Anoppi otti poikamme samaan sänkyyn kainaloonsa nukkumaan...
Niin, otsikossahan se tuli. Poika 3,5v oli anopin luona yökylässä, oli kesken unien herännyt omasta matkasängystään (joka samassa huoneessa missä anoppikin nukkuu). Anoppi ei kuulema enää millään saanut häntä nukahtamaan ja rauhoittumaan sinne sänkyyn niin otti viereensä syliin nukkumaan kapeaan yhden hengen sänkyyn. Tärkeintä tietysti että pojalla turvallinen olo, mutta minulle tuli tästä hieman epämukava olo. Minusta sylikkäin nukkuminen yöpaitasillaan on jotenkin niin intiimiä ettei se kuulu isovanhemman ja lapsenlapsen väliseen suhteeseen, eri asia sitten päivällä olla sylissä. Mielipiteitä?
Kommentit (57)
Vierailija kirjoitti:
Ampukaa vaan mutta olen Apn kanssa samaa mieltä tässä. Jotkut asiat vaan kuuluu oman perheen pariin, tämä on musta vähän sama asia kuin suukot suulle (perhe) tai poskelle (isovanhemmat jne).
Meillä isovanhemmatkin ovat perhettä. Eikä meillä todellakaan suukotella lapsia suulle.
Mun 12v poika menee välillä mummin kainaloon nukkumaan kun siellä yökylässä on. Tai tarkemmin sanottuna mummin ja papan väliin nukkumaan. Eka kertaa ajattelen, että onko tässä jotain ihmeellistä.
Ihana asia on, että isovanhemmat ovat mukana lapsen elämässä. Kaikilla ei näin ole.
Entä jos anopin sijaan kyseessä olisi ollut oma äitisi? Olisiko silti tuntunut tuolta? Vai eikö sinua ole lapsena pidetty sylissä tai otettu viereen nukkumaan?
Teillä varmaan jokainen käy yksin saunassakin.
Niin? Minä lapsena halusin aina nukkua pappani kanssa kun olin mummolassa. Siis aivan joka yö. Minulla oli hänen kanssaan turvallinen olo ja hän oli minulle kuin isä. Isovanhempien hyvä suhde lapseen on ihanaa!
Miten pihalla te nykyäidit oikein olette. Kyllä, pikkulapselle on normaalia ja mukavaa nukkua mummun kainalossa.
Vierailija kirjoitti:
Minä nukuin mummon vieressä kyllä ainakin vielä 8-vuotiaana jos vaan annettiin, kun olin siellä kylässä. Mummon tuoksu sai olon tuntumaan turvalliselta enkä nähnyt painajaisia mummon kainalossa. Ukki kuorsasi niin en halunnut sen viereen nukkumaan.
Mutta provohan tämä aloitus tietenkin oli.
Mulla on samanlainen muisto. Se oli ihan parasta päästä mummon viereen nukkumaan. Mummolla oli kapea sänky ja aina väännettiin siitä, että jos kuitenkin nukkuisin lattialla hänen sänkynsä vieressä. Nyt ymmärrän mummoa, mutta käytännössä nukuin aina mummon ja seinän välissä 😄
Mä nukuin mummin vieressä 120cm sängyllä niin pitkään kuin vain mahduin. Oli turvallista.
Lapsi sai turvallisen olon ja rauhoittui takaisin uneen... ok, väärin tehty, mummon olisi pitänyt jättää se yksin valvomaan ja itkua tuhertamaan.
Voi Jumala... Siis mistä lähtien isovanhemmat ovat vieraat ihmiset lapsenlapsille? Minä RAKASTIN nukkua mummon vieressä, vielä 8 vuotiana myös. Se oli ihan parasta kun menin mummon kylään. Minun mummon kuoli 10 vuotta sitten, vieläkään en ole kunnolla päässyt yli siitä, koska rakastin häntä todella paljon. Tää on nykyään niin tätä, että kaikki muu paitsi isä ja äiti ei saa olla läheinen sille lapsille. Vain isä ja äiti saa tehdä kivoja asioita lapsen kanssa. Eletään semmosessa omassa perhekuplassa jossa myös jopa ystäviä on korvattu vanhemmilla.. No huh huh
Lapsi kaipaa läheisyyttä, kainalo se on sohvalla telkkaria katsoessa. Vaikkapa yöllä ukonilman sattuessa on lapsi juossut kainaloon että minua pelottaa.
Miksi viet pienen, 3,5-vuotiaan lapsen anopille yökylään? Lapsen vanhemmat päättävät kyläilyistä - ei suinkaan anoppi ja isovanhempi! Vai onko anoppi komenteleva ja määräilevä noita-akka ja vie sinua kuin litran mittaa?
Äitien ja isien pitää olla huolissaan, jos anoppi tai isovanhempi määrää ja päättää jopa lapsen kyläilyistä! 3,5-vuotias lapsi on pieni ja pienen lapsen paikka on omassa kodissa ja omien vanhempiensa luona. Laita rajat anopille äläkä anna lasta anoppilaan yöksi!
Ap, olet omituinen ja väärässä.
Oma lapseni on saanut nukkua mummon tai vaarin kainalossa aina kun haluaa.
Meidän perheessä käyvä nelivuotias tukilapsikin on ajoittain tullut yöllä kainalooni, kun keskellä yötä tulee koti-ikävä. Ja tässä ei ole edes sukulaisuussuhdetta. Se sitten varmaan vasta sairasta onkin? Omasta mielestäni on luonnollinen tapa rauhoittaa ahdistunutta lasta.
En tiedä ketä näistä kolmesta säälisin. Jotenkin kaikkia, kaikki vailla läheisyyttä, ainakin se pienin.
Mitenköhän tuo aapee on noin lapsivihamielinen? Lasta ei voi jättää yksin!
Kyllä pienet tarttee jonkun lähelle. Jos äiti ja isä ovat hylänneet sen omaan sänkyyn toiseen huoneeseen niin hyvä että edes mummo huolehtii
Mun siskontyttö haluaa lomillaan nukkua mun vieressä - 8 v
Jutellaan kaikkea illalla ja on tosi hyvät välit ollut aina. Hieno tyttö!
Muistan, että päivähoidossa minä ja muut lapset otettiin usein päiväunet hoitajasedän vieressä. Perhepäivähoitaja oli keski-ikäinen herttainen pariskunta, kaikki lapset piti kun mies leikitti ja luki satuja.
Näinkun nykyään ajattelee, niin eihän tuota sallittaisi.
Veljen nelivuotias typy haluaa usein saunaan mummon kanssa ja viereen nukkumaan jos on käymässä.
Milloin vaipan vaihto on insestiä .
Mene ap hoitoon ja jätä anoppiraukkasi rauhaan. Alkaa aina pelottamaan näitä juttuja lukiessa että minkälaisen kahelin sitä voi saada miniäkseen näin poikien äitinä.