskaa seuraa huolineen ja murheineen. En ole ilmainen terapeutti kenellekkään naiselle, jos en ite tunnu siitä mitään saavan.

Suosittelen sulle kyllä ihan suoraan maksullisia naisia. Ei ole turhia löpinöitä. Ei tarttee huomioida tai tyydyttää kuin itseään silloin.

Jos kohtaisi sielunkumppanin, mistä sen oikein tietäisi että nyt on kyseessä sielunkumppani eikä vain joku muu kiva-halu-pano-himo-kemia-vetovoimaisuus? Mitä odottaisi tapahtuvan sielunkumppanin kanssa? Miettisikö sitä että miksi tuli tällainen kohtaaminen, mikä merkitys?

Vierailija kirjoitti:

Avomieheni. Aloimme seurustella ja todettiin molemmat, että ollaan sitten vakavalla mielellä liikenteessä, eikä mitään on-off suhdesäätöä.

Tuossahan se mukana roikkuu. En edes ole mikään nätti katsella, mutta meillä on niin samanlaiset luonteet ja arvot. Kiinnostuksetkin samoja. Suhteen alussa hämmästeltiinkin, että eipä ole ennen tullut vastaan vastaavaa.

Jospa miehesi vastaisi ihan itse...