Äitiyslomalta töihin palanneena en voi käsittää, miten missään perheessä ehditään siivota ja tehdä ruokaa!! Apua!

Meillä käydään kaupassa kerran viikossa, tiistaisin kun mies käyttäää esikoisen harrastuksen ja oottaa siellä tunnin.

Ruoanlaittoon ei mene noin kauaa, koska yleensä jokin osa on jo ennakkoon tehty.

Viikonloppujen jälkeen kaikki on tiptop eli mitään pyykkiä ei jää roikkumaan.

Sosiaalista elämää on vain somessa.

Ja tuo elämänvaihe on helppo. Sitten se raskasta on kun illat menee harrastuksissa, koululla, myyjäisissä jne.

Siihen tottuu. Rutiinit muodostuu uudestaan.Mutta raskasta se on. Suosittelen lämpimästi lyhennettyä työaikaa, sulla on siihen lakisääteinen oikeus. Ja hommaa siivooja joka käy viikon-parin välein.

Kuka teillä sotkee jos kaikki ovat poissa koko päivän? Meillä ainakin sotkun määrä väheni kun menin töihin ja lapsi hoitoon. Iso pyykkikone ja nopeat ohjelmat, saa paljon pyykkiä pestyä nopeasti. Pyykkejä ei meillä viikata kuin vaan joskus ja jouluna, napsitaan telineestä päälle tai heitetään yhteen kasaan sellaisessa huoneessa, jossa vähemmän aikaa vietetään. Iso satsi ruokaa kerralla, lämmitetään seuraavina päivinä tai sitten ostan valmisruokaa. Onko pakko siivota jokapäivä? Robotti-imuri on kätsä.

Vierailija kirjoitti:

Ensimmäinen lapsi meni päiväkotiin kuukausi sitten, kun täytti 3 vuotta. Olin siihen asti kotona. Sekä minulla että miehelläni on normaalit virkatyöt ja työajat sen mukaiset. Työmatkoineen kotiovelta takaisin menee noin 8,5 kummallakin.

Tullaan kotiin viiden aikaan. Ruoanlaittoon menee 30-60min. Sitten kello onkin jo kuusi. Poika menee klo 20-21 nukkumaan. Kolmessa tunnissa siis pitäisi hoitaa KAIKKI! Siivoukset, pyykki, kaupassa käyminen, omat juoksulenkit ja sosiaalinen elämä.

Toin sunnuntai-iltana pyykkiä sohvalle lajiteltavaksi. Ne lojuvat siinä edelleen. En käsitä. Ei ole ollut aikaa tai ei vain yksinkertaisesti jaksa, vaikka pyykin selvittämiseen menisi ehkä 10 minuuttia. Ja meillä on siis vain yksi lapsi!

Elämä oli niin helppoa, kun olin kotona. Ehkei oikeasti molempien vanhempien pitäisi käydä töissä. Ei tällaista jaksa kukaan. Helpottaako koskaan!?!

Odotapa sitten, jos lapsesi alkaa harrastaa kolmesti viikossa. Kotona ei ehdi olemaan kuin muutaman hereilläolotunnin viikossa. Ne on ne ruuhkavuodet... Itse oikaisen kolmesti viikossa valmisruoalla. Säästää aikaa edes vähän. Siivoukset viikonloppuna. Viikonloput on vain arkipäivien valmistelua.

Öh miksi lapsen nukkumaanmenon jälkeen ei voi tehdä kotihommia tai käydä lenkillä?

Aamulla ennen töihin lähtöä heität pesukoneen pyörimään, töistä palatessa heität ne kuivumaan. Minä kasaan ne puhtaat koriin ja viikkaan ne kaappeihin viikonloppuisin :D

Tiskikone helpottaa elämää, kone illalla iltapalan jälkeen päälle. (Tyhjennän ensin toki kaappiin, yleensä kupit yms otetaan suoraan koneesta käyttöön ja nakataan likaisena tiskialtaaseen ja illalla sitten tosiaan tyhjennys/täyttö :) )

Käydään kaupassa aina päiväkodin jälkeen kotimatkalla.

Siivoan yleensä arkisin vain vähän. Esim. Maanantaina pesen vessan, tiistaina laitan tavaroita paikoilleen, keskiviikkona imuroin, torstaina ei jaksa tehdä mitään, perjantaina teen alku raivauksen, että lauantaina voin tehdä tehosiivouksen ja sunnuntaina en tee mitään.

Kyllä se oma rytmi sieltä löytyy :D Joskus kämppä räjähtää, saatan olla siivoamatta ja jätän kaiken viikonlopulle... mut yleensä noin kuten yllä kirjoitin :) Eli käytän siivoamiseen aikaa vain vähän/päivä.

Meillä käy siivooja 1krt/2vko, välissä riittää ylläpitosiivous. Pyykit pestään viikonloppuina, ruoka tehdään aamulla/edellisenä iltana valmiiksi. Välillä ostan työpaikan lounasruokalasta ruuan mukaan. Isot ruokaostokset noudan lähiPrisman kauppakassipalvelusta. Lenkit lasten harrastusten aikaan tai aamulla ennen töitä.

Näillä keinoilal selvitty nyt 4,5vuotta. Ensi syksynä helpottaa kun kuopuskin menee kouluun.

Vierailija kirjoitti:

Kuka teillä sotkee jos kaikki ovat poissa koko päivän? Meillä ainakin sotkun määrä väheni kun menin töihin ja lapsi hoitoon. Iso pyykkikone ja nopeat ohjelmat, saa paljon pyykkiä pestyä nopeasti. Pyykkejä ei meillä viikata kuin vaan joskus ja jouluna, napsitaan telineestä päälle tai heitetään yhteen kasaan sellaisessa huoneessa, jossa vähemmän aikaa vietetään. Iso satsi ruokaa kerralla, lämmitetään seuraavina päivinä tai sitten ostan valmisruokaa. Onko pakko siivota jokapäivä? Robotti-imuri on kätsä.

Niin. Oottakaas kun ne lapset on koululaisia.

Silloin se koti todellakaan ei säily in tact sillä aikaa kun te itse ootte poissa...

Ja ruokaa saa varata ihan toisella lailla kuin yhden päiväkotilaisen kanssa...

Mä en stressaa pyykistä yms ja ruuat teen viikonloppuna pakkaseen. Sen sijaan vihaan sitä, että lapsen kanssa yhteistä aikaa on työpäivän jälkeen niin vähän ja silloinkin sekä lapsi että minä ollaan ihan väsyneitä.

Mutkat suoriksi ja suorittaminen seis! Eihän mies vaan luista kotitöistä? Lapsi on ykkönen, kotityöt sitten tulee perässä jos tulee.

Aamulla on aikaa vaikka mihin, viikkaamiseen, keittiön siivoukseen, järjestelyyn. Kotiin tullessa toinen tulee aiemmin, käy kaupassa ja tekee ruoan, toinen hakee lapsen ja tulee valmiiseen pöytään. Sitten on koko ilta aikaa olla yhdessä ja harrastaa. Lapsen nukkuessa voi myös siivoilla ja pestä pyykkiä.

Viisi vuotta tuota rumbaa ja ero työi. Nyt ei ole kuin aikaa joka toinen viikko.

Vierailija kirjoitti:

Viisi vuotta tuota rumbaa ja ero työi. Nyt ei ole kuin aikaa joka toinen viikko.

*tuli* kamala näpytysmoka.

Sitä vartenhan siellä töissä käydään, ettei tarvitse siivota eikä tehdä ruokaa.

No, meillä on yhden lapsen perheessä ratkaistu asia näin:

-lapsella on vain 1krt/vko harrastus, johon kuskataan. Enemmän harrastuksia voi hankkia, jos kulkee niihin itse. Toistaiseksi ei ole halunnut.

-sosiaalista elämää eli kavereiden tapaamista ei juuri tapahdu arkisin, ehkä 1-3 krt/kk

-ruuat on nopeasti valmistuvia ja suositaan sitä,että tehdään iso satsi josta syö pari päivää

-jokapäiväisiä juttuja on tiskit ja pyykkikoneen pyöritys, roskat ulos ja järjestely(kaikki muu jää viikonlopulle)

-vanhempainiltoihin osallistutaan, mutta ei mihinkään vanhempien toimikuntiin tai myyjäisiin

-jos on oikein kuitti, ostetaan surutta valmisruokaa tai puolivalmisteita ja löhötään koko perhe sohvalla toistemme kainalossa

Jos tulette (molemmat !) kotiin jo klo 17 ja nukkumaan ette varmaan mene kuin klo 22, niin teillähän on ruhtinaallisesti aikaa vaikka mihin. Kyllä se arki siitä muotoutuu ja alkaa tuntua ihan tavalliselta.

Ensin konmaritin koko kämpän ja nyt pysyy kivasti siistinä. Menen töihin jo seiskaksi, niin olen lapsen kanssa kotona jo neljältä. (Mies vie aamuisin lapsen kasiksi). Kokkaan isoja satseja ja eineksiäkin syödään surutta. Mitään omaa liikuntaharrastusta ei ole, koska en jaksa enää 20:30 jälkeen, kun lapsi nukkuu. Näillä mennään. Joskus sitten taas on sitä omaakin aikaa.

Näin meillä selvittiin (ja lapsia kaksi):

- Siivooja kävi kahden viikon välein tekemässä perusteellisen siivouksen, tarvittaessa useamminkin. Kotitalousvähennys alentaa kustannuksia.

- Mies hoiti pyykit, minä ruoan. Kaupassa käytiin yhdessä kerran viikossa tekemässä isommat ostokset ja viikolla kävin hakemassa tuoretavaraa. Voi yhdistää kauppareissun ja lenkin. Eineksiäkin syötiin. Vaatteet valittu niin että mahd. paljon samanvärisiä että voi pestä isoja koneellisia.

- Porrastettiin töihin menoa. Kerran viikossa minä menin töihin aikaisemmin ja pääsin kotiin aikaisemmin, mies hoiti päiväkotireissut. Ja päinvastoin. Molemmat sai yhden vapaan iltapäivän jolloin voi kuntoilla, siivota tai olla vaan. Tai vaikka hakea lapset päikystä aikaisin.

- Pyykkäämistä yms kotitöitä tehtiin illalla. Opetettiin siihen että iltasadun jälkeen vanhemmat vielä puuhailee (hiljaisesti) kun lapset nukahtaa omiin sänkyihin.

- Lapset olivat mukana kotitöissä.

- Hyväksyttiin että kaikkea ei voi saada. Meillä sosiaalinen elämä jäi vähemmälle kun lapset olivat pieniä. Kotikaan ei ollut aina putipuhdas eikä vaatteet kaapissa.

- Kolmevuotiaan kanssa on vielä helppoa. Muutama vuosi lisää ja voit tuohon listaan lisätä harrastuskuljetukset, koulujen myyjäiset yms. yms. :)

Meillä käy siivooja. Sillä helpotan omaa arkeani. Tuttu siivooja tulee joka maanantai ja taikoo kotimme siistiksi ja puhtaaksi. Ihanaa.

Sotkuista on, raastaa hermoja ja parisuhdetta.